Lisävalaistus

Lukinlilja, varmaan se "aito kasvilamppu" tarkoitti sitä että se on Plant lamp. Eli vaikkapa niitä Megamanin valmistamia energiansäästölamppuja (ESL) on 15 Wattisina (vastaa 75 W) sekä tavallisina lamppuina että sitten kasvilamppuna (eli Plant lamp).
Kasvivaloa ostettassa ei pidä vaan tuijottaa siihen että siinä paketissa lukee 15W, vaan että siinä lukee myös se plant-lamp.

Tuon olin täältä oppivani lukemalla, ja hyvä että luin koska seisoin Cittarissa pitkät tovit tutustumassa Megaman-lamppuihin, ja olisin kyllä ottanut vääränlaisen sieltä hyllystä matkaani jos pentin oppeja ei olisi ollut. Niitä plant lamppuja ei siellä tarjossa edes ollut apea

Alla linkki megamanin esitteeseen, se kasvlamppu oli siellä loppupäässä, olikohan esitteen sivulla 12.

http://www.airam.fi/pdf/megaman-esite-16sivua.pdf

Kiitos nuu! En taida olla ihan niin tyhmä kuin luulin. Juuri tuollainen lamppu minulla on, ja vieläpä se riippuvalaisinkin. Lamppu pimahti, ja kun kokeilin valaisimeen uutta lamppua, niin ei toimi. Taitaa olla koko valaisin sökö. Voi harmin paikka. Nyt heti huomenna tuhlaamaan joululahjarahoja!

Weikon epistolaa jatkaakseni joudun tosin valittamaan, että tuo aallonpituuksiin perustuva valojakotaulukko on hävinnyt esim. Osramin ja Sylvanian sivuilta, ja firman kataloogeissakin se on annettu vain muutamille, yleensä teollisuuden tarkoituksiin tarkoitetuille lampuille. Silloin myyjä- ja valaistussuunnittelijarukan on vain uskallettava pelata kelvinien, kokemuksen ja maalaisjärjen kanssa. Kertoohan ne kelvinit kuitenkin sen verran, että mitä alhaisempi on lukema, sitä enemmän valossa on mukana spektrin oranssi-keltainen-vihreä osuuden värejä. Ja kun mennään korkeammille lukemille sininen skaala lisääntyy. Tavalliselle kuluttajalle merkinnät ei kerro mitään, ellei putken kyljessä lue ‘Flora’, ‘Plantlamp’ tms. Kelvinit on valitettavasti se ainoa (nimen lisäksi) mihin voi tavallisen kuluttajan opastaa. Tuo yläraja (6500K-7000K) on muuten sen takia, että aletaan siirtymään pikkuhiljaa jo puhtaan UV-valon puolelle, jolla ei sitten taas kasviparkoja auteta.

Nuu, ihan oikein meni. Ja se että lampuissa lukee, että "kasveille", ei edelleenkään tarkoita, että ne toimisivat kasvin kannalta lisävalaistuksena. Osa kasvilampuista on sellaisia, että kasvit niillä valaistuna näyttää ihmisen silmään hyvältä, mutta kasvi ei siitä hyödy. Ovat siis tyyppiä sisustusvalaisimia.

Se että St.Paulia virkistyy kirkasvalolampusta (mikä se on?) johtunee siitä, että se muutenkin pärjää vähemmällä valolla. Sehän on huonekasvi Suomessa ympäri vuoden ylemmilläkin kasvuvyöhykkeillä. Lisävaloa tarvitaankin mahdollisimman tehokkaasti joillekin toisille lajikkeille, subtrooppisille ja trooppisille kasveille.

Kun valoa on todella vähän, niin kyllähän kaikista lampuista sellasta valoa irtoaa, että kasvit siitä jotain savat irti. Ledivalot ovat sitten eri juttu.

Jos käyttää natikkaa, niin tuuletin suoraan kasveihin varmaan aittaa asiaa. Tuulettimista on puhuttu muualla - muistaakseni ainakin chiliketjussa. Tosin suora lämpösäteily natikasta saavuttaa kasvit aina, oli tuuletin tai ei, joten natikka on vietävä kasveista paljon loisteputkia kauemmas.

Ja sitten pieni ristiriita tossa edellisessä sepustuksessani, jos joku huomasi:

Kirjoitin, että natikka on hyötysuhteeltaan paras, luokkaa kaksi kertaa parempi kuin loisteputki. Miksi se sitten on kasviloisteputkea huonompi? Tämä johtuu juuri siitä, että natikan valosta suurin osa osuu sellaiselle värialueelle (aallonpituudelle) että kasvit eivät sillä yhteytä. Eli kun paketissa lukee lampulle hyötysuhde, niin se lasketaan siitä mitä ihminen näkee. Kasvien osalta hyötysuhde on ihan toista ja sitä ei paketissa lue.

Varmimmin ostaa oikeanlaisen lampun, jos paketin kyljessä on alla olevan kuvan alaosa. Siis tuo väripylväikkö, jossa vallitsevat sininen ja punainen valo yhteyttämistä varten ja jossa on mahdollisimman vähän vihreää, koska sen värin kasvit heijastavat pois.



Edelleen siellä bonsaiketjussa (Trigonan linkki) oli kerrottu jonkun kasvibiologian tohtorin(?) väittäneen (jos oikein muistan), että kasvit osaavat tehdä valolla sivuttaissiirtymiä. Eli jos valo on lähellä oikeaa taajuutta, niin kasvi siirtää se oikealle alueelle yhteyttääkseen. Tää siirtymä ei varmaan voi olla kovin suuri, mutta mistä mää tiedän, kun en oo kasvibiologi.

Juu sitä taulukkoa olisin vähän kaivannut. Kädessäni on nyt lamppu, Megaman liliput plus 2700K. Tämän avulla voi kai lukea kirjaa jos aurinko ei paista?

Juu, se on nimenomaan perusvalaistukseen tarkoitettu, eli spektrin keltainen osuus korostuu. Ei siis kasveille =)

Kiitos taas! (Sää oot siis sitä mieltä, että mää en oo kasvi, vaikka tyhmiä kyselenkin ;D )

Jaha, Weikko ehti jo paikalle, edellinen vastaukseni oli Horsmalle, vaikka kyllä sinäkin kiitokset saat

Kelvineissä on edelleen se huono puoli, että se referoi ihmisen silmää eli kertoo kuinka valkoisena silmä valon näkee. Kasvien yhteyttäminen tapahtuu niin näkyvän valon äärialueilla (lähellä infrapunaa ja ultraviolettia), että vaikka kelvinit olis mitä, niin se kertoo vain valkotasapainosta sinisen ja punaisen välillä. On siis edelleen mahdollista, että lampun spektristä puuttuvat näkyvän valon ääripäät kokonaan ja kasvi ei saa yhteyttämisvaloa. Digikameroissa tuo kelvin kulkee nimellä valkotasapaino.

Täytyy myöntää, että lamppujen ostaminen on hankalaa. Koitan selvittää noiden Osramin kasvilamppujen (60 cm loisteputki) spektrin. Laitan tänne tietoa kun ehdin, mutta siihen menee kyllä viikkoja. Sorry!

Mä muuten hankin noita klorofylliledejä ja täytyy myöntää, että oli hiukan hankalaa. En ole vielä varmistanut onko taajuudet kohdallaan, mutta on ne mystisen värisiä.

Mä olen pihalla kuin lumiukko…! Kun sain siskolta sellaisen ketjuissa roikkuvan loisteputkivalaisimen ja se on justiina sopivan kokoinen taimikasvatushyllyyn ripustettavaksi (ei niillä ketjuilla vaan nippusiteillä). Siskolla se on joskus ollut kasvivalona, loisteputkesta löytyy merkinnät Philips TLD 18W/29. Onko tuon putken valosta mitään hyötyä taimikasvatuksessa? Millainen olisi paras mahdollinen? Ja tyhmänä kyselen kun en oikein tajunnut jutusta mitään, vaikka kaikki sivut kahlasin läpi, anteeksi…

Weikko, wiikkoja…voi harmi, minulla on ensi perjantaina ainakin jonkinlaisten kasvatusvalojen hankinta/asennus varattuna (saan silloin siis pe. ja la. apua hommaan). Loisteputki olisi tilankäytöllisesti varmasti kätevä jos ajattelee että laittaa vaikka pöydän päälle kasvit, ja ripustaa siihen yläpuolelle valot roikkumaan. Niitä valoja voisi olla vaikka pari riviä vierekkäin koko pöydän pituudelta, ja nostaisi niitä sitten vaan ylemmäs ripustusnaruista kun kasvit kasvavat. Ne narut voisi kiinnittää vaikka johonkin pitkään rimaan jonka voisi poistaa kaappiin sitten kun ei enää tarvitse. Tällainen suunnitelma alkaisi hahmottua. Se on paljon se, yleensä rynnin aika suunnittelemattomasti kauppaan ja siellä vasta mietin…tätä voisi kutsua penttimaltiksi :slight_smile:

Fellow, tuo on peruslamppu, eli ei kasvivaloksi. Mutta jos menet lamppukauppaan niin pyydä yksinkertaisesti 18 wattinen kasviputki, (tai esim Osram Fluora).

Muoks. Nuu, mä voin etsiskellä, josko löydän vaikka vanhoja katalookeja.

Täällä löytyy Osramin luettelo http://catalogx.myosram.com/zb2b/b2b/start.do;jsessionid=(J2EE4181200)ID0221451953DB02204406348414900944End;saplb_*=(J2EE4181200)4181253?browsername=mozilla%2F4.0%2520%2528compatible%253B%2520msie%25207.0%253B%2520windows%2520nt%25205.1%253B%2520funwebproducts%253B%2520.net%2520clr%25201.1.4322%2529&browsermajor=4&browserminor=4 (no huh!)

Eli 'Kaksikantaloisteputket T8' on oikea osasto. Sieltä Fluora, Biolux ja Natura.

Valonjakotaulukko löytyi ainoastaan Osram Fluoralle, mutta noista käyttökelpoisia ovat myös Biolux ja Natura. Tuota jälkimmäistä olen huomannut käytettävän kaksiputkisessa valaisimessa päivänvaloputken rinnalla. Silloin se kukitusspektrikin tulisi huomioitua. No tuota spektriä en saa isännän koneella siirrettyä mitenkään tänne (fläppärin näyttö sanoi sopimuksen irti viha) työkalujen puutteessa, mutta seikkailemalla löytyy kyllä lampun lisätiedoista.

YESSS!

Tuo Osramin Fluora oli juuri se mihin törmäsin K-Raudassa.

Ton linkin mukaan Fluoran spektrikuva ei ole ihan kohdallaan. Megamanin Plantlamp on paremmin kohdallaan. Kumpikin on kuitenkin varmasti huomattavasti parempi kuin tavallinen loisteputki tai natikka.

Taidan laittaa noi kans sellaseen kaksoisloitputkivalaimeen.

Yesss: 640nm ja 660 nm kohdalta puuttuu piikit. Sininen pää on kohdallaan ja punainen ei ole. Vihreä valo menee harakoille. Toi on varmaan tarkotettu julkisiin tiloihin sekä pitämään kasvia elossa että tekemään niitä ihmissilmälle hyvältänäyttäviä. Tuo vihreän valon piikki saa viherkasvit loistamaan silmissä.

Horsman linkki ei aukea mulla, tulee vaan ilmoitus errorista. Mutta olihan tuossa tuota tietoa kirjoitettuna, kopsaan itselleni ja kaupassa myyjän kimppuun muistilapulla varustettuna. Tää on yllättävän hankalan tuntuinen asia tää valojen osto. Niin paljon erilaista asiaa josta ei ole ikinä kuullutkaan… ja sitten pitäisi vielä vertailla ja tehdä fiksuja ostoksia. Mutta kyllä se siitä, tavalla tai toisella. Tosi paljon kiitoksia teille osaaville kun viitsitte auttaa :slight_smile:

Kiitos Horsma ja Weikko! Onko tuo Weikon mainitsema Megamanin Plantlamp myös loisteputki? Eikä sellainen “E-kierrekannalla” oleva lamppu?

Fellow, se on kierrekannallinen loisteputki eli pienoisloisteputki ja ESL. Kierrekannalla se putki väännetään mutkalle.



Totta kai tavallinen valaistusloisteputkikin antaa kasveille lisävaloa.



Osramin linkki toimi alkuun, mutta siellä kait sitten kaatu serveri kun kaikki täältä ryntäs sinne. :slight_smile:

Kuulun ihmisiin, joille tämä valaistusasia on ylivoimaisen vaikea asia ymmärtää....

Multa löytyisi ylimääräinen 150 w monimetallivalaisin ( colour temperature 13 000 K )....eikös tämä ole jo päivänvaloa vastaava? Oliskohan tuo hyvä taimikasvatuksessa ja jos, niin mille etäisyydelle taimista valaisin olisi syytä ripustaa? Kuinka usein polttimo on syytä vaihtaa...vuosittain?

Natriumvalaisinkin löytyy, mutten tiedä onko se suur- vai pienpainesellainen? Mistäs sen erottaa? Ymmärsin näiden sivujen keskustelujen perusteella natriumlamppujen soveltuvan paremminkin kasvien kukittamiseen, että taimivaiheessa loisteputketkin olisivat parempi vaihtoehto kuin se...vai?

Katso siitä monimetallilampun kannasta se lampun valmistaja ja tyyppi, ja yritä löytää valojakotaulukko valmistajan sivuilta netistä. Muistelen että joskus olen keskustellut aiheesta monimetallilamppu kasvivalaistuksessa, ja ei sitä täysin tyrmättykään. Enimmäkseen niitä kuitenkin käytetään julkistilavalaisuun ja valonheittimiin. Tuolta aiemmista viesteistä löydät kasvilamppujen valojakotaulukkoja (=spektrejä). Vertailemalla niihin voit päätellä täytyykö kuitenkin lisätä jollain toisella lampulla toisenvärisen valon osuutta, jotta pääsisit optimitulokseen.

Kävinpäs tänään kasvivalo-ostoksilla. Ostin Osramin 120 cm pitkän loisteputken ( L 36 W/77 Fluora) ja siihen heijastimella varustetun valaisinrungon. Se heijastin auttaa valoa leviämään leveämmälle alueelle kuin jos sitä ei olisi. K-Raudassa oli vain 60 cm pituisia Fluora-kasvivalo-loisteputkia, mutta sähköliikkeessä sitten oli jo näitä pitempiäkin. Olemassa on vieläkin pidempi, 150 cm pitkä mutta minulle riitti nyt tämä pituus. Menin sinne tältä palstalta tekemäni koostetulosteen kanssa, mukana myös se kuva siitä miten niiden eri väristen valojen tulee jakaantua. Tässä ei ole se aivan täydellisin vaihtoehto, mutta olen tosi tyytyväinen siihen että tiesin mitä olen hakemassa - jouduin yhden toisen minulle tarjotun vaihtoehdon torjumaankin siinä koska siinä ne valojakaumat oli aivan erilaiset.

Suurkiitos on nyt tarpeen teille jotka neuvoitte ja opastitte siinä mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Ja hei, te kaikki jotka vielä olette vaiheessa "ostaisin jos tietäisin mitä ostaisin" - jos se minulta kävi niin ihan varmaan käy teiltäkin. Muistiinpanot täältä vaan ylös ja niiden kanssa liikkeelle

Valo ripustettiin roikkumaan naruilla kattoon kiinnitettyihin koukkuihin, niiden avulla sitä voi laskea ja nostaa kasvien kasvun mukaan. Se valaisin kiinnitettiin ihan tavalliseen kattolampun sokeripalaan kiinni. Ei voinut olla vaikeaa koska se on jo tehty, eikä tekijä ole mikään ammattilainen, eikä edes kotitarve-remonttireiska

Myyjän kanssa tuli juttua kasvihuoneista ja kasvatteluista enemmänkin, hän kertoi mm. viime kesän kokeiluistaan...ja siinä rupatellessamme hän laski hankintapaketilleni mukavan ale-hinnan. Mukava uusi tuttavuus, meinaan piipahtaa viemässä muutamia siemeniä kokeiltavaksi jossain vaiheessa siellä päin liikkuessani


Paljos oli putken OVH? Täällä K-rauta pyytää 60 cm 10e ja vastaavasti Bauhaus 120 cm 10 e. Heh, heh. Mää haen kans ton 120 cm kun vaan ehtisin.