Luumu on itsepölytteinen, mutta jos kukkia on vähän kirsikan läheisyys auttaa - jos siis kukkivat samaan aikaan. Omenasta ei liene luumulle apua.
Auttaisiko kriikunapuu. Minulla on kaksi tuntematonta lajia olevaa juuriversona tuotua luumupuuta Imatran seudulta, keltainen tekee runsaasti makeita luumuja, toinen vasta muutaman. Lisäksi pari kriikunaa Turusta, eivät ole vielä kukkineet.
Kriikuna auttaa - luumu, kirsikka ja kriikuna pölyttävät toisiaan.
Kriikuna auttaisi, ellei se kuki liian aikaisin. Ja luultavasti kukkii Kuokkalan luumuun verrattuna. Kirsikan auttamiseen en jaksa uskoa . Paras tapa (siis jos tilaa on vähän) olisi lisätä sopiva jalo-oksa tai pari tuohon luumuun. Kirsikoiden pölytyssuhteista on vanhalla palstalla keskusteltu laajastikin, koskien enempi kuitenkin makeakirsikoita. Kumpi sitten lie kyseessä(?)
Myös monet omajuuriset luumut ja (hapan)kirsikat työntävät juurivesoja aivan sopimattoman paljon.
Ei ole luumu täällä ainakaan tehnyt versoja riesaksi asti, monen vuoden aikana on tullut 2 kappaletta. Toinen meni ihan vahingossa ruohonleikkurilla ja sitä toista olen kovasti varjellut. Harmi että mie asun näin kaukana, siitä saisit pölyttäjän kasvatettua.
Tarleena, minäkin olin tänään luumuostoksilla ja ostin Kuokkalan ja Sinikan. Ennestään on Yleinen keltaluumu ja kriikunaa (josta en ole saanut vielä ainuttakaan maistaa). Lisäksi jostain puutarhamessuilta on näppeihin viime syksynä tarttunut joku luumu, jonka lapussa lukee vain "Viktoria", eikä mulla pienintäkään muistikuvaa mitä siitä silloin sanottiin.
Sinikka pölyttää itse itsensä, niin että sen kanssa ei välttämättä tarvitse toista puuta -tokihan sato paranee, jos on toinenkin lajike.
Yleisestä keltaluumusta sanottiin, että se tarvii pölytyksen avuksi joko punaluumun tai kriikunan.
Ja miten mulla on mielikuva, että Kuntalakin olis itsepölytteinen? Korjatkaa, jos olen väärässä.
Ei mitään ongelmia juuriversojen suhteen ainakaan sinikan kohdalla.
Joillakuilla mm. juuri kyseinen lajike eli Sinikka on tuottanut runsaastikin juurivesoja. Itsellä taas kriikuna ei koskaan yhtään (ei myöskään yhtään hedelmää hyvästä kukinnasta huolimatta). Punaluumut taas työntävät juurivesoja tuskastuttavan paljon. Joku kasvupaikkatekijä lie syynä vaihtelevaan vesan tuotantoon. Joka ominaisuus on yksi syy miksi luumuja ja (hapan)kirsikoita kannattaa varttaa, siis että välttyisi tuolta vitsaukselta. Jos raskii investoida niin juurimatto toimii varmaan noinkin päin. Yleensä keltaluumuille suositellaan pölytyksen varmistamiseen kaveriksi punaluumua. Varteoksakin riittää.
Nyt on minullakin ensimmäinen ihan oikea Sinikka-luumu. Se seisoo vielä purkissa, mutta sen tuleva tila on meidän ahomansikkapaikan sivussa. Siis mikäli maa ei osoittaudu aivan kokonaan männyn juurien valtaamaksi. Pistän luumun kohtuullisen lähelle sadevesitynnyriä ja koska isäntä kastelee "omia" ahomansikoitaan hellekesinä joskus, tulee luumukin saamaan vähän vierihoitoa.
Järjestän tällä luumulla hitusen varjoa marja-aronioille samalla.
Mun Sinikkani ei ole tehnyt ensimmäistäkään juurivesaa, mutta useita vuosia nuorempi Kuntalan punaluumu lykkää niitä aivan yhtä mittaa.
Uskaltaisikohan satsata Sinikkaan näillä korkeuksilla.. jäisiköhän tuo yhden kesän iloksi?
Miten pohjoisessa olette saaneet menestymään?
Mie olen tuonut sinne ihan lähelle omenapuita ja kirsikkapuita, melkein kaikki on hyvin hengissä. Kukkivat mahtavasti ainakin, satoaikaa en ole päässyt näkemään.
Onkohan mitään mahdollisuutta saada selville vanhan (tosi vanhan) luumupuun nimeä? Meidän koululla on taimipäivä viikon päästä ja olen pähkäillyt, että mitä sinne veisin. Luumun latvusalueella on paljon pieniä taimia, mutta miten nimeän. “Vanha sininen luumu?” En tiedä ovatko juurivesoja vai siemenestä kasvaneita (veikkaan jälkimmäistä). Ovat pienehköjä, sinisiä, makeita, kevyesti härmän peittämiä (no ei SEN härmän).
Keskikesän jälkeen minun ainakin pitäisi muistaa tutkia, miten voisin ohjata Kuokkalan punaluumun kasvua leikkauksella. Tämä luumu mainitaan rento-oksaiseksi ja sitä se todella vaikuttaa olevan. Viime kesänä ostamani yksilö on lisäksi hankalasti toispuoleinen, ei nätti ollenkaan.
Näkisin mielelläni kuvia vanhemmista versioista tätä puuta itselleni opiksi ja ojennukseksi.
Voisiko joku tietäväinen kertoa, erottaako Rhodosta kukkanupun ja lehtinupun.Odotan innolla viisi vuotta vanhan Rhodoni jo kukkivan mutta, mutta...
Tuohon voin sanoa kokemuksesta, että erottaa. 
Itse pähkäilin samaa ja nyt sitten kun ensimmäiset nuput ilmaantui, niin heti ne tunnistin. Ovat pulleita ja kovia. Selittäköön asiantuntiat paremmin. 
Siis ilmeiseti ei vieläkään ole toivoa kukista
Kannatta mennä vanhalle puolelle katsomaan Rhodoistin oppeja ja sieltä lyötyy varmaan kuviakin nupuista.
Mitä tarkoitat vanhalla puolella?
Etusivun alareunassa , tilastot laatikossa on päivämmäärät, joista pääsee vanhalle puolelle ja sieltä hakea , en osaa linkkiä, voisko joku muu ystävälliseti tehdä sen ?