Täällä olen yrittänyt tsekata että millaisiin valoratkaisuihin kukakin on päässyt.Soitin kumminkin Backaksen puutarhalle sekä Osramille josta sain hyviä neuvoja valaistuksen suhteen.Rautakaupasta missä on puutarhatarvikkeita löytynee.Itse löysin kasvislampun Megaman Plantlamp 15WplantlampE27.Siinä on valon oikeat spektrit.Valon spektrin sininen antaa kasville tukevuutta,punainen taas kasvattaa pituutta.Löysin lampun K-raudasta.Megamanin kyseisen lampun Art.Nr.:MM152.Toivottavasti vihreät tulevat kasvit tykkää moisesta valosta.
Kalojen valontarpeeseen en osaa kommentoida, 
mutta ihmeen hyvin tämän kevään taimeni pärjäävät kahden tavallisen 21 W energiansäästölampun alla. Ovat selkeästi tanakampia kuin aikaisempien vuosien taimet.
Minulla on valoa huonosti tarjolla, ikkunalaudalla asuvat kaikki mitä mahtuvat, ja sitten nämä 2 esliä antavat kaapin päällä lisävaloa siellä asuville.
Ensi talveksi haluaisin tehokkaamman jonkun 200 W eslisysteemin Peukusta, katsotaan!
Mutta tosiaan ero tämänkin lisävalon ja edellisten vuosien välillä on huomattava.
Saatasko tänne kokeneemmilta neuvoja aloittelijoille, pliiiiis?
Ens kevättalven taimikasvatus vaatii valoa. Viime talvi ja kevättalvi oli pelkkää pilveä ja vesisadetta aina toukokuulle asti.
Mää ostin viikko sitten kirpparilta kaks kukkavalaisinta merkiltään Bellis. Toinen oli polttimoineen paketissa ja toinen oli pelkkä valaisin, johon hain polttimon ttalosta. Kumpikin polttimo on taustapeilillisiä eli hehkulankapolttimoiksi sieltä tehokkaimmasta päästä. Valohyötysuhde ei ole paras mahdollinen, mutta antavat taasen lämpöä iduille, mun viileissä taimikasvatustoloissa, mikä taas muuten on eduksi. Natikkaan en viitsi tässä vaiheessa investoida.
Mitkä on kokemukset niiden punaisten loisteputkien käytöstä? Sellaista olen kovasti harkinnut ensi talveksi.
Muutin otsikon entisen nimen (taimenien lisävalaistus), koska kyseessä on ilmiselvästi taimista (kasveista).
Vaikka natikkaan et olekaan valmis investoimaan, niin kerron silti että omaan natikkaani olen ollut oikein tyytyväinen. Täällä Tampereella se ei ole ollut käytössä, maaliskuussa kun muutettiin oli muut asiat etusijalla kuin natikan asentaminen. Mutta nyt syksyn mittaan se olisi tarkoitus laittaa lisävaloksi makuuhuoneen ikkunalle (ei siis pöhise yötä myöten). Valon alle tulee ainakin mahdollisesti chilit, jos viitsin ne talvettaa, ja varmaan pelakuut, ja liuta tupakukkia. Ja keväällä tietty ne taimet.
Sähköä se taitaa viedä julmetusti, vaikka mitään numeroita minulla ei ole antaakaan. Ja kuuleman mukaan houkuttelee uteliaita ja jopa poliiseja, oranssi valohan on sitä hamppuvaloa 
Saa nähdä miten käy, meillä tuo makuuhuoneen ikkuna on heti rapun ovesta seuraava, ja alin kerros.
Meneekö jo OT:ksi, onko kyse pelkästään taimista vai kaikista kasveista… No, samalla valolla kai ne kaikki elää. Siis on jo ostettuna, kokoamista vailla lasivitriini, josta tulee minun kukkakaappini. Sen valaisimia olen mietiskellyt. Joka hyllylle, tai vähintäänkin joka toiselle tarttis jotain saada. Appiukolla on ammattinsa puolesta ylimääräisiä halogeeneja, joita mies on ehdottanut asentavansa. Itse ajattelin enemmän ledejä. Mutta ne halogeenit saisi ilmatteeksi. Joten onko niitten valon laadussa niin paljon eroa, että kannattaisi ehdottomasti valita juuri se toinen? Vaakakupissa painaa tietty halogeenien kuumeneminen. Vai laittaisinko vaan energiansäästölamput tai loisteputket?
Jee! Joku heräs eloon. Kiitti Trigona! 
Mää aattelin kokeilla tota chilin talvettamista. Sehän pärjää ympäriviuotisesti, kun olosuhteet ovat kohdallaan. Ois se hienoa, jos kylvön sijasta vois hoidella keväällä valmiita taimia. Kait ne ois jotain bonsaita tai sinne päin.
Chilejä suurempi haaste on hyvin aikainen uuden kylvön tarve. Mun vuoden 2009 ensikylvö on suunniteltu tapahtumaan 17. tammikuuta. Se tarkoittaa koulintaa VIIMESTÄÄN 2. maaliskuuta. Siitä eteenpäin on pakko lisävalottaa!!!
Ledit ovat energiansäästölamppuja eli kuluttavat ÄÄRETTÖMÄN vähän sähköä, muttta niiden kukkakelpoisuudesta en tiedä. SPN on hyötysuhteeltaan ihmissilmälle hyviä, mutta kasvien hyötysuhteesta en ole ollenkaan niin varma. Ammatti-ihmiset käyttää noita punasia loisteputkia, mutta kuinka tehokkaita ne ihan oikeesti on noille kukille?
Nuo SPNa-lamput eli suurpainenatriumlamput eli natikat on käytössä ammattilaisilla kasvihuoneissa. Isoja ja kalliita ovat, ja se valo on (minun silmääni epämiellyttävän) kellertävä tai jopa oranssi, katsojasta riippuen. Nekin lämpiää kovasti, mutta ne voi laittaa niin kauas kasvista ettei lämpö haittaa, ja valo riittää silti.
Mitä ovat nuo punaiset loisteputket, en ole ennen kuullutkaan. Onko niitten valo punaista vai…?
Ledejähän käytetään ammattiviljelyksessä myös, ja hyvin tuloksin, ns. välivalaistuksessa. Ne eivät siis ole suurin ja tärkein valonlähde (vaan ne natikat ovat), vaan ne on sijoitettu rivien ja lehdistön lomaan ja väleihin. Ja koska ne eivät tuota lämpöä, ne voidaan sijoittaa lähelle lehdistöä. MUTTA onko niitten valoteho riittävä, jotta niitä voisi käyttää ainoina valonlähteinä, sitä en tiedä, mutta haluaisin tietää 
Mielestäni lisävalon aika on jo heti itämisen jälkeen. Ei kannata odottaa koulintaan asti, tulee aina vaan tanakammat taimet mitä aikaisemmin ne pääsevät hyviin valo-olosuhteisiin.
Siis tää voi olla vaikeaa selittää puutarhaihmisille, mutta mää yritän.
Säteilyä on kaikenlaista ja ihminen näkee siitä vaan osan. Osan ihminen tuntee lämpönä. Tää tarkottaa sitä, että aurinkoisessa ikkunassa voi tuntua tukalan kuumalta, mutta ei siinä rusketu. Se tarkottaa sitä, että lämpösäteily (IR) tulee ikkunasta läpi, mutta ruskettava säteily (UV) ei tule.
Sama pätee kasveihin. Ne tarttee erilaisia valon allonpituuksia, kuin ihminen nähdäkseen.
LED on semmonen elektroniikan komponentti, joka tyypillisesti säteilee vain yhtä valon aallonpitutta. Kyseinen aallonpituuus voi olla lähes(!) mitä vaan halutaan. Se voi olla näkymätöntä lasersäteilyä, punaista (varhaisin keksitty LED) valoa, keltaista, vihreää jne.
Valkoinen valo tarkoittaa laajakaistaista valonsäteilyä. Siis kyse on useista "eri värisistä valoista". Siis "valkoinen" ledivalo tarkoittaa sekoitusta punaista+sinistä+vihreää "valoa" joiden sekoituksen ihmisen aivot ymmärtävät "valkoiseksi" valoksi. Kasvit ymmärtävät sen joksikin muuksi.
Valkoinen LED-valo ei siis välttämättä ole lainkaan kasvihyödyllistä. Se on tyypillisesti sekoitus kolmea eri ihmisen silmin havaitsemaa valoa, jonka aivot "mieltävät" valkoiseksi.
Vai sillä lailla. Tuota en ledeistä vielä tiennytkään. Vihreä ja keltainen valo on kasvien yhteyttämiselle melkein turhaa, sen tiedän. Sininen on hyvä. Ja punaisesta valosta voidaan erottaa aallonpituudeltaan kaksi eri punaista, toinen ns. kaukopunainen, jonka voidaan sanoa olevan kasveille se ei-niin-hyödyllinen. Toisaalta silläkin on oma tärkeä tehtävänsä mm. kasvien kukinnassa pitkänpäivän ja lyhyenpäivän kasveilla.
Heh, piti ihan kaivaa monisteet esiin ja tarkistaa, ettei tule puhuttua läpiä päähänsä. Siis PAR (=photosynthetically active radiation), eli kasvien yhteyttämiselle käyttökelpoinen säteily, on 400-700 nm, eli sinisestä keltaisen ja vihreän kautta punaiseen. 700-800 nm on sitä kaukopunaista tai tummanpunaista valoa (far-red). Kaukopunainen on sinänsä epätoivottavaa, että se aiheuttaa kasveissa pituuskasvua, eli liiallista venymistä. Kaukopunaista valoa on paljon esimerkiksi ennen auringonlaskua. Myös kasvin/kasvuston ylälehdet suodattavat valon niin, että mitä alemmas mennään, sitä suurempi on kaukopunaisen säteilyn määrä. Kasveilla on oma aineensa kaukopunaisen valon havaitsemiseen, fytokromit.
Tästä voisi jatkaa vaikka miten, mutta sitten menee jo ohi otsikon. Enkä tiedä onko tuo jo kirjoittamanikaan niin kovin tärkeää tietää, mutta tulipahan innostuttua Mutta mites ne halogeenit sitten?
Hö, kävin muokkaamassa tuota edellistä viestiäni ihan varmasti päivällä, mutta eipä muutokset ole perille menneet.
No, tein parin tunnin tutkimusmatkan netissä, ja vastaan omaan kysymykseeni. Halogeenit on kasvien kannalta täysin rinnastettavissa hehkulamppuihin, eli surkea spektri ja liika lämpiävyys. Ei siis niitä.
Ledit sitten. Tosiaan, niitä pitäisi sitten olla punaisia ja sinisiä molempia, jolloin kasvit näyttäisivät lähinnä mustilta. Estetiikka on kaukana, mutta ilmeisen tehokkaan valaistuksen niistä näppärä saa aikaan. Hinnastakaan ei varmaan tule päätä huimaava.
Ledeihin rinnastettavissa oleva ratkaisu olisi kylmäkatodiloisteputket. Muuten hyvä, hinnaltaan, kestävyydeltään ja kooltaan, mutta niistäkin pitää koota eri aallonpituudet erikseen.
Luulen kallistuvani energiansäästölamppuihin. Niissäkin valinnanvaraa on vaikka miten, eikä tuossa parin tunnin tutkiskelussa oikein saanut kuin päänsä sekaisin. Nukun nyt tämä kaikki tieto päässäni yhden yön ja huomenna uudestaan. Vanhankin pentin puolella oli hyviä keskusteluita aiheesta, tietty viidessä vuodessa on varmaan vähän menty eteenpäin ainakin tuotteiden nimissä tai saatavuudessa, en tiedä.
Nuo (punaisetkin) loisteputket ovat energiansäästölamppuja.
Ledilamput ovat musta ainakin kauhean kalliita. Ledien tehot ovat alkujaan olleet pieniä, mutta kasvavat koko ajan. Ledeistä tekee hyviä, että ne kestää tärinää, toimii pakkasessa ja niillä on huikea hyötysuhde eli kuluttavat tuotettuun valoon nähden vähän sähköä. Eli ledifikkarissa patterit kestää kauaaaan.
Onhan ne jos menet valmiina ostamaan. Juuri käytiin miehen kanssa Ikeassa, josta tarttui mukaan mm. kalustevaloiksi neljän litteän ledivalaisimen paketti. Vajaa 40 euroa. Mutta jos olet näppärä, ja näpräät itse niistä yksittäisistä ledeistä valaisimen, ei hinta nouse kovin isoksi. En tiedä sähköjutuista hölkäsen pöläystä, mutta tarkoitan siis että ne ledit kolvaa piirilevyyn (vaimikäseoli).
En tiedä saako näin tehdä, mutta teen nyt ja saa sitten huomauttaa jos kokee laittomaksi. Jollakin bonsaisivustolla eräs nimimerkki kertoili hyvin seikkaperäisesti tällaisen ledivalaisimen rakennusprojektistaan. En muista sivuston nimeä, mutta löytynee kun kuukkeloi. Katselin silmät ymmyrkäisenä.
Noo ei see kolvaaminen laitonta oo. Ei ollenkaan. Se on sitten toinen asia mistä sen sähkön ottaa ja miten.
Mää maksoin kirpparin uudesta käyttämättömästä kasvivalaisimesta lamppuineen 4 euroo. Pelkkä lamppu ttalossa maksoi 2,5 euroo. Yksi tehokas valkea ledi maksaa euron kappale.
40 euroo Ikean ledilampusta ei oo paljoo, mutta paljos siinä on watteja. Jos taas kaks kolmasosaa ledilampun wateista menee sellaseen valoon, jota kasvit ei voi hyödyntää, niin se ledilamppu ei kasvilla toimi. Silmä kyllä näkee sen valon valkeena. Kasvit taasen ei yhteytä, jos valoa ei ole tarpeeksi. Jos 100 wattia vastaavan ledilampun tehosta on kasville hyötyä vaan kolmasosasta, niin se lopputulos on 30 W. Ja se ei kasveille oo paljoa.
Mää ostin Ikean energiansäästölampun akvaarioon ja siinä ei satavarmasti ole niitä watteja mitä paketti väittää. Enkä osta enää ikinä energiansäästölamppuja Ikeasta, kun kerran huijaavat.
Heh, meinasin että jos on epätoivottavaa laittaa ensinnäkin viittauksia toiseen foorumiin, jonka nimeä en muista, ja toisekseen nimimerkkiin siellä, jonka nimeä en myöskään muista 
Sanoin vähän epäselvästi.
Paketti on kädessä, enkä muuta merkintää löydä kuin töpselissä (virtalähteessä?) olevan tarran, ja siinäpä lukee Max 0,42A, 0,5-5W. Mutta ei nämä nyt olekaan kasveille menossa, vaikka sekin on kyllä käynyt mielessä. Valkoisiahan nämäkin ovat, ja eilen yritin löytää tietoa valkoisten ledien aallonpituuksista erittäin laihoin tuloksin. Nyt jos ihan ulkomuistista yhtäkkiä sanon, niin ilmeisesti yleisimmin sinisissä ledeissä aallonpituus on noin 440 nm ja punaisissa 630 nm. Eli saisi olla sinisen aallonpituus inan pienempi ja punaisella taasen inan suurempi.
Viherpeukkujen nettikaupassa kävin huvikseni katsomassa, ja siellä oli oikein sellainen ledivalaisin, jonka spektrin pystyi itse säätämään kasveilleen juuri sopivaksi. Hinta 1200 € 
Jotenkin tuntuu, että kaikkinensa tämä kasvivalokysymys on ihan hirveän monimutkainen ja hankala. Toisessa valaisimessa on tämä hyvä puoli, mutta sen huono puoli sitten taas tämä. Ja toisessa valaisimessa taas vähän eri. Miten niistä sitten onnistuu valitsemaan oikein, kun sen valon kanssa tarvitsisi ihmistenkin elää, eikä saisi olla kovin sähkösyöppö. Eikä hintava. Ja watit, lumenit ja nanometrit vilisee silmissä. Huh heijaa.
Jos menee siitä mistä aita on matalin ja hankkiikin Megamanin kasvilamput?
Mulla siis ensi talvena ainakin tällasia peili-neodym:
Aram: “Talvikuukausina kasvit tarvitsevat lisävaloa. Neodymlampussa on sekä punaista että enemmän sinistä aallonpituutta verrattuna tavalliseen hehkulamppuun. Punaisen valonväri edistää kasvien pituuskasvua ja sininen tukevoitumista.
Lamppujen kupulasi sisältää Neodymoksidia, joka vähentää hehkulangan synnyttämää keltaisen valon osuutta ja vähentää infrapunasäteilyä. NdF-peilillä varustetulla 60 mm standardilampun kuvulla saadaan kohteeseen enemmän valoa riippumatta valaisimen heijastuskyvystä.”
Tollanen peilineodym muuten makso ttalossa 2,95 eikä 2,5.
Punasia loistelamppuja ei ainakaan tolta sivulta löytynyt.
Minulle nämä valoasiat ovat täyttä hepreaa. Ajattelin laitattaa loisteputket kasvatushyllyjen päälle. Toimiikohan?
Minkä kokoisia nuo on? Ihan sellaisia noin metrisiä, vai saako niitäkin eri kokoisina?
Standardi 1200 mm putkista löytyy hyviä. Sellasta määkin suunnittelin, mutta punanen putki vaihtuu nyt sitten white-tyyppiin. Siinä käsittääkseni eniten tuota sinistä valon osuutta verrattuna muihin tyyppeihin. → www.airam.fi
Berino, mulla oli viis vuotta käytössä roiskevesisuojatut mallia halvat 120cm tuplaloisteputket. Kolmen tason kasvatushyllyssä loistari per hylly. Chilien kanssa sillon pulasin ja tehot riitti oikein mainiosti kasvattamaan tukevia taimia. Valoa noi antaa hyuvin vähän isommallekin alalle, pikkulampujen kanssa onkelmana se ettei tahdo valo riittää kuin parille taimelle.
ESL/natikka heijastimella ostoslistalle jos tosi isoa valotehoa tarvitset.
Kiitos Tamarillo, tämä helpotti kovasti! Luulen, että pärjään hyvin näillä tuplaloisteputkilla:). Eikös ne nuo natikat ym. ole tosi kalliitakin.