Lintu, Osa 1 (alk. 28.3.2007 ->) , Suljettu

Koko aamun meillä pyöri suuri käpylintuparvi pihapiirissä sekä lähimetsikössä. Minä isännälle menin ihmettelemään, että mikähän se oikein käpyjä viskoo, kun oravaa ei ollenkaan näy, mutta käpyjä kahahtelee jatkuvasti kanervikkoon. Isäntä sitten aikansa tillisteltyään hoksasi, että no käpylintujahan tuossa pyörii tosi monta, eikä ole noin monta nähty kerralla tältä pihalta ikinä ennen.

Käpylinnut munivat jo helmi-maaliskuussa. Parvet ovat tämänkeväisiä yhteenliittyneitä poikueita. Käpylinnun käsittelemät, maahan tippuneet kuusenkävyt tunnistaa siitä, että käpysuomu on haljennut pitkittäin. Ristinokallaan käpylintu vain kampeaa suomut erilleen ja sieppaa siemenet kielellään. Orava puree käpysuomut poikki, ja jäljelle jää kävystä vain "ruoto".

Mikähän lintu tämä sitten on? Löytyi turvekasasta...




Savustettu sihteerilintu ihan selvästi (Sagittarius serpentarius).

Meidän haarapääskynpoikaset lähtivät tänään pesästä :slight_smile: Hitsinvitsit sitä lentämisen riemua. Ihmettelen kyllä, että vain yksi pesällinen tänä vuonna, mutta parempi sekin kuin ei mitään. (Ja illalla näin, että kahdesta lepakosta on tullut kolme :slight_smile:


Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä

Savustettu sihteerilintu on hyvä!

Uudelle omenapuupenkereelle turvetta kärrätessä löytyi tuollainen juurakonpala turvekasasta. Muistutti minusta lintua, vaikkakin vähän rähjääntynyttä...
Miten kauan lieneekään maatunut turpeen seassa....

Meilläkin lentelivät illalla lepakot talon ympärillä. Luultiin ensin hämärässä pääskysiksi, kun niiden lentotapa on vähän saman tapaista nopeaa siipeilyä.

Laita tuo savustettu sihteerilintu jonnekin pihaasi, itselläni on joitakin karahkoja pihassa, ja ovat minusta hauskan näköisiä. Tuo olis TOSI hauskan näköinen

Juu, pitää keksiä sille paikka. Nostettiin se nyt vain toistaiseksi tuohon tolpan nokkaan...

Minusta tuo Jussan sihteeri makaa tuossa selällään. Voitko kääntää sen oikein päin ja ottaa siitä uuden kuvan? oho

Kyllä sen voisi kääntää toisinkin päin ja napata kuvan, mutta se ei minusta ole niin hyvän näköinen oikein päin. Se kun on jäykkä juurakko, niin jäsenet sojottavat sitten ylöspäin...




jotenkin naisellisempi tuo jälkimmäinen :d

Alpeilta löydettiin Öts- jäämies. Minusta tuossa ovat Höps- turvemiehen jäänteet. Tutkipa, löytyykö keihäänkärkeä missään? surullinen

Todiste jostakin synkeästä rikoksesta, jonka uhri on kätketty suohon.

naurua!

Juu, ei sitä tiedä, mitä kaikkea turpeesta löytyy. Antiikkiesineitä ei ole kylläkään vielä näkynyt...

Olen nähnyt turpeesta löydetyn "antiikkisen miekan", löytäjä ei suostu viemään arvioitavaksi, pelkää että ottavat museoon. Tiedä minkä sodan aikainen on, tai kaksintaistelu miekka.

Nemesia, tuo miekkalöytö on mahdottoman hieno juttu! Tuskin on minkään ihan lähisodan aikainen miekka, voipi joutua menemään jopa tuhat vuotta taaksepäin. (Viikinkiajalle, merovinkiajalle, rautakaudelle, tms)

Yritä kertoa tuolle miekan löytäjälle, että nämä löydöt ovat merkittäviä asioita, ja täytyisi ehdottomasti soittaa edes museoon. Lakihan sanoo, että muinaismuisto tai -löytö ei ole löytäjän, vaan valtion. Pimittäminen on valitettavasti rangaistava teko eli laitonta. Siitä löydöstä voi saada kyllä reilun löytöpalkkion! Saattaahan miekka päästä takaisinkin löytäjälleen, jos kyseisiä esineitä on jo riittämiin.

Lisää miekoista http://www.helsinki.fi/arkeologia/rautaesine/miekat/index_miekat.htm

Vilkaisepas, jos olisi yhtään samannäköistä!


Finlexissä (mitä Suomen laki löydöistä sanoo) vähän lisää täällä

ja alla vielä samaa:

 

2 luku

Irtaimet muinaisesineet.

16§

Sen, joka löytää rahan, aseen, työkalun, koristeen, astian, kulkuvälineen tai muun sellaisen esineen, jonka omistajaa ei tiedetä ja mikä voidaan olettaa vähintään sadan vuoden vanhaksi, on viipymättä toimitettava esine sellaisenaan puhdistamattomana löytöpaikkaa sekä löytöön liittyviä olosuhteita koskevine tarkkoine tietoineen muinaistieteelliselle toimikunnalle. Jos on pelättävissä, että esine liikuteltaessa vahingoittuu, tai jos esinettä muutoin hankaluudetta ei voida toimittaa muinaistieteelliselle toimikunnalle, on löydöstä sille kuitenkin viipymättä ilmoitettava ja samalla annettava edellä mainitut tiedot.

Milloin esine löydetään suosta tai syvemmältä maasta tahi löytöpaikalla on kiinteää muinaisjäännöstä, niin kuin asuinpaikkaa tai kalmistoa osoittavia merkkejä, ei löytöpaikkaan saada enempää kajota, ennen kuin muinaistieteellinen toimikunta, jolle löydöstä viipymättä on ilmoitettava, tarvittaessa tutkittuaan paikan on asiasta määrännyt.

Mitä 1 tai 2 momentissa on sanottu esineestä, koskee myös esineen osaa.

17§

Muinaistieteellisellä toimikunnalla on oikeus lunastaa 16 §:ssä tarkoitettu muinaisesine Suomen kansallismuseolle tai siirtää lunastusoikeutensa jollekin muulle yleiselle museolle tai laitokselle. Milloin esineellä on huomattava merkitys, on lunastusoikeuden siirtoon kuitenkin saatava opetusministeriön suostumus. Jollei esinettä lunasteta, on se palautettava löytäjälle, joka saa pitää esineen.

Jos 1 momentissa tarkoitettu esine lunastetaan, on löytäjälle maksettava siitä kohtuullinen korvaus, jonka muinaistieteellinen toimikunta määrää ottaen huomioon esineen laadun. Milloin esine on jalometallia, on korvauksen vastattava vähintään esineen metalliarvoa korotettuna kahdellakymmenelläviidellä sadalta.

Tunnetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä tavattu muinaisine, jolla on yhteyttä muinaisjäännöksen kanssa, kuuluu lunastuksetta valtiolle.

Muinaistieteellinen toimikunta voi, jos katsoo syytä olevan, suorittaa löytäjälle erityisen löytöpalkkion.


Meni hiukan Lintu-aiheen ohitse, mutta luontoaihe se tavallaan tämäkin!

 

Autotallin pesässä oli iloinen perhetapahtuma joskus alkuviikolla - haarapääskyillä on nyt viisi nokkaa ruokittavana. :)


Jatkuvasti emot kuskaavat ruokaa poikasille.


Vähän emo kuvaajaa ihmetteli ja lähti taas evästä etsimään.


Söpöt nokat, loppu runko ei niinkään - ainakaan vielä!

Pitääköhän sitä ryhtyä lintupaimeneksi kun taas isännän kanssa oltiin tilanteessa että piti prissata lintua turvaan tieltä. Tämä kurkinuori jallaili tiellä varsin rentona kun tulimme paikalle ja vasta hetken päästä hiiviskeli ilman kiirettä viereiselle suolle muiden joukkoon.