Viime keväänä istuttamani M x loebneri ; Merril näyttää selvinneen talven yli. Yrityksistä huolimatta en ole löytänyt tietoja ko pensaan leikkamisesta. Onko se tarpeellista tai edes suotavaa.
Magnoliat ‘Wadas Memory’ ja ‘Merrill’ muuttivat tänne, paikka on suunniteltu jo valmiiksi mutta vaatii melkoista maankääntöä ja raivausta ennen istutusta. Vakka-Taimessa hyvä valikoima ja hyvät hinnat.
Ujulan ja Ruissalon pääpuutarhurin mukaan leikkamista ei tarvita, paitsi tietysti kuolleet oksat.
Tähtimagnolia kukkii.
Vau!
Vau tosiaan. Ostin magnolian viime kesänä ja nyt siinä on ainakin neljä nuppua. Lehdet ehtivät aueta ennen kukkia. Innolla odotan kukkien avautumista.
Täällä olen nyt pari päivää tuijottanut rappusilla omaa ‘Susan’:iani ja hokenut, se on minun se on minun (vähän kuin se klonkku Taru Sormusten herrassa: “minun aarteeni …”
Virossa Hansaplantissa tuo huusi päästä luokseni-eikä kutsuun ollut vaikea vastata 
Eikä se pahoin kärsinyt karusta kotimatkastakaan. Nyt pitäisi päättää mihin sen raaskin istuttaa.
Tässä vielä kokonaiskuva pienestä ja superihanasta tähtimagnoliasta. Oli kyllä huima hetki kun eka nuppu aukesi, ja se tuoksuu 
.
Kaunis!
On ne vaan ihania! Nelumbolla lukee asuinpaikkana keskiuusimaa eli ei siis kovinkaan kaukana, lisää luottoa siihen että ehkä täälläkin jossain vaiheessa kukittaisiin =)
R&T, arvaa vaan hiplailinko minä sitä 'Susan’ia siellä?!? Mutta päätin että ei, nyt aluksi kokeilen niillä kahdella kotimaisella, sitten ehkä myöhemmin joskus…
Rohkeasti vaan Fellow. Meilläkin on kaksi japaninmangoliaa selvinnyt jo kolmesta talvesta. Eivät ole tosin vielä kukkineet. Tänä keväänä rohkenin hankkimaan keltakukkaisen `Butterfliesin´. Sijoitin sen aurinkoiseen ja suojaiseen kohtaan. Toki talvisuojaus on näillä leveyksillä välttämätön. Varsinkin toinen japaninmangolioista oli aivan vinossa heti keväällä, koska lumet olivat painaneet koko pakkaspeiteviritelmän nurin.
Törnrosa, ‘Wada’s Memory’ ja ‘Merrill’ mulla on, mutta ruukuissaan vielä kun vaatii tuleva istutuspaikka melkoista raivausta. Vakka-Taimen Vesan suosituksesta niihin päädyin, jatkossa mullekin tulee se keltainen ‘Butterflies’ jos näiden kanssa menee hyvin!
Kun antaa pikkusormen…
Kohta aukeaa elämäni ensimmäisen magnolian ensimmäinen kukka (sieboldii). Olen löytänyt kaikkiaan viisi nuppua. Jos tämä selviää vielä ensi talvesta, luulempa että hankin lisää. Sieboldii on ilmeisesti helpoin, mikähän mahtaa olla seuraava?
Tervehdys! Helsingin pihallani neljättä vuotta oleva sieboldii kukkii kohta toisen kerran. Muutama nuppu on jostakin syystä kuivunut ja pudonnut. Vaalea lilanvärinen Susanne kuoli harmillisesti. Oli jo edellisenä vuona aika aneeminen. Turusta ostin viime syksynä kaksi sieboldiin poikasta (yksilehtistä). Talvehtivat hyvin ja ovat nyt Asikkalasssa maahan laitettuna. Niissä on kummassakin yksi hyvä lehti. Ovat noin 10 cm korkeat, joten vielä joutuu kukintaa odottelemaan. Jos jaksavat elää tällä hoidolla.
Nyt on ensimmäinen Magnolian kukka auki. Kaunis on. 
Oi hyvänen aika! 
Mikäli meille joskus oven pielen nurkkaan tulee asfaltin sijaan kukkapenkki, niinkuin haaveilen, siihen minä sitten ostan magnolian. Se on tontin ainoa kutakuinkin tuulelta suojainen paikka, ja nurkka avautuu itään ja etelään.
Olen vähän pettynyt sen vuoksi, että kukat ovat niin pieniä, että ne “hukkuvat” lehtiin ja taustalla kukkiviin päivänkakkaroihin, jotka ovat niitä isompia. Ja kun kukat aukeavat melkein yksitellen, ei niitä juuri huomaa. Toivottavasti sieboldiini selviää hengissä monista talvista, kasvattaa pituutta ja tekee paljon kukkia joskus myöhemmin. Tai ehkä antoisinta onkin se, että sen ylipäätään on saanut kukkimaan, vaikkapa vain kerran.
Mitenkäs mahtaisi sieboldii pärjätä kuusivoittoisella alueella?
Kauhea pähkäily menossa mihin tuon oman aarteeni istutan 
Sattuneesta syystä selvitin mitä sieboldii tarvii viihtyäkseen. Eihän se nyt täällä vitosella mene, mutta kun kerran tommonen tänne tontille tuli, niin yritetään edes.
Sieboldii tykkää puolivarjosta, tuoreesta ja hapaphkosta maasta. Kuivua se ei saa. Tuulensuojainen paikka tarvitaan.
Istutin omani puolivarjoiseen jokirannan reunustalle. Suuret puut lähistöllä suojaavat tuulelta ja paahteelta. Valoa kuitenkin riittää. Yksi nuppukin siinä on… 
Ihan hulluahan täällä on mitään magnolioita edes kokeilla, mutta extrasin hulluttani ja siihen lähelle istutin syrkiän. Ja kutasade sentään on talvehtinutkin, mutta jätti kukinnan välistä. Monen monta hupsua vyöhykkeenvenytystä on ennestään ja tänä vuonna istutin kovasti lisää.