Varaa äänikirjoina, niihin ei yleensä ole jonoa. Jo monta uutta olen tänä syksynä kuunnellut.
En muista nyt yhtään uutta kotimaista kirjaa, minkä olisin lähiaikoina lukenut. Höh. Huomasin että Hotakaiselta on uusi, se pitää lukea kun tykkään kovasti hänen tyylistään.
En ole saanut vielä luetuksi edes viime vuoden voittajaa. Jotenkin ulkomaiset kirjailijat on kiinnostaneet enemmän.
Norman varasin äsken kirjastosta. Pitäähän se kuunnella, että voi jotain mieltä olla:/
Pitäisköhän hävetä - en ole lukenut Oksaselta vielä yhtään kirjaa, en edes aloittanut. :o
Tänään löysin kirjastosta Enni Mustosen Emännöitsijän ja paljon muutakin kivaa, mutta tuo Emännöitsijä pitää lukea heti eikä vaan sen takia että on Jokeri.
Emännöitsijä ja kaksi aiempaa saman sarjan kirjaa on mun lemppareita!
Kurppa, mitä sä samalla teet, kun kuuntelet?
Ei ole tullut mieleenkään, että äänikirjaa voi kuunnella kaikki. Hyvä idea.
Kaikkea sellaista jossa ei tarvi olla ajatusta mukana. Kaappien siivousta, silitystä, leipomista, yksinkertaista neulomista yms. Ennen oli matkoilla lentokoneessa mukana. Pitkät automatkat, loistava seuralainen.
Joskus kesällä otan pihalle kitkemisen seuraksi.
Suurimmassa osassa on niin loistavat lukijat, että kirjoista saa enemmin irti kun itse lukemalla.
Kuuntelin äsken loppuun Jim Thompsonin: Kylmä kuolema. Oli tosi hyvä.
Päästi iholle, harvoin dekkareissa.
Mä niin haluisin kuunnella äänikirjaa, mutta siinä on mulle se ryhtymisen vaiva. Se on ikään kuin jonkun uuden tavan opettelua. Keskeneräisiä kirjoja on ympäri kämppää, aina voi yhden kopata ja ruveta lukemaan. Ukko on ladannut noita kuuntelukirjoja pienelle soittimelle ja kuuntelee lenkillä niitä. Pitäis hankkia itelle semmonen…kun olen jo aikalailla kaikki muut miehen laitteet ominut itselleni, niin ei kehtaa viedä sitä viimestäkin 
Mutta siinä tosiaan pitäis jaksaa latailla ja poistella. Kuuntelin sillä Dorian Grayn muotokuvan tässä joskus englanniksi ja kun multa meni joku kohta ohi niin että piti mennä taaksepäin niin sekoitin koko homman niin, että oli kauhee duuni löytää uudestaan se kohta jossa olin. Piti kuunnella aikalailla alusta se koko “chapter” missä olin ollut.
Äänikirjat on ihan sitä parasta kun siivoaa, on ulkotöissä, loikoilee lomalla tai silityshommissa.
Kerran kuuntelin myös autossa kun olin ajamassa Tampereelle. Hiukkasen meni matka "ohi" enkä paljoakaan muista matkasta mitään, oli liian hyvä jännä kirja. Kotiinpäin tullessa kuuntelin ihan vaan humpparadiota.
Finlandia ehdokkaat 2015 ovat:
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Kari Hotakainen: Henkireikä
Pertti Lassila: Armain aika
Laura Lindstedt: Oneiron
Markku Pääskynen: Sielut
Panu Rajala: Intoilija
Oletteko lukeneet noista joitain ja jos ootte, niin mitä mieltä olitte? Minä aloitin sitä Hotakaisen Henkireikää. Tykkään…mutta tykkään Hotakaisesta ja sen tyylistä muutenkin aina. Oneironia on veikkailtu ehdokkaaksi/voittajaksi joissain kirjablogeissa. Kaikki kirjat on tulleet kirjakaupassa vastaan ja osunut silmään paitsi toi Armain aika. En oo kuullut, enkä törmännyt.
Eilen lukasin Hotakaisen Henkireiän. Yhdessä illassa sen lukee vaikka tiivistä tekstiä onkin, on nimittäin aikalailla joka lauseessa hauskaa sanojenkäyttöä. Muutamat kielikuvat tosin meitin makuun meni jo vähän yli. Tuosta sanoilla leikittelystä huolimatta Hotakainen on aina selväsanaista ja sujuvaa luettavaa. Tuli aika monessa kohtaa naureskeltua. Alkupuoli kirjassa oli vaan vähän hyppivä, niin että joutui kunnolla keskittymään. Tossa on vaan 200 sivua ja monta sivua niistä on suurimmaksi osaksi tyhjiä, kun kappaleet vaihtuu muutaman sivun välein. Enempää ei tommosia sanailukuperkeikkoja olisi paljon jaksanutkaan, vaikka hauskoja olisikin. Semmoseen väsyy.
Noista Finlandia-ehdokkaista mulla on varauksessa kirjastossa Taivaalta tippuvat asiat. Se kuulosti semmoselta, että saattaisin tykätä. Saas kattoa noita muita sitten myöhemmin. Jos vaikka kirjakaupoissa kävis kattelemassa ja voisi vähän selailla, että saa käsityksen.
Jossakin keskustelussa kovasti kehuttiin, että Panu Rajala on aliarvostettu kovanluokan kirjailija ja iloitsivat hänen ehdokkuudestaan. On tullut itselle vähän tiedostamattakin negatiivinen kuva sen vuoksi, että se on tehnyt niitä paljastuskirjoja..ja tuon siis huomasin itsessäni vasta nyt kun näin Rajalan ehdokkaana. Huomasin ajattelevani, että häh..toi? Vaikka en ole edes häneltä mitään lukenut. Enkä erityisemmin ole mielessäni koskaan koko Rajalaa miettinyt.
Niin ja siankärsämön jutuista tuli mieleen...mulla on kanssa tuo Emännöitsijä hyllyssä ja Lapsenpiika myös. En ole vielä kumpaakaan lukenut. About kolmessa vuodessa (sen jälkeen kun ekaa Mustosta olin kokeillut) olen lukenut Mustosista suurimman osan, joten olen noita kahta kirjaa tietoisesti säästellyt. Eli en "tuhlaa" niitä..vaan luen sitten, kun Mustoshimo käy ihan sietämättömäksi 😄
Olen aikalailla lukenut kaikki Mustosen historialliset fiktiot, paitsi em. kirjat ja sen Lappi-trilogian..senkin oon säästänyt. Noita lähivuosikymmeniin sijoittuvia onkin sitten aika paljon lukematta vielä. En ole niistä tykännyt niin paljon kuin historiallisista (vaikka 80-90-luvun työelämän kuvaukset saattais jo mennä ihan lähihistoriasta pankkikriiseineen ja lamoineen). Viihdyttäviä toki ovat nekin olleet ja olen niidenkin lukemisesta ihan nauttinut - vähän semmosia nostalgisia asioita niissä, joista itselläkin jo selvät muistot. Ainoat joista en tykännyt on olleet ne Vihreän kullan maa-sarjan kolme kirjaa...tai erityisesti se huononi edetessään. Eka kirja ihan njoo..kakkos-osa öyh ja kolmonen jo 😒
Viimetorstaina kävin kirjastossa ja hain kaikki Laila Hirvisaaren kirjoittamat Imatra-sarjan kirjat. Kruunupuiston luvin ja menossa Myrskyn edellä. Isänpäivä vähän jarrutti lukemista kun oli lapsoset lomilla ja ‘herkkujen teko’ touhakkaa riitti koko viikonlopuksi.
Kyllä noissa vielä monta tuntia pyörähtää ennenkuin ovat kaikki viisi kirjaa luettu.
Höh tuo Panu Rajala jotenkin tökkii minuakin. Empä usko että tulee luettua vaikka mitä kirjoittais.
Aloitin juuri kuuntelemaan Tommi Kinnusen:
Neljän tien risteys.
Ihan uusi kirjailija miulle.
Eikös tuo Neljäntienristeys ollut Kinnusen esikoiskirja? Viime vuoden Finlandia-ehdokas. Mun luovan kirjoituksen opettaja (on kustannustoimittaja ammatiltaan) rakastaa tuota kirjaa ja olen ymmärtänyt, että sen mielestä oli vääryys, ettei se voittanut 2014 Finlandiaa. On jo kahteen tai kolmeen kertaan kysynyt ollaanko luettu sitä, että on niin hyvä kirja.
Ja suosiossa se on ollut kirjastoissakin. Jonkin aikaa oon ollut jonossa ja ihan pikkusen vielä menee, ennenkö saan Neljäntienristeyksen hyppysiini. Olisin saanut semmosen valokuvallisen isomman (ja raskaamman) painoksen heti varattua, ei ollut jonoa yhtään. Mutta en mä jaksa painia semmosen kanssa. Ei ole hengenhätä…ehkä reilu kuukausi vielä menee niin saan tuon.
Hienoa kuulla, nyt taas sujuu kaappien siivous:)
Välillä luen myös scifiä, “Ready player one” Ernest Cline, suomenkielellä, vaikka kirjan nimi on tuo.
Kurpalle tiedoksi, että tuolle Neljäntienristeykselle julkaistaan keväällä itsenäinen jatko-osa Lopotti. Eli jos on Neljäntienristeys hyvä, niin ei ku väijymään kirjaston sivustoille, koska saa varata seuraavan 
Meikäläisessä kirjastossa ne avaa jo varausjonon aika pitkästikin ennen, ennenkö niillä on niitä fyysisiä kirjoja siellä edes. Sitä mietin, että missäköhän aikataulussa noita kuuntelukirjoja tehdään? Että tulevatko ihan valtavalla viiveellä varsinaisesta painetusta kirjasta?