Maahumalan kitkeminen kukkapenkistä on melkien liiankin helppoa, ja koska se on niin kaunista, olen antanut sen hiipiä penkkeihin. Jos jossain kohtaa on liikaa, riipaisen vain pois. Nurmikossa se on todella nättiä, ja muutenkin sitä on tullut istuteltua ihan tarkoituksella ympäri pihaa.
Kivien välissä tosi nättiä.
Sain naapuriltani maahumalaa... tässä maahumalassa ei ole herttamaisia lehtiä, eikä sinivioletteja kukkasia. Lehdet ovat pikemminkin suipot ja kukat punertavat. Onko maahumaloita erilaisia? Kijavalehtisiä on ainakin, mutta tämän lehdet ovat vihreät. Pitää varmaan ottaa kuva näytille...
Meillä on useampia humaloita. Niiden korkealle kiipeävien lisäksi on maa- ja niittyhumala. Samankaltaisesta suomenkielisestä nimestä huolimatta lattarinimet kertovat eri suvuista. Niittyhumala on prunella vulgaris, sitä varmaankin SariW:n kasvi. Aiemmin Suomessa kaskikulttuurin piirissä tavallinen.
Merlin!! Kyseessä todellakin on niittyhumala, kiitos tiedosta! Laitoin tätä humalaa kukkapenkin reunaan, kun siitä kohdasta on hankala kitkeä ja ruohonleikkurilla ei siihen pääse. Jospa humala ottaisi vallan rikkaruohoista. 
Meillä on ajettava ruohonleikkuri ja tällähän ei pääse esim. mattotelineen alle. Pitäisikös sitä humalaa pistää telineenkin alle, niin pysyis alus siistinä (nyt rehottaa rikkaruohoa) vai onko muita kasviehdotuksia?
Maahumala on mielestäni vihoviimeinen vekotin ! Kuin salaa se luikertelee lonkeroineen joka paikkaan. Sen kanssa on oltava varuillaan, ettei se pääse juurtumaan kovin perusteellisesti penkkeihin. Sen jälkeen sitä ei saa enää millään loppumaan. Inhoan koko kasvia, sillä sitä on pihallani ihan liikaa, eroon ei pääse.
Muajussi! Meillä on 0,5 ha tontti eli ei haittaa vaikka leviää. Saahan sitä revittyä penkeistä pois.
muajussi, niittyhumala on rauhallinen ja lempeä luonnonkasvi, taantunut Suomessa kaskiviljelyn loputtua, mutta yrittää sopeutua uusille kasvupaikoille. Ei muistuta ulkonäöltään eikä tavoiltaan maahumalaa.
- Minä tulen toistaiseksi maahumalankin kanssa toimeen...
Meilläkin kasvaa molempia, ihan itsestään. Tai luulen, että alunperin kasvoi vain niittyhumalaa, mutta jostain tuli vuosia sitten (multakuormasta?) maahumalaa, ja nytpä sitä on sitten joka paikassa... en ole vielä siihen kypsynyt, kun ei ole kukkapenkkejä vielä yrittänyt valloittaa, mutta joka pensaan juurukset kyllä kasvaa sitä. Tai suikeroalpia. 
No, parempia ne on kuin heinät!
Ostin tänään kukkakaupasta maahumalaa jossa on kirjavat lehdet (valkoiset reunat, mutta muuten vihreä). Onko tämä talven arka laji?
Kukkakaupan info-lapussa oli vaan, että on arka talvelle ja kannattaa peittää talveksi. Laitoin humalan kesäkukkaistutukseen isoon kukkalaatikkoon ja istutan sen syksyllä maahan.
SariW, kyllä teillä pitää menestyä talven ulkona, kun täällä kolmosellakin säilyy, en edes peitä niitä.
Meillä on myös talvehtinut kaksi talvea. Tässä kiipeilee sammalleimun yli.
Kiva kuulla, että teillä on talvehtineet nuo kirjavatkin maahumalat. Ei siis syytä huoleen. Pitää vaan keksiä niille joku hyvä talvehtimispaikka.
Minä sain viime vuonna joltain teistä sitä kirjavaa maahumalaa, se oli tosi nättiä ja tuoksuikin mielestäni ihan mukavalle mutta talven aikana otti ja kuolla kupsahti. Jostain pitäis hommata uusi alku, muistaakseni näin sitä Taimiassa jossain vaiheessa mutta kun viimeksi kävin ei ollut enää. Vihreää taas on liiaksi asti sekä kasvimaalla että partsilla ja leviää ja leviää.
Laitoinkin johonkin rinnekeskusteluun kommenttini maahumalasta.Otin sitä vielä ITSE anopin nurmikosta ja toin "ongelmarinteeseen" maanpeitoksi.Nyt se vasta ongelmarinne on.Se viheliäinen maahumala menee kaikkien muiden kasvien yli.Jopa rinneangervot jäivät alle,joten siirsin ne äkkiä pois.Pienet pihlaja-angervon taimet ovat myös hätää kärsimässä.Ajattelin tappaa sitä kasvia tänä kesänä muovittamalla rinteen peerusteellisen kitkemisen jälkeen.Henkilökohtainen mielipiteeni,vihaan sitä kasvia! Yksi syy juuri se,että kun se ei pysy siinä mihin sen laittaa,ja auta armias jos pieni pätkä joutuu vahingossa johonkin muualle,niin siitä se sitten lähtee.Hullumpaa leviäjää en ole nähnyt. Ohdakkeille se ei voita,silloin voisin olla tyytyväinen siihen leviäjään
Sarjassamme noloimmat tunnustukseni: olen kerran jopa ostanut sitä tavallista maahumalaa 
Ruukussa ja amppelissa se on kiva.
Niin minäkin... (miksei kuvakevalikossa ole NOLO-naamaa???)
Puolustukseksi sanon kuitenkin, että se oli ensimmäisenä kesänä, aikaan kun uutukaisen paritalomme pihalla oli rakennuttajan jäljiltä tasan kaksi metristä koivuntainta ja rivi aronian piiskataimia - ei mitään muuta. Kun palasimme kesälomalta, varjoisalla seinustalla oli useamman neliön tiheä maahumalakasvusto...
No, ostin minä tänä keväänäkin maahumalaa, variegataa... Se roikkuu toistaiseksi vielä amppelissa.
Ei kai täällä kenenkään maahumalan omistajan tarvi anteeksi pyydellä? Viime kesänä ostin yhden ja panin sen amppeliin terassin pylvään viereen. Upeana ryöppynä valui koko kesän. Nyt sama juttu. Lisäksi panin nyt i katuluiskaan joka jää kahden sisääntulon väiin ja takana mukulakivetys ja edessä katu. Toivon että tosiaan leviää.
Minä tykkään maahumalasta! Viimekesänä ostettu kirjavalehtinenkin on levinnyt ja talvehtinut hyvin kivikkoryhmässäni. Mutta minä pidänkin sellaisesta rehevästä ja villistä puutarhasta.
Maahumala on kyllä kova leviämään, siksi se kannattaa aina laittaa paikkaan mihin se saa levitä. Mulla sitä on pensaiden aluskasvina (kaukana kukkapenkeistä), samoin yhdessä muutaman metrin pengerryksessä ja TOIVON, että se leviää nurmikkoon. Meikäläisen nurmikossa kun ei ruoho kasva, lähinnä löytyy suikeroalpia ja leinikkiä.. ja muutama voikukka .
Ai niin, ja tänä vuonna laitoin maahumalaa amppeliin suikeroalpin kanssa, hyvältä näyttää 
Meidän pihalta lähti tänään jätesäkillinen maahumalaa perennapenkistä. Viime keväänä laitoin viemäritöiden jäljiltä noin 10 metriä pitkän ja 1-3 metriä leveän perennapenkin. Eihän mulla siihen kasveja ollut sitä täyttämään niin keräsin muualta pihalta maahumalaa, joka nopeasti peitti tyhjät kolot, siis eka kesänä. Tänä alkukesänä ihailin valtavaa sinistä kukkamerta kun maahumala oli vielä lähes ensimmäisiä kukkivia kukkia. Mutta nyt alkoi näyttää että mun muut vasta vuoden vanhat perennat alkoi jäädä noiden maahumalien jalkoihin, niin alkoin sitten kitkemishommiin. Osa lähti tosi hienosti repäisemällä, mutta kyllä oli jo monin paikoin sellainen viidakko/hämähäkin verkko juuria ja niitä versoja että alkoi olla tuskaa saada niitä irti muiden kasvien joukosta. Eikähän ne tietysti edes kaikki vielä lähtenyt. Onpahan puuhaa loppukesäksi.
Meillä on siis tuota maahumalaa, sitä vihreää, sinikukallista (mitä lie perinteistä) joka puolella tonttia. Nurmikoilla tosi matalana ja hyvillä multapaikoilla kukinta nousee lähes 20 senttiin. Menee kaikkien reunojen ja esteiden yli ja ali. Mansikkamaallakin tunkee mansikkakankaan repeämistä läpi. Ruukuissa ja parvekelaatikoissa se on tosi kiva täydennys. Mutta enpä päästäkään enää perennapenkkiin. Tämä puutarhanhoito on hauskaa kun ensin istuttaa ja toivoo kasvien leviävän ja sitten kun ne alkaa leviämään, niin niitä alkaa kiskomaan irti . Toinen jonka pelkään leviävän on purppura apila (en tiedä sen oikeaa nimeä), mutta on tosi kivan näköinen, mutta en tiedä sitten jos koko penkki ja pihamaa alkaa olemaan sen peitossa.