Tarkennetaas vähän. Loisteputkivalaisimissa on erillinen sytytin ja se voi olla myös elektroninen. Putki ja sytytin kun ovat erilliset, niin vioittunen sytyttimen kun vaihtaa uuteen, niin putken voi aina polttaa loppuun asti. Ja sen putken elinikä on todella pitkä.
Mulla on ollu ERITTÄIN hyviä kokemuksia ENERGY+ kierrekantaisista ESLampuista.
Valaisin toimii, siinä ei ole ollut vikaa, vain lampussa oli vika.
Kuittia en arvannut säästää, ja rikkinäisen lampun, jota kokeilin muihinkin valaisimiin, sen heitin pois.
Joskus useita vuosia sitten ostin energiansäästölamppuja, jotkut niistä kesti vain viikon.
Nyttemmin tuntuvat kestävän vuosikausia. Joskus on pöytälamppu kaatunut lattialle, eikä siitäkään ole rikkoutuneet, toisin käy yleensä hehkulampulle.
Tiedän kyllä tuon elektronisen sytyttimen, mutta nyt on uusissa valaisimissa vaan yksi pitkä möykky, jossa on kaikki samassa paketissa ja sitä pakettia ei ihan joka äijä vaihdakaan. Niiden ohuiden putkien käyttöikää en tiedäkään, kun en ole niitä itselle hankkinut ja aika uusi keksintöhän se vielä onkin.
Tässä linkissä oli halvin netistä löytämäni Artco-valaisin megamanin 15w energiansäästölampulla. Vain 17,50, kun toisaalla oli hintana 35,-. Aikamoiset erot.
Emon linkkiin oli jäänyt ylimääräisiä kirjaimia.
ESLamppuja ja loisteputkia ei saa laittaa normaaliroskikseen kun ovat ongelmajätettä!!!
Raakki, meillä meni vietit ristiin eli en kommentoinut tuota sun klo 20.20 viestiä.
Nuita ohuita putkia mainostetaan paremman hyötysuhteen putkiksi.
Oon kuullu loisteputkista, jotka eivät tarvitsisi sytytintä lainkaan, mutten tiiä miten ne toimii.
Perinteinen kuristinpaketti on yleensä suorissa putkivalaisimissa ja niissä se erillinen sytytin. Kuristinpaketti ei yksinkertaisesti sovi noihin kierrekantaisiin pienoisESLamppuihin, joten ne on kait aina elektronisia. Sitä paitsi elektroniikka on kuristinpakettia halvempaaaaa!
Airamia en oo arvostanut koskaan ja euron ESLamput kierrän kaukaa kuten myös 3kpl/10egee ym. vastaavat halpatarjoukset. Niissä ei säästä.
Mun Megamanin lamppupakkauksissa ei ole merkittynä valmistusmaata. EAN-koodin maatunnus on 40, mutta en tiiä mikä maa se on.
Ja kaikki Megamanin 15W ESLamput ei sitten ole niitä Plantlamppuja.
Meillä on ollut energiansäästölamput eteisessä, “välieteisessä” ja wc:ssä yli 2 vuotta. Yhtään lamppua ei ole tarvinnut vaihtaa. Kestävät pitkään kun ovat kauan yhtäjaksoisesti päällä. Pannuhuoneessa meillä on myös samanlaiset lamput. Siellä räpsytellään pahimmillaan kymmeniä kertoja päivässä valoja päälle ja pois joten sinne jouduttu yhden kerran vaihtamaan lamput ja nyt alkavat oireilemaan siihen malliin, että kohta taas lampun vaihto edessä. Minä jätän sinnekkin valot yleensä päälle, mutta isäntä sammuttaa aina, vaikka monesti siitä olen sanonut.
Weikko - minä jo vähän ihmettelinkin. :)
Olin aikanaan sähköhommissa ja jo silloin tuli nuo elektroniset sytyttimet , mutta kuristimet oli edelleenkin erillisinä. Nyt on sitten kehitetty joku uusi systeemi, jossa kaikki on sellaisessa kuristimen näköisessä ohuessa ja pitkässä paketissa. Ja niitä sähkärit kuulemma saavat olla jatkuvasti vaihtelemassa.
Eikös tuo Megaman muuten ole yksi Airamin tuotemerkki?
Airam on Megamanin edustaja Suomessa. Eipä taida Airam tehdä enää mitään itse. Käsittääkseni pelkkä markkinointiyhtiö.
Horsmaa jäi kiittämättä tuolla s. 10 annetusta tiedosta niistä kelvineistä. Kirjoitin sen heti itselleni ylös, ja tieto osoittautui kaupassa käydessä heti erittäin tarpeelliseksi - meinasin sortua johonkin aivan riittämättömään hätäpäissäni. Sitten vilkaisin muistilappua ja tyynen varmasti laitoin lampun takaisin hyllyyn 
Kiitos siis tiedon jakamisesta - nämä kelvinit yms. on minulle aivan ymmärryksen yli meneviä juttuja
Ei mitään kiitoksia Nuu, mielellänihän minä luennoin 
. Menin itseasiassa hakemaan tänään yhtä asennusrasiaa vanhalta työpaikaltani tänään. Siellä sattui olemaan ruuhkaa, ja kuten arvata saattaa, jouduin töihin. toisin sanoen olen saanut tänään taas harjoitella ja muistella noita juttuja 
.
Kuinka monilla on natikka kasvivalona? Onko se oikeasti hyvä, vai pitäisikö harkita jotain muuta. Olen saamassa natikan, että kyllä sen tietty vastaanotan, mutta kun olisi kaksi paikkaa missä tarvitsen lisävaloa. Kuinkahan paljon se natikka oikeasti lämmittää? Nyt lämpötila pysyttelee 9-13 asteen välillä, huoneen tilavuus n. 30 kuutiota. Kauhee mää oon kyseleen, mutta kun pitäisi päättää, otanko toiseenkin paikkaan natikan vai esim. loisteputket.
Kuiskaus: mikä itse asiassa on tämä natikka? Saa nauraa kunhan vastaakin siinä hekotusten lomassa...
Luulisin, että natriumlamppu…
Minä itse sitä ihmettelin, suurpainenatriumlamppu (SPNa) taitaa olla sen oikea nimi.
Ja se siis on yhtäkuin kasvilamppu? Kuullostan varmasti kamalan torvelta niiden mielestä jotka tämän tietävät, mutta yritän lohduttautua ajatuksella että en ole ollenkaan ensimmäinen enkä viimeinenkään joka yrittää opetella kasvin/taimenvalaisua. Ja aina jonkun pitää uhrautua ja kysyä ne tyhmät kysymykset (pitkään pinnistelin ja toivoin että jossain viestissä sanan "natikka" arvoitus ratkeaa… ei ratkennut…)
Natikalla tarkoitetaan natriumlamppua. Niitä on olemassa sekä suurpainenatriumlamppuja että pienpainenatriumlamppuja. Suurpainenatriumlamppu oli energiatehokkain muoto miten ihminen osasi muuttaa sähköä valoksi, kun mää opiskelin valaistustekniikkaa. SPNa oli silloin hyötysuhteeltaan silloin muistaakseni 67%. (Hehkulampun hyötysuhde on 3%.) Silloin saatiin loisteputkilla 20% ja nykyään jo yli 30 %. SPNa lamppuja käytetään lähinnä katuvalaistuksessa. Siis ne keltaiset katuvalon on noita SPNa lamppuja eli aika ilkeän värisiä silmälle. Ei kelpaa sisustusvaloiksi. 
Natriumlampun antama valo perustuu natriumatomin rakenteeseen ja se määrää, että valo on keltaista. Siis siitä irtoaa vain joitakin valon aallonpituuksia (epäjatkuva spektri), jotka kaikki (?) osuvat keltaisen valon alueelle. Kasvit käyttävät keltaista valoa kukkimiseen. Pimeänä vuodenaikana natikka ei oile lainkaan hyvä kasvien kasvattamiseen. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja vahvistuakseen yhteyttämistä. Yhteyttäminen tapahtuu sinisen ja punaisen valon äärialueilla. Ks messuni tässä ketjussa "18. tammikuuta 2009 - klo 20. 31". Sekä myös tämä: Linkki : "Viimevuonna kasvatin taimet natikan alla huoneenlämmössä ja koska natikan polttimo lämpiää niin paljon nousi mielestäni taimilla lämpötila liian korkeaksi. Lämpötila oli luultavasti niin korkea, että valoteho ei riittänyt, vaan olisi pitänyt olla "oma aurinko"."
Natikan huonot puolet: kallis hankkia, vie paljon sähköä, kuumentaa, soveltuu kunnolla VAIN kukittamiseen.
Aidon kasvilampun edut: Täysin optimoitu kasvihuonekäyttöön (sopii siis myö meille), natikkaan nähden halpa hankkia, ei kuumene, voi laittaa vaikka mihin pöytälamppuun (E27 kanta) tai loisteputkivalaisimeen.
Aidot kasvilamput ovat vielä toistaiseksi loistelamppuja, joita perinteisessä muodossa kutsutaan loisteputkiksi ja kierrekantaisina pienoisloistelampuiksi. Kummassakin tapauksessa yleistermi en ELS eli energiansäästölamppu, koska hyötysuhde on hyvä verrattuna hehkulammoihin ja halogeeneihin. (Natikoitahan ei kukaan olkkarin kattoon laita.)
ESL siirtyvät seuraavan 10 vuoden aikana historiaan ja se koskee myös kasvilamppuja. Seuraavan sukupolven lamput ovat ledilamppuja. Jos nyt haluaa kasvattaa kasveja ledivaloilla, niin pitää osata itse ostaa ledejä oikeilla aallonpituuksilla ja rakentaa "lamput" itse. Tällöin puhutaan ledeistä joiden värit ovat rubiinin punainen ja violetin sininen. Ja keltainen sitten kukittamisee.
EU on kieltämässä hehkulamput lähiaikoina ja se onkin parempi lämmönlähde kuin valon lähde, vaan kukapa lämmöstä katon rajassa nauttii paitsi kärpäset.
Kelvineistä ei voi oikein puhua näissä kasviasioissa. Kelvin on lämpäasteikko ja sillä ilmaistaan "värilämpötilaa". Se ei ole lainkaan soveltuva käyttöön epäjatkuvan spektrin valonlähteillä. Se kertoo vain miten silmä (ja kamera) näkee valon.
Kiitos paljon Weikko, kun viitsit nähdä noin paljon vaivaa viisastaaksesi meitä. (Nuu, torvi täällä tervehtii toista 
). Mulla oli opiskeluaikana myös valo-oppia, mutta arvatkaa vaan jäikö näin harvaan päähän mitään. No silloin ei kyllä ollut kyse millään lailla kasvien valaistuksesta. Mutta nyt minä olen jo hieman valaistunut, kiitos Weikon.
Se minun lamppu on sitten just SPNa, voi harmi. Sähkönkulutuksen suhteen en sure, kun meillä on sähkölasku muuten niin pieni. Hankintakustannuksetkin on vaan sen verran, mitä auto syö löpöä kun haen sen lampun. Huoneen viilennyksenkin voisi ehkä hoitaa hommaamalla vintin oveen semmoisen jutun (huomatkaa kuinka valistunut olen kun en sen nimeäkään tiedä!) joka avaisi oven kun lämpötila nousee liikaa. Mutta ne taimet vielä pitäisi saada valaistua...
Sen verran pimeä olen, etten vielä ymmärrä mikä on "aito kasvilamppu". Onko tämä asia kaikille muillekin näin vaikeata, vai onkohan minussa joku vika ennestään tiedettyjen lisäksi
Onkohan tämä nyt asian vierestä, mutta kun minulla on työpöytävalaisimena kirkasvalolamppu, niin kalpeat santunreppanatkin ovat sen alla muuttuneet lyhyessä ajassa rehevän vihreiksi. Tuntuu ainakin toimivan oikein hyvin myös kasvivalona.