Mulla talvella kylvetyt, hienosti itäneet Rügenit, ovat kyllä hengissä, mutta koko on pysynyt samana. Taitavat olla todella hidaskasvuisia…
trekooli - laitoin kanssa Rüegeniä siemenistä. Kovasti tuli koko ja kasvuintoeroja taimiin! Osa jurottaa selvästi ja osa taas on innostunut kovasti. Komeimpia ovat puutarhamultaan parvekelaatikkoon siirretyt.
Itävyysprosentti oli todella kova ja jakoon meni paljon taimia. Yhdelle kaverille noin 20 kpl ja hän kertoi myös, että osa porskuttaa kovasti kasvaen, osa taas ei ole paljoa muuttunut…Tällä kaverilla myös todella moni taimista kukkii, itselläni ei yksikään.
Hmm…mun siemenpussissa taisi olla vaan sitten sitä toista sorttia. Pettymys tavallaan, tavallaan ei. Näin Lapualla matkailupuutarhassa rivin näitä ja olivat aika repsottavan näköisiä. Samoin olen pettynyt Pink Pandaan ( aiheesta vähän sivuun poiketakseni). Tai ehkä en osaa niitä hoitaa oikein. Alkukesän kukinnan jälkeen ovat pelkkiä viherkasveja ja jokainen pukkaa useita rönsyjä puolimetriä päivässä. Niitä olisi jaossa, siis oikein kasveina, jos jollekin kelpaa. En tykkää, että kukkapenkki näyttää mansikkamaalta.
Meillä (Saksassa) käy mustarastaat mansikkavarkaissa, tänä vuonna pingotin narun kahden tolpan väliin ja siihen kiinnitin vanhoja CD'tä. Auttoi! Jostain luin, että sesongin mentyä ne CD't pitäis poistaa, muuten ne tajuaa, ettei siitä ole mitään vaaraa. Nyt siirrän ne kypsyvien pensasmustikoiden luo 
Meneekö muilla kuin meillä mansikat nyt kovaa kyytiä ampiaisten suihin? Siihen ei taida olla mitään, ainakaan myrkytöntä konstia?? Mitenköhän estävät ampiaisten tuhot ammattiviljelmillä?
Tänään vielä huomasin, että ampiaiset olivat aiheuttaneet tuhoa jo vadelmissanikin.
Söisivätkö harsonkin läpi?
Kiitos vinkistä valtsu : ) Eipä ollut tullut mieleenikään, mitenköhän se ajattelu on niin urautunutta. Jaksaisikohan sitä vielä harsoja levitellä, meillä on aika iso mansikkamaa. Vadelmien päälle se on kyllä vielä vaikeampaa.
Meidän oli pakko pistää palstalla harsot mansikoiden päälle, kun linnut ja ilmeisesti oravat kävi syömässä kaikki marjat. Osa marjoista oli siltikin nokittu harson läpi, ja rei’istä oli päässyt läpi ilmeisesti se orava (vanhat, reikäiset harsot), mutta meille jäi kuitenkin jo monin veroin enemmän mansikoita itsellekin syötäväksi. Tänään käytiin ostamassa uudet harsot ja levitettiin paikoilleen.
Meillä on ratkaistu tämä mansikoiden ja herukoiden sekä parin mustikkapuun marjojen saanti omiin suihin näin. Eihän tämä ole oikein kaunis, mutta helppo on. Useita vuosia sitten ostin kaksi rastasverkkoa joiden mitat oli 20m kertaa 5m. Ompelin saumurilla yhteen. Heinäsepäät pätkäistiin pylväiksi. Poimiessa mansikoita sovin melkein suorana kävelemään eikä tarvitse aina viritellä uudelleen poiminnan jälkeen. Verkko on tosin jo rähjääntynyt käytössä, mutta reikä kohdan solmin umpeen. Vain kaksi lintua olen joutunut päästämään irti verkosta hyvä voimaisina. 
No johan on, vauuuu!
No jopas on :0 Tuolla tavalla ylös nostettuna se toimiikin varmaan hyvin. Meillä poistettiin rastasverkko sen jälkeen, kun mies joutui pelastamaan siitä kiinni jääneen oravanpoikasen. Joka ei edes ottanut opikseen, vaan jäi läheiseen puuhun odottamaan, koska poistumme paikalta.
Tuo Rean systemmi suojaisi varmaan näiltä kaksijalkaisiltakin mansikkavarkailta aika hyvin.
Olen huomannut, että esim. rastaat kipittävät yleensä maata pitkin eivät siis lennä mansikkamaalle. Yhtään rastasta ei ole tarttunut verkkoon, vaikka niitä on todella paljon, kun tonttimme rajalla naapurin puolella männyssä pesivät joka kesä. Joka aamu ja ilta tarkistan verkon ympäriinsä kiikkiin jääneiden varalta.
Kyllähän sitä vielä verkkoja virittelisi, mutta meillä menee kaikki mansikat muurahaisten ja etanoiden suuhun heti kun alkavat vähänkin punertaa 
. Minun mansikat kasvavat yhden laudan korkuisissa lavoissa (5 m x 80 cm). Ilmeisesti multa on lavassa kuitenkin sen verran kuivaa, että muurahaiset viihtyy. Sitten kun levitin ruohosilppua katteeksi kosteutta pidättämään, niin alkoi etanainvaasio. Tällä hetkellä sekä muurahaiset, että etanat työn touhussa vuoron perään. Ei auta myrkytykset ei... Ajattelin siirtää ensi keväänä mansikat ihan toiseen paikkaan perinteisesti maan pinnan tasoon mansikkamuovipenkkiin. Aloitin suunnitellulle tulevalle mansikkamaalle jo Roundup-käsittelyt. Syksyllä tyhjennän kasvihuoneiden multa-astiat tulevalle mansikkamaalle, niin saan "ilmaiset" mullat. Jos ei muoviviljelykään onnistu, niin sitten saa mansikanviljely kyllä jäädä. Onneksi on amppelimansikoita, niin saa edes niistä suun makeaksi.
Rusakon poikaset mussuttaa meidän mansikoita. Korvat vaan pilkistää mansikkapenkistä. Meillä pitäis koko tontti aidata sillä täällä ne tepastelevat kuin kotonaan ja pistelevät suihinsa mitä lystää.
Tuuki, tiedän tunteen. Meillä metsäjänis pisti ensin keväällä talvetetut kelloköynnökset suihinsa. Sitten se teki poikasia, ja ne ovatkin sitten pistelleet poskeen marketat, kosmoskukat, orvokit ja jaloleinikit. Miljoonakello oli suurinta herkkua. Yksi syötiin ihan rankaa myöden. Vihastuksissani aitasin verkolla kesäkukkaisutukset ja ajattelin vetää harson mm.tuonne mansikkamaalle… eipä nussit pääse tekemään pahojaan!
Meillä on hieman pienimuotoisempaa mansikan viljely. Ukon nuorimmaisella on yksi mansikantaimi hänen omassa "penkissä", jossa vaalii mm. kissankelloa Juuri totesimme rosmon käyneen ensimmäisen kypsän mansikan kimppuun, joten pikaista suojausta tarvittiin heti.
Heksun aitaus on hauska ja varmasti pitää 
realla on vähän isommassa mittakaavassa samantyylinen ratkaisu kuin meillä (kuva sivulla 22) ja se oikeasti toimii 
Heksun mansikkamaa ja sen verkkoviritelmä sai naurun aikaan! Ihana!
Joo, näyttää mansikat todella olevan kaikkien muidenkin kuin itse viljelijän herkkua. Tänä vuonna meillä tosiaan ampiaiset mansikoiden kimpussa aivan ennätysmäärissä. Parina kesänä supikoiran poikaset ryömivät aina verkon alle pitämään mansikkajuhlia.
Tessuli, muurahaiset viihtyvät melko hyvin myös mansikkamuovin alla. Joku muu kate voisi olla parempi, jos muurahaiset ovat suurena ongelmana.
No olipa Hömppiksellä hieno viritelmä!