Juso, pitää paikkansa. Jotta ihmisen viihtyvyys paranee, niin photosynteesivaloon lisätään vihreää valoa. Jos kuitenkin vihreän valon määrä nousee yli 50 % muuhun valoon nähden, niin kasvi alkaa taantua optimivalaistukseen nähden.
Minulla ekaa vuotta nyt taimikasvatuksessa apuna kaksi 150 cm loisteputkivalaisinta varustettuna neljällä fluora-putkella.Valaistuksen laitan päälle iltapäivällä n. klo. 16 aikaan ja valot sammuvat aamulla n. 7.30.
Oletteko pitäneet valaistusta päällä kuinka pitkälle kevääseen vai ihan koko taimikasvatuksen ajan?
Laita valot mielummin päiväksi päälle. Kasvitkin tarvitsevat vuorokausirytmin.
Valoa ei ole koskaan liikaa - lisävalaistuksen tarve riippuu kasvupaikasta. Eteläikkunalla valo saattaa pian riittää ilman lisävalaistustakin. Minä käyttäisin valaistusta koko taimikasvatusajan, kun sellainen kerran on.
Mun kasvit nukkuvat yöllä kiltisti. Valojen sammutusaika on ennen kymmentä. Sellaista ohjetta olen noudattanut, että valoa pitää olla n. 16 tuntia vuorokaudessa. Pienellä itäikkunalla palaa siis valo koko päivän, eteläisellä suurella ikkunalla saavat tulla toimeen miten taitavat ilman lisävaloja.
Noo, sillä eteläikkunalla on kyllä tänään niin harmaata, että ihan itseäni lohduttaakseni jätin sen vanhanaikaisen verholaudan takana olevan loisteputken päälle. Kasvit ovat kyllä melkein lattialla, joten liian kaukanahan se valo taitaa olla, vaikka olisi kuinka iso ja tehokas. Mutta jos kuitenkin vähän auttaisi. Riitäähän se mullekin lukuvaloksi.
Laittelin tuloksia tälle ja sitä seuraavalle sivulle Kurpitsasotaan. Pannaan kuvat tännekin, tuolla linkissä on selitystä hieman enemmän. Sanottakoon että kaikki samasta siemenestä, samaan aikaan idätettynä, samassa huoneessa, valot yhtä kauan päällä vuorokaudessa.
Ja vielä juurikuva. Kyse on siis 12 vrk vanhoista (siementen liotuksen alkamisesta laskien) vanhoista kurpitsantaimista eri valaisuilla. Järjestys sama kuin yllä:
Jos siulla Juso on mitenkään mahdollista, niin voitko ottaa samoista olosuhteista vielä viikon päästä kuvan niin erot näkyvät ehkä paremmin.
Juso, kiva testi. Onko nuo taimet saaneet missään vaiheessa auringonvaloa?
Kurppa, ei valitettavastipysty, “valonpuutteen” takia jouduin uhraamaan kurpat jo roskikseen. Valot jo muiden taimien käytössä.
Weikko, ainoastaan keinovaloa, kellarikerroksessa, verhot ikkunoiden edessä.
OK, yllättävän pienet ovat erot, mutta kun kyseessä on vain yhdet yksilöt, niin siemenissäkin on vaihtelua. Jotenkin näyttää mun silmään, että “ELS 25W 6400K”-taimi olisi kaikkein suurin ja “Megaman Plant” taimi pienin. Kumpikin niin lehdiltään kuin juuriltaankin. .
.
Paljonko maksoit UFOsta? Mistä ostit?
Vain mies pystyy olemaan noin raaka. Kukaan nainen ei raaskisi heittää noin hienoja taimia roskiin. vaikka ei niitä tarvitsisikaan
Minuakin alko säälittää ne taimet
Kai niille edes pidettiin hyvät hautajaiset?
No ei noi nyt mitään kananpoikia olleet, kompostiin joutavat kun testi tehty, eihän siinä mitään raakaa ole.Lumihankeenko ne olisi pitänyt istuttaa…
KIELLETÄÄN VALAISTUSTESTIT!
Joo oikeat havainnot tehoista Weikolla, kyllä eroa tuli suurinpiirtein “kaksi päivää” 12 päivässä, mikä mielestäni on melkoisesti. Kuvista ei kaikkea näe tosiaankaan. ESLi ja loisteputket tasavahvoja.
Ufo on Kiinasta (ostettu Saksan eBayn kautta, niin tulee oikealla virtajohdolla), maksoin muistaakseni 125€ kotiin kuljettuna noin 6 päivässä tilauksesta. Kannattaa olla kyllä tarkkana että aallonpituus on oikea koska siinä ei puhuta spektristä (joka laajana antaa aina anteeksi) vaan periaatteessa yhdestä aallonpituudesta. Tuolla olisi saanut jo 125W ESLin heijastimella tai kaksi 2*58W loisteputkisysteemiä hyvillä putkilla. Mutta lelut on tärkeitä ja tuo toiminee ihan hyvin päivänvalon lisänä.
Vähän ihmettelen sitä, että lamppujen erojen pitäisi näkyä sitä enemmän mitä enemmän kasvilla on yhteyttävää pinta-alaa. Kolmennessa lehdessä pitäisi siis näkyä erot. Laitoitko kaikki lamput yhtä lähelle vai passasitko etäisyyksiä säätämällä valotehon kasveille samaksi? .
.
Paljon on ilmeisesti LEDivalohuijareita markkinoilla. Aallonpituuksia ei todellakaan ilmoiteta. Sain tehdä paljon töitä, että löysin fotosynteesin taajuisia LEDejä netistä ja sopivia UV-LEDejä en löytänyt ollenkaan. Tarttis varmaan väsätä niistä se LEDivalaisin.
Siitä vaan väsäämään, ihan helppo homma ei ole, kun vaatii kuitenkin tuuletuksen koteloon heti kun tehoja on mitenkään riittävästi eli 90w->. Kiinastahan nuo komponentit suurimmaksi osaksi tulevat länsimaisillekin valmistajille. 450 ja 660 nm ledejä jotka nykytiedon mukaan ovat yhteyttämisen kannalta parhaat, löytyy kyllä esim saksalaisilta saitelta. Muista Weikko laittaa suojakertoimet pintaan, ettei UV polta nenää, muuta hyötyä siitä ei liene kasvien kasvatuksessa kuin syvä rusketus. Mulla taitaa olla 470nm noi siniset ledit ja ehkä jo hiukan sivussa ihanteesta. Parhaimmissa LED valaisimissa saattaa löytyä 6 eri lediä muutaman kymmenen nm välein. Siis 3(siniset)+ 3(punaiset).
Moi, kuinkas tuoreesta lähteestä olet kopsannut nuo fotosynteesin taajuudet? Oheinen kuva on täältä: Dixon, J.M., Taniguchi, M. & Lindsey, J.S., 2004. PhotochemCAD 2: A Refined Program with Accompanying Spectral Databases for Photochemical Calculations. .
.
Uudempaakin dataa pitäisi olla olemassa, mutta en ole saanut sitä käsiini.
Tässä linkissä esim on saitti missä asiaa on käsitelty, sama kuvaaja lienee kuin sinullakin (siihen ei ole paljon uutta keksitty aikoihin), mutta koska fotosyhteesin vaikuttaa kymmeniä muitakin asioita kuin nuo lehtivihreän a:n ja b:n absorptiospektrit, niin toinen graafi ylhäältä kuvaa kokonaisfotosynteesin tehoa valon aallonpituuden funktiona ja aika paljon sattuu noille ym aallonpituuksille, jos vaan muutama pitää valita. Hyvä saitti muutenkin ja koko ajan kehittyvä ja päivittyvä, tuolla pääsee porautumaan niin syvälle kuin ketäkin huvittaa.
No onko tällä paljon väliä, ei kai. Prkl !!.. sulais nyt lumet, ettei tarvitsis täällä pentin palstoilla viisastella ja päteä vaan saisi kädet multaan.