juhau laitoin yvnä meiliosoitteeni
Mun kaikki 4 magnoliaa näyttävät selvinneen talvesta. Ekan istutin 2 v sitten, loput 3 viime kesänä. Ovat alppiruusujen ja atsaleojen kanssa samassa ryhmässä mäntyjen keskellä.
Pensasmagnolia ‘Susan’ avasi ensimmäiset nuppunsa. Viime vuonna istutettu, kukkia vasta muutama.
Seuraa pitää tulppaani ‘Blue Diamond’.
Onpa ihana ja sävysävyyn tulppaanit alla 
Täällä voi varmaan vain haaveilla tuollaisesta näystä…
Voi kun on ihana! Tahtoo kanssa tuollaisen!
Anemone muuten, tuo tähtimagnolia (kuten monet muut tällaiset kevätkukkijat) kannattaa laittaa paikkaan. jossa se on suojassa aamuauringolta, etteivät nuput vahingoitu. Aiotko kokeilla istuttaa maahan vai pitää ruukussa?
Minunkin tekisi mieleni stellataa. Puuta ei pihaani mahdu, mutta pensaalle voisi olla tilaa…
On ihana tuo Zibulin ‘‘Susan’’. *ihastuksen huokaus’'
Omani talvetin sitten pakkaspeitteisiin kiedottuina ja nyytit jäivät pitkäksi ajaksi hangen alle pimentoon. Ihan hyviltä näyttivät, kun joku aika sitten vapautuivat peitteistään. Nuppuisiltakin näyttävät, mutta jäänee nähtäväksi, tuleeko niistä mitään. Messeliä on tosin joku talttahammas vähän maistanut :( - en tiedä, onko tämä tapahtunut talven aikana hangen alla vai nyt viime aikoina kun jäniksen papanoita pihalta löysin. Edes aidattu piha ja potentiaaliset vahtikoirat ei sitten kuitenkaan estä jäniksiä…
Pakkasharsohan nuo taitavat Suomessa tarvita, ei pelkästään suojaa keväiseltä aamuauringolta.
Minun tontillani ei onneksi ole jäniksiä, kaneja tai myyriä, mutta luin jostain, että magnolian lehdet ovat etanoiden herkkua. Niitä taas täällä riittää. Kettukarkotteeksi katteeksi laittamani kastanjan piikkipallot sopinevat etanoidenkin karkoitukseen.
Nimitin muuten tuossa edellä 'Susan’iani pensasmagnoliaksi tajuamatta, että pensasmagnolia on M. sieboldiin suomenkielinen nimi. 
Tarkoitukseni oli vain sanoa, että kyseessä on pensasmainen magnolia. ‘Susan’ taas on M. stellata 'Rosea’n ja M. liliiflora 'Nigra’n risteytys. Sitä kannattaa kokeilla vyöhykkeillä Ia (Ib).
Tämä ja paljon muuta käy ilmi tuosta juhau:n hienosta tutkimuksesta. 
Zibuli, suunnitelmat eivät vielä ole ihan lopulliset, mutta ajattelin yrittää talvettaa maassa, vaikka varastokin kyllä olisi, mihin voisi talveksi laittaa. Paikka on suojaisa rinteen yläpää eikä siihen kyllä aamuaurinkokaan pääse juuri paistamaan. Kuvassa näkyy paikka tuossa pihlajan vieressä vasemmalla. Siirrän siitä nuo alppiruusut parempaan paikkaan ja muutenkin raivaan tuota viidakkomaista tunnelmaa. 
Ähä, osasinkohan sittenkään linkittää kuvaa, kun se ei ainakaan minulla nyt näy?
Viime kesänä istutettu magnoliani (noin metrin korkuinen) näyttää selvinneen talvesta hyvin. En suojannut sitä mitenkään sen paremmin talvella kuin nyt keväälläkään. Talvi taisi olla erinomainen, kun oli paljon lunta eikä routaa nimeksikään. Nyt vaan odottelemaan, josko se jo kukkisi (löysin hämmästyksekseni kaksi kuollutta kukkaa siitä viime syksynä). En kyllä oikeastaan odota kukkia vielä pariin vuoteen.
Näin viime keväänä aivan järisyttävän upeita magnolioita Kööpenhaminassa. Ne olivat juuri puhjenneet kukkaan. Kukat olivat suuria ja vaaleanpunaisia, ja puut suuria ja näyttäviä, varmaan tosi vanhoja. Jäin miettimään, miltä ne mahtavat näyttää kukinnan jälkeen? Kasvattaako magnolia runsaan lehdistön vai onko se koko loppukesän ‘kitukasvuisen’ näköinen?
Tähtimagnolia näyttää talvehtineen ensimmäisen talvensahyvin, paljon karvaisia nuppuja. Sille kyllä tehtiin oma talvimaja, puukehikko joka täytettiin ilmavalla eristeellä ja kansi päälle. Vieressä oleva kamelia (kesto -23c) näyttää menettäneen henkensä.
samalla lailla kuin kaikki aikaisin keväällä kukkivat puut/pensaat se kasvattaa lehdistönsä täysikasvuiseksi vasta kukinnan jo päätyttyä. vrt näsiä, forsythiat tai vaikka meidän kaikki hedelmäpuumme; omenapuukin on vielä aika harsu siinä vaiheessa, kun kukat varistavat terälehtensä.
Kyllä magnolioihin kunnon lehdet tulee, mutta muulloin kuin kukinnan aikaan ne ovat minun mielestäni aika mitäänsanomattoman näköisiä puita ja pensaita. Mutta se noin kuukausi keväällä on kyllä sen arvoinen.
Anemone, kuvaa ei näy, mutta ihan hyvältä kuulostaa istutuspaikka. Paikan suojaisuudella ym. pienilmaston tekijöillä on varmasti suuri merkitys. Ainakin nuorta kasvia kannattanee suojata niin kuin Nelumbo on tehnyt.
Olin äsken Ruissalossa kuuntelemassa Juha Ujulan luentoa Magnolioista. Muutama nyrkkisääntö jäi mieleen. Taimien pitäisi olla astiataimia ja tietysti mielellään omajuurisia. Maan pitää olla hapahko. Magnolian heikoin lenkki on juuristo ja se kannattaa suojata ilmavasti. Maa pitää muokata isolta alueelta. Se ei siedä kuivuutta, mutta ei myöskään seisovaa märkyyttä. Vakka-Taimi myy omajuurisia astiataimia, mielestäni kohtuuhintaan, pari kymppiä pala. Sain, pyynnöstä Ujulan opinnäytetyön sähköpostitse ja se oli asiapitoista luettavaa. Höh, kone alkoi tuottaa klingonia:)
Samoin sain mie tuon opinnäytteen ja samaa mieltä asiapitoisuudesta ja jopa helposti ymmärrettävää:D
Torstaina mennään Vakka-Taimeen ja sieltä lähtee mun mukaan ainakin yksi magnolia 
Iltaisin olen lukenut KotiPuutarhaa ja Juhan opinnäytetyötä, mutten ole vielä päässyt varmuuteen mitä haluan. Taidan luottaa Vesan (Muurisen) suosituksiin siellä paikan päällä. Kyllä Vesa tietää 
Voi Olga, olen kade, oli varmaan mielenkiintoinen tilaisuus!
Sain itsekin tuon opinnäytetyön ja on kyllä hienoa tekstiä!!!Mahtavaa että tietoa on kerätty “yksiin kansiin”.
Kade myös Fellow:lle. Oma magnoliani on vieläkin vain “pitää saada” listalla…
Fellow, luota tosiaan, mulla M x loebneri neljättä vuotta ilman kukan kukkaa…