(Taudit ja tuholaiset, puutarha)
Sanon heti kärkeen, että perustin tämän ketjun siksi, että mansikan tuholaisista tietoa hakevan ei tarvitse hakea sitä seulomalla muun ansiokkaan mansikkakeskustelun seasta. 
Oletettavasti näistäkin viestiketjuista tulee kuitenkin aikaa myöten pitkiä, - vaikka vielä ovatkin lyhyitä- , eikä haluamansa tiedon hakeminen tällä hetkellä olisikaan vaikeaa.
Myyrät, nuo talven tihulaiset, etten pahemmin sano! Ovat myllänneet mansikkamaani talven aikana aivan tärviölle!
Viime keväänä perustin mansikkamaan Senga senganasta, ja mansikkaa
tuli jo ensimmäisenä kesänä mukavasti. Nyt kuvittelin tulevana kesänä
saavamme sieltä oikein kunnon sadon, mutta toisin taitaa käydä. Lumi
juuri suli mansikkamaan päältä ja huomasin, että melkein joka
mansikkapehko on talven aikana kalvettu montulle syvälle maahan asti....
Toistakymmentä vuotta sitten yritin tällä uudella kasvimaalla
mansikan kasvatusta, mutta silloin se ei onnistunut. Maa oli vielä
liian hiekkaista ja kuivaa ja sen lisäksi tulivat lummekuoriaiset ja
söivät lehdet. Lopetin silloin mansikan kasvatusyritykset siihen, mutta
nyt ajattelin tilanteen jo parantuneen, kun kuukausimansikka (Rygen)
oli menestynyt ja saanut olla rauhassa jo monta vuotta.
Miten te suojaatte mansikkanne myyriltä? Itse ajattelin, tämän tuhon nähtyäni, että onko oikeastaan muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa syksyllä mansikkarivien päälle riittävän tiheä metalliverkko. Tai vaikka lautoja niin, ettei pelto?myyrä pääsisi niiden alle ryömimään.
Entä jos koko mansikkamaan ympäröisi puoliksi maahan upotetulla ja aika korkealla verkolla? Samaan aikaan suojauduttaisiin myyriltä ja jäniksiltä sekä jonkun verran oravilta ja lintujen varalta verkolle olisi helppo vetää säikytysnauhoja. Kulkuportin kohtaan pitäisi varmaan panna talveksi pelti pystyyn
Itse suunnittelen kasvimaan vuoraamista aidalla, joka olisi metalliverkkoinen maan sisällä ja ehkä parikymmentä senttiä sen päälekin. Ja sitten siitä ehkä pariin metriin saakka joku aita... semmoinen jäniksenpitävä, estäisi ehkä peuratkin samantien. Viime talvena vesimyyrät kaivelivat mansikkamaan tärviölle ja tappoivat vanhoja luumu- ja omenapuita.. Tuhoa täydentämässä oli takuuvarmasti pelto- ja metsämyyriä. Viime syksynä myrkytin vesimyyriä tontilla kolme eri kertaa, eka kertaa semmoista hommaa, mutta oman mielenrauhan takia oli pakko. Mansikkamaa tosin pitänee jättää aidan ulkopuolelle, tulee liikaa hintaa... ja kun mansikkamaa pitäisi siirtää muutaman vuoden välein (5 v. tms). Nyt nuo mansikat ovat olleet 2 täyttä kesää (noin 110 tainta) ja tuottaneet lähinnä työtä ja mielipahaa.
Pitää vielä tarkistaa paljonko systeemi tulisi maksamaan. Liikaa varmaan. Varsinkin jos siihen liittää vielä rastaantorjunnan.
Tuo mansikkamaan ympäröiminen verkolla voisikin minun tapauksessani olla helpompi, kuin tehdä joka penkin päälle oma suojauksensa. Minulla ovat vierailleet ilmeisesti vain peltomyyrät, koska maan alla ei ole käytäviä. Vain mansikan juurakon entisellä kohdalla on nyrkin mahtuva monttu...
Sen metalliverkonhan ei tässä tapauksessa tarvitse olla kovin korkea, kun peltomyyrä kulkee maan pintaa pitkin lumen alla. Ehkä joku 20-30 cm korkea riittäisi...
Enpä tiedä mitä tihutöitä metsämyyrä tekee mansikalle, se nimittäin on melkein mahdoton torjuttava (aivan erinomainen kiipeilijä). Ja mites peltomyyrän talvikäytävät lumen sisällä, kaivaako siis lumen sisällä niin että pääsee aidan yli... tosin yksi nyt ei ehkä koko maata ehdi tärvellä... ärsyttäviä otuksia nämäkin.
Niin, saattaa täällä asustaa metsämyyriäkin, päätellen siitä, että viime syksynä oli muutamasta omenapuusta käyty syömässä useita omenia kustakin puusta korkealta, melkein latvasta asti. Ja myyrän kakkaa oli jäänyt omenan päälle.
Ja osasi mokoma valita vielä parhaan makuiset omenat...happoisempien puiden omeniin ei ollut koskenut.
Jussa, se tuli kissan hankinta :-)
Jussalla varmaan tosiaan metsämyyrä, ne voivat joskus kiipeillä ainakin keskikokoisten kuusten latvoihinkin. Itsellä pilasivat tomaattisadosta osan viime kesänä, eli vartta ylös ja tomaatti parempiin suihin. Ja tietysti niiden piti vielä paskoa loppujen päälle. Pitää seuraavan myyrähuipun aikana yrittää tehostaa niiden poistopyyntiä ulkoa... toivotonta kenties... mutta kun esim. juuri mansikat olivat tarkoitettu lähinnä omaan eikä myyrien käyttöön:-(
Kissa voisikin olla hyvä ainakin kesäaikaan.
Pari vuotta sitten täällä eleli kärppä, joka piti myyrät kurissa talvellakin hankien aikaan, mutta sitten se hävisi.
Onko mitään luomukonstia nälvikkäitä vastaan vai pitääkö turvautua kemiallisiin myrkkyihin? Mansikkamaan kevätleikkelyn yhteydessä olin näkevinäni pari ko. öttiäistä...
Nälvikkäät ( hilla ja lummekuoriaisista silloin taidettiin puhua) aikanaan vaivasivat uutta mansikkamaatani tällä hiekkaisella harjanteellani, että piti lopulta myllätä jyrsimellä ympäri koko mansikkamaa.
Yritin käyttää kaikenlaisia silloin tiedettyjä luomukonsteja,ripottelin lahdille tuhka ja ruisjauhoja yms. mutta mustat nälvikkäiden toukat vaan painelivat oikein rivistönä rinta rinnan pitki lehteä jauhon seassa, eivätkä olleet milläänkään. Ainoa tehokas konsti oli listiä käsin niitä mustia toukkia ja samoin aikuisia kuoriaisia, joita oli röykkiöinä lehdillä.
Nythän taitaisi olla tuolla Raakin linkissäkin mainittuja pyretriinisuihkutteita, jotka lienevät tehokkaista. Asiasta on keskusteltu myös tuolla vanhalla puolella jossain...
Hei mansikkafarmarit, pikaisia neuvoja kaivataan! Ensimmäistä kertaa yritän omalla eteläisellä lasitetulla parvekkeella viljellä kuukausimansikkaa, mutta huonosti näyttää menevän. Kuudesta isossa kasvatuslaarissa kasvavasta taimesta kahteen on tullut harmaata homekasvusta; harmaahomeko lie kyseessä? Home on alkanut taimen tyvestä ja taltuttanut tähän mennessä ehkä kymmeneksen taimien lehdistä: kasvaa lehden vartta ylös kunnes lehti menee lötköksi ja heittää henkensä. Kysymys nyt on, mitä pitäisi tehdä. Onko peli menetetty, vai voisiko muut taimet pelastaa poistamalla nämä saastuneet, vai voiko peräti saastuneet taimet pelastaa vielä jotenkin? Kaikki taimet, myös ne homeiset, ovat jo kehittäneet nuppuja, mutta ovat vasta ihan alullaan eivätkä kukassa. Apua kaivataan! (laitoin tämän viestin jo toiseen ketjuun, tuholaisten alle, kun en huomannut että täällä oli jo samasta aihepiiristä aloiteltu keskustelua…)
Ihmeekseni sain kerätä upeita mansikoita siitä vähäisestä mansikkapenkistä, jonka huvin vuoksi laitoin. Isoja punaisia möllyköitä. Olin varautunut siihen, että räkätit syövät kyllä kaikki marjat, vaan ei. Aiempina vuosina kaikki punaiset viinimarjat on kyllä kadonneet parempiin nokkiin. Nyt vain keltiäiset ja pienet muut muurahaiset näkyvät olevan ainoita järsijöitä. Sitten tulikin mieleeni, että voisivatkohan räkätit hämääntyä siitä, kun mansikkamaallani kasvaa itsesiementyneitä punaisia silkkiunikkoja siellä täällä. Luulevat ehkä mansikoitakin kukiksi ??? Siinäpä vasta torjuntakeino, jos tuo sattuisi olemaan totta. Onkos kukaan muu huomannut vastaavaa ?
kyllä ne taitaa lutikoita olla mistä tuo paha maku tulee, ja sellaiset pieneksi "kurtistuneet" marjat ovat kai myös jonkin luteen aikaansaannoksia.
Meillä niitä pahanmakuisia toukkia oli pesiytynyt mustaviinimarjoihin, joten pistin kaikki sileäksi ! Jossain täällä niistä oli puhetta, tosin se ei niissä puheissa ollut lude, vaan jokin muu örri.
Osaisiko joku kertoa, miten muurahaiset (keltiäiset) saisi häädettyä pois mansikkamaalta?
Melkein joka ikisessä puolikypsässä mansikassa on jo useampi keltiäinen imemässä mansikkaa, ja mansikoissa on jo useita "kuoppia", jonka pohjalla nämä harmitukset ilmeisesti nauttivat marjan aromeista. Kun nyt on vielä ollut niin sateista, niin nämä keltiäisten
imeskelemät mansikat homehtuvat jo ennen kuin ovat edes kypsiä.
Mansikkamaani olen perustanut viime kesänä, ja olen huomannut,
että mansikkakankaan alla tykkäävät sekä keltiäiset että mustat
muurahaiset oleilla.
Olemme raivanneet tonttimme pari vuotta takaperin metsään, joten ympäristössä asustelee
paljon keltiäisiä. Tässä tänäkin kesänä pihaa rakennellessa on saanut huomata, että suunnilleen joka toisen kiven alla, jonka kääntää, on kelttupesä...
Harmittaa niin, kun ensin vattukärsäkkäät tuhosivat yli puolet mansikan nupuista, ja sitten keltiäiset hoitelevat loput niin, että olen jo alkanut epäillä, saanko mansikan mansikkaa omasta maastani tänä ensimmäisenä vuonna. Ja taimia on kuitenkin 60. Grrrr!! Noin muuten mansikantaimeni ovat kasvaneet tosi hyvin. Ensi keväänä kyllä myrkytän sekä vattukärsäkkäät että muurahaiset, mutta näin satovaiheessa kaipaisin vaarattomia vinkkejä noiden inhotuksien torjuntaan. Olen kuullut, että suolan ripottelu saattaisi karkottaa muurahaisia, ja googlettamalla selvisi, että myös kanelin ripottelu auttaisi.
Mutta mitähän mansikat mahtavat tuumata, jos niiden juurelle ripottelee suolaa? Kaneli saattaisi
ehkä olla vaarattomampaa... Onko kellään vastaavanlaisia ongelmia?
Ei suolaa mansikalle, mutta kanelin luulisi käyvän. Meillä keltiäiset hävittivät yhden ison kurjenpolvipuskan.
Mansikat sen sijaan homehtuvat. Toivottavasti kyseessä on vain märän kesän harmi eikä mikään mansikkahome, joka on tullut jäädäkseen pysyväksi haitaksi. Puskat ovat kyllä rehevämpiä kuin koskaan, joten kosteassa ovat marjat.
Ei auta kaneli, ei. Kävin keräämässä juuri mansikat ja päivän saldo:
15 kpl. Osan joiduin viskomaan metsään, niin syvät käytävät olivat
murkut tehneet kannan vierestä marjan sisustaan päin. Vaikka koko
mansikkamaa tuoksui kanelille ja jotkut puskanjuuret olivat vieläkin
aivan ruskeanaan kanelista, niin siellä murkut kaikessa rauhassa kävelivät kanelin keskellä.
Kävin erään myrkkyfirman sivuilla ja selvisi, että nämä kiusankappaleet ovat viholaisia. Pitänee ottaa
kovemmat keinot käyttöön. Mahtaako veteen sekoitettava
muurahais-baition vahingoittaa itse mansikkapuskia? Jos kaataisin sitä
suoraan puskien päälle? Tämän vuoden sato on jo menetetty, joten en
jaksa enää edes miettiä mitään myrkyn varoaikoja...