Vuorimänty on mäntykasveihin kuuluva pensas, joten perustin sitä koskevalle kirjoittelulle tänne oman paikan.
Elikkä kyseessä on "iänkaikkisen" vanhan vuorimännyn "alunen". Karsittiin kaikki vanhat ja kuivat oksat pois männystä ja siivottiin alunen. Männyn kasvualue on varmaankin sellaset 5m kanttiinsa. Nyt kun se on siistitty, näyttää siltä että "kaveriksi" vois jotain istutella :) Mitä sinne sitten laittaisi? Saa kasvaa isoksikin... Olisko ehkä joku kärhö tms sellanen mikä menestyisi ? Kasvaako männyn vartta pitkin ?
Oletan, että kyseessä on aurinkoinen, kohtalaisen kuivahko paikka, ehkä hiekkainenkin ja hapan, jos siinä vuorimänty on kauan kasvanut. Siltä pohjalta kaveriksi soveltuisivat erilaiset varpukasvit, kuten sianpuolukka, joka tekee mattomaisen kasvuston. Muita maanpeitekasveja voisi olla lamohietakirsikka, suikerovihma, linnatuhkapensas tai suikerotuhkapensas. Matalia pensaita (max 1 m) ovat lamovuohenkuusama, jotkut pensashanhikkilajikkeet, rinneangervo ja seppelvarpu. Nämä kaikki ovat aurinkoisen tai puolivarjoisen paikan kasveja ja soveltuvat kuivahkoon maaperään. Kärhöä en laittaisi männyn kaveriksi, ovat niin erilaisen kasvualustan vaativia kasveja.
Kärhö voi kyllä viihtyä männynkin seuralaisena. Minulla sekä männyn runkoa pitkin kapuaa että vähän kuivahtaneen katajan seassa kasvaa. Siinä erityisen hyvin, nyt jo nuppuja täynnä, kun muut kärhöt ovat ihan alkutekijöissään.
Itselläni oli joskus kääpiövuorimäntyjen kaverina sininatatuppaita, ne olivat yhdessä kauniita.
Meillä kasvaa vuorimännyn alla maksaruohoa, suikeroalvea, kuunliljaa ja kotkansiipeä. Akileijan siemeniäkin viime syksynä heittelin puun juurelle.
Meillä kasvupaikka on aurinkoinen, maa jonkun verran kosteutta pidättävää.
Hienoja ratkaisuja olette keksineet. Meillä vuorimännyn juurelle ilmestyi vadelmapuska ihan itsestään.
...tai siis lintujen levittämänä.
Siirsin muualla rönsyilleen vuorimäntyyn liittyvän jutustelupätkän tänne jossa se on enemmän kotonaan. Siirretyissä viesteissä näkyy punaisella kirjoitettu "Siirretty" ja päiväykseksi muuttuu siirtopäivä. Alkuperäinen teksti voi siis olla kirjoitettu vaikka viime keväänä,joten siirrettyjä tekstejä kannattaa lukea sillä silmällä.
Hopeahärkki isolla alalla olisi komea! Voihan siellä keskellä olla vielä jotain korkeata.
Kynein vuorimännyt pari kesää sitten ja kunnolla, kun kasvoivat liian leveiksi kulkutielle. Istutin pari alppiruusua tyhjään kohtaan ja puksipuun. Ja sai tuo valettu raparperinlehtikin sieltä paikkansa.
Näyttävä istutus memulilla.
Minkälaiset juuret kääpiövuorimänty kasvattaa? Kuinka lähelle sokkelia uskaltaa laittaa illman että salaojaputket tai itse sokkeli kärsii?
Minä en uskaltaisi laittaa lähelle, sillä olen nähnyt ystävättäreni v.mäntyjen juurien nostaneen ylös betonilaatat ja rikkoneet myös betonilaattaa.
Eikös mänty teekin juuret enemmän pintaan ja laajemmalle, kuusi suoraan alas. Joteskin näin se meni.
" Eikös mänty teekin juuret enemmän pintaan ja laajemmalle, kuusi suoraan alas. Joteskin näin se meni"
eikun päinvastoin
“eikun päinvastoin” on oikein:-)
En minäkään silti laittais lähelle.
höh, ne olisivat niin söpöjä.
No, kai se tuo “Kääpiö” tuossa vuorimännyn etuliitteenä johtaa harhaan ja saa kuvittelemaan, etteivät ne kovin suuria juuria voi kasvattaa… n. metrin päähän sokkelista pitäis jotain kivaa keksiä…
Tässä par’aikaa tosin vilkuilen toimiston ikkunasta ulos ja vastapäisen toimistorakennuksen seinän vieressä kasvaa pari kääpiövuorimäntyä… Jospa se ei noissa julkisissa rakennuksissa ole sitten niin nöpönuukaa…
olinpas minä taas viisas, olisi pitänyt ensin ajatella..
Joka tapauksessa ystävättären vuorimänty rikkoi laatoitusta, joten kait sen juuret hakivat vettä sitten pinnasta? 
seli seli
Swiinu, mimmoseen paikkaan se olisi tulossa? Kuuma, kuiva, kostea vai viileä, vetinen, varjoisa?
Alppiruusuilla on aika pienet juuret isonakin.