Männyllähän on se paalujuuri alaspäin, mutta kyllä meillä noiden jättimäntyjen juuret kasvavat ihan maanpinnassa.
Nanikka, paikka on itä-kaakkoisseinustalla, johon aurinko ottaa tosi kuumasti. Nurmikkokaan ei siinä oikein viihtynyt, joten askartelimme n. 1,5 m:n päähän seinästä kulkemaan muurikiviä, jolloin seinän ja kiven väliin jää tila, johon pitäisi jotain saada istutettua.
Havuja ym. kivikkokasveja, hiukan japanilaistyyppistä kasvillisuutta haluaisin siihen. Alue on tarkoitus myös kattaa kivellä tai katteella.
Olen miettinyt myös pientä pallotuijaa (dancia tms), ja niidenkin juurista kyselin tuolla pallotuijakeskustelun puolella saamatta ainakaan vielä vastausta. Toiseen kohtaan olen miettinyt tuiviota, minkähänlaiset juuret se kasvattaa..?
hops, nyt karkasi vuorimäntykeskustelu uriltaan.
Meillä olis suunnilleen samanlainen tilanne kuin Swiinulla, elikkäs tilaa talon vieressä ja siihen olisi tarkoitus laittaa kääpiövuorimäntyjä. Sokkeli on parin metrin päässä mutta terassin kantavat rakenteet tulisi ihan viereen. Nyt taimet on niin pieniä ettei isäntä usko että niistä on haittaa mutta mitäs veikkaatte? Yritän ottaa kuvan lisäks.
yksi meidän kääpiövuorimännyistä 
mahtuisiko nämä isonakin suunniteltuun paikkaan vai istutanko ne suuriin saaveihin ja sitten siirrän jonnekin ihan muualle?
eli paikkaksi on suunniteltu kolmelle kasville tuota sisäänkäynnin vasemmalla puolella olevaa kohtaa (siinä nyt lautakasa ym), alan koko 120cmx380cm Sokkeli ei siis tulisi ihan viereen mutta yltääkö juuret siihen silti? 
Kääpiövuorimänty pysyy aika pienenä, varsinkin jos leikkaa joka kesä ennen juhannusta vuosikasvuista puolet-kaksikolmasosaa pois.
Juurien koosta ei ole tietoa mutta jos teette korotetun istutusaltaan niin vuoratkaa se juuriestematolla - se ei taatusti päästä yhtään juurta läpi.
Voi luoja miten loistava idea ja minä olen pähkäillyt koko päivän miten tuon asian saisi hoidettua. Kiitos vinkistä! Toivottavasti mahtuu sitten kasvamaan sen juurimaton päällä, istutusallas tuohon kuitenkin tulee kun pitää pengertää. Jos jollakin on kokemusta kääpiövuorimännyn juurien koosta niin vinkatkaa. 
Löysin sellaisen tiedon jonka mukaan 1 metrin korkuiseksi kasvaville havupensaille varataan 50cm50cm50cm kokoinen tila juuristoa varten. Eli siis 50 sentin korkeus istutusaltaassa riittää. Veikkaan että vähän vähempikin käy jos leveyttä tulee enemmän, ja jos typistää vuosikasvuja.
Hei,
mökillämme Mikkelissä istutettiin vuosi sitten keväällä etelärinteeseen vuorimäntyjen taimia. Taimet lähtivät hyvin kasvuun, mutta nyt keväällä paljastui tuhoja. Melkein kaikkia taimia on syöty! Myyrät?! Ne muutamat taimet, jotka ovat täysin säästyneet, näyttävät pulleilta ja elinvoimaisilta.
Mitä voin tehdä osittain syötyjen mäntyjen hyväksi? Onko ne vaihdettava uusiin, vai voisiko osittain syötyjä yhdistää siirtämällä ne kasvamaan ne aivan vierekkäin, jolloin ehkä (?) olisi vielä mahdollisuus saada kasvatettua tuuhea vuorimänty?
Onko niin, että vaikka syöty oksa olisi vielä elossa, se silti jo menetetty? Mistään tuoreen vuosikasvun syömisestä ei ole kuitenkaan kyse.
Ja sitten vielä, voiko vuorimäntyjä jotenkin suojata myyriltä? Näitä on hankala putkittaakaan, kun ovat vielä niin pieniä.
Kiitos jo etukäteen avustanne.
t. mökkipihan laittaja
memuli:Hieno leikkaus vuorimännyissäsi.
Itse ostin juuri vuorimännyn itselleni ja olen suunnitellut sen muotoilemista jotenkin hieman japanilais-tyylisesti.
Kuinka nopeasti nuo männyt kasvavat? Kovin on pieni taimi vielä purkissa…
Kääpiöivä laji minulla on ollut kaksi vuotta ja en huomaa paljoa kasvua vielä, tosin olen sitä typistellyt ,että pysyy tiiviinä pallona.
Ne ovat parikymmentä vuotiaita ainakin. Olivat ihan tihuja alhaalta asti, sillä olen vuosittain leikellyt niitä päitä. Oli ihan pakko leikata ne alhaalta, kun tukkivat jo kulkureitin ovelle. En malttanut hävittää niitä kokonaan, joten antaa heidän olla nyt noin. Kyllähän vuorimänty kasvaa nopeammin kuin kääpiö. Nytkin noissa vuorimännyissäni oli tosi pitkät kasvaimet, jotka katkoin eilen. Kääpiövuorimännyssa en nähnyt kasvua juuri yhtään, mutta se onkin vasta parivuotias.
Vuorimännystä kasvaa korkea, leveä ja harva ilman vuosittaista typistystä.Tämä olkoon varoittavana esimerkkinä: 
Ongelmammeon tämä toissa kesänä alhaalta parturoitu vuorimänty, säästetäänkö vai kaadetaanko pois ? . Nättiä siitä ei saa millään. Kuvassa siipan toivoton yritys saada männystä kapeampikasvuinen sitomalla oksisto pystyyn päin. Tämä ja toinen vuorimänty takapihalla ovat todella vanhoja ja hoitamattomia. Toinen pensaista on paremman näköinen, se saa jäädä.
Kävin äsken pilsuamassa viime kesänä istutettujen vuorimäntyjen vuosikasvuista puolet pois. Raakaa peliä! Ensin käytät summarahat ja ostat taimia (n. 30 kpl), seuraavana kesänä alat niitä pilkkoa. Mutta uskottava se on viisaampia, nyt ne kuulemma kasvavat leveyttäkin eivätkä vain korkeutta.
Juhannusaattona ja -päivänä typisteltiin meilläkin. Korkeimmista vuorimännyistä jäi yläoksisto käsittelemättä, en viitsinyt käyttää tikkaita apuna.
katajanmarja, minä ottaisin koko pensaan pois ja istuttaisin uuden tilalle, joka sitten olisi vuosittain leikattava.kerran se kirpasee..
Juu, taidetaan päätyä samaan. Mies on ainakin valmis sen kaatamaan.
Tekisin saman mistä vihti jo mainitsikin, ottaisin pois koko vanhan pensaan. Tuollaisia, tai itse asiassa paljon hirveämpiä, oli edellisen kotini pihalla ja kaadoin ne surutta pois. Kun myöhemmin istutin toisaalle vuorimäntyjä, niin nipsin niitä vuosittain, kun oli ne edelliset varoittavat esimerkit muistissa. Sen lisäksi, että pysyvät pienempinä, niin kasvustosta tulee kauniin tuuhea.
Voi että. Haluaisin vuorimäntyni kasvavan nopeasti täyttämään aukkopaikkaa. Pitäisiköhän sitä nyt jo typistellä vai voisiko sitten myöhemmin? Sydän itkee verta jos sitä typistelen 
Kaisaliisa, omassa puutarhassa ei ole mitään pakkoa
Helpotuksen huokaus!
Mutta ellet typistele, tulee vuorimännyistäsi ruipeloita ja ränsistyneen näköisiä aika pian, eikä niistä ole oikein näkösuojaksikaan. Joten typistäminen on melkein vapaaehtoinen pakko.
Meiltä saisi nyt viisi tai kuusi (en muista) alle metrin korkuista puskaa.