Ompas kauniita ..nyt odotan viel enempi omiani ..perustin liljapenkin isännän perunapenkkiin viime syksynä kun sain serkultani valkoista varjoliljaa ja kun käytii turus ni ostin liljan sipuleita muutaman vain kokeeksi ja naapuri lahjoitti varjoliljaa pienen pinkin.
Nämä ovat todella runsastuneet viime vuodesta. Alkaa olla jo ahdasta.
Kukkia tulee tosi erilaisia. Osa on ihan vaaleita ja hyvin pilkullisia:
Joissain ei ole pilkkuja lähes ollenkaan:
Osassa on tällainen täysin avautunut kukka, eikä sellainen turbaani:
Mimmosessa paikassa sullon nuo?
Mulla hapahkossa maassa ja juuri ja juuri seleviytyvät.
Henni nuo sinun pilkuttomat voi hyvinkin olla marhanliljoja, eli martagon hybridejä.
Niissä on paljonkin pilkuttomia ja tuon malliset kukat.![]()
Mulla nämä on talon edessä oven kummallakin puolella olevissa penkeissä, joissa on kuorikatetta päällä ja juurikangas kuorikatteen alla. Kangas on jo aika reikäjuustoa, kun olen sen läpi kaikkea istutellut, esim. runsaasti tulppaaneja.
Tuo hake varmasti happamoittaa maata, joten olen kalkittanut reilusti. Ehkä tykkäävät siitä? Korkeimmat varret ovat yli metrisiä. Maa on tässä myös tosi kosteaa.
Kosteasta ne ainakin tykkää.
Kaivettiin siskon mökillä varjoliljoja ojan pohjalta mökin pihaan.
Minulla on hapan maa, en oo kyllä kalkinnut. Olen kastellut kyllä ahkerasti.
Ravinteita tuntuvat kaipaavan, lannoitetut on paljon suuremmat kuin nuo villinä mettän reunassa olevat.
Mulla on yks (?) valkoinen varjolilja, kukkii nyt just. Kasvatettu siemenistä jotka oon saanu penttiläiseltä. En muista ihan varmasti et keneltä, pitää tarkistaa. Tää ei oo ennen vielä kukkinut.
Täällä niitä nousee vähän sieltä ja täältä. Joutuu repimään pois. Sipuli menee niin syvälle ettei saa kasvien välistä kaivettua pois.
Hitsi mikä herkku ![]()
Onks se niin et varjoliljassa on aina enemmän tai vähemmän pilkkuja?
No varjolilja nyt kuuluu martagon liljoihin, niissä ei ole aina pilkkuja.
En tiedä auttoiko vastaus, mutta näin. ![]()
Suomalaisittain varjoliljaksi on nimitetty niitä vanhoja valkoista (harvinaisempi) ja punaista.
Martagon liljoja taas on värejä ihan vaikka ja mitä, pilkuilla, ilman ja paljolla ja vähällä määrällä pilkkuja ja erimallisia kukkiakin.
Mun oranssi aukaisi just ekan kukkansa ja ei se rullaa terälehtiä lainkaan noin paljoa kuin monet näissä kuvissa.
Orange marmalade, tää on se jonka luulin hävinneen kun se kaatuneen puun kanto poistettiin kaivinkoneella, vaan sieltähän se sitten nousi.
Olen vissiin laiskasti kastellut kuivuudesta kärsien, kun 2 onnetonta valkoista kukkii, ei vissiin paras mahdollinen paikka. Yhtään punaista ei näkyvillä.
Kukkapenkissä varjoliljat pienenee, varsinkin valkoinen. Tämä toinen kasvaa missä sattuu ja on paljon hyvinvoivan näköisempi.
Tämä sai keväällä paljon hepankakkaa ja on puolivarjo ja kosteampaa maaperää.
Muualla on paljon matalampaa ja vähemmän kukkiakin.






















