Hei kaunosielut - eihän niistä toki oksia katkota, vain pehmeät vuosikasvut lyhennetään. Meillä on pojan ikkunan alla korkeaksi kasvaneita vuorimäntyjä joiden oksilla roikuin viime viikolla kuolemaa halveksuen ja sekatöörit niksuen. Puutarhurin neuvosta leikkaan nekin - kyllä se niihinkin vähän auttaa. Takapihalla on yksilö jonka kimpppuun pääsin aikanaan ajoissa. Se pysyy nyt tuuheana ja matalana ja näyttää kivalta ympäri vuoden. Lisäksi vihreä tarjoaa hyvän taustan kukkien väreille. Kyllä kannattaa nipsiä!
Hyvällä tuurilla vanhoista hirvityksistäkin voi uudistamalla saada japanilaistyylisiä. Säästetään vain parhaimmat malliin sopivat oksat ja aletaan typistellä uutta vuosikasvua. Pikkuhiljaa vuosien saatossa vuorimänty tuuheutuu yläosastaan. Tuloksena voi olla sievä pikkupuu. Mutta tämä kuuluu sarjaan "vanhan vuorimännyn uudistaminen" 
Ehkä kasvatan muutaman vuoden ja sitten typistelen, hmmm…
kaisaliisa, et menetä mitään, vaikka niitä pehmeitä vuosikasvuja nyt leikkaatkin. Mutta jos jätät nyt leikkaamatta, muutaman vuoden päästä huomaat, mitä olet menettänyt. Itse leikkasin sunnuntaina 2/3 pois, mutta voihan niitä vuosikasvaimia leikata vähemmänkin. Leikkaus tekee sen, että tulee lisää sivuhaaroja ja tuuheutta ja näin myös lisää näkösuojaa. Vähemmänkin siis voi leikata, pääasia, että edes vähän leikkaa.
Olipa hyvä että tuli asia puheeksi ja näin perusteellisesti selvitettyä. Siis typistän vähän, jotta tekee sivuhaaroja. Mutta en liikaa, että kasvaa pituutta.
Havuista on sen verran vähän kokemusta, että tarvitsen rautalankamallin 
Kävin leikkomassa vuosikasvut taas tänäkin vuonna, joka vuosi niitä on vain paljon enemmän;-)
Istutin rinnekivetykseen kääpiövuomäntyjä keväällä ja laitoin ympärille kangasta ja päälle kuoriketta. Säännöllisestä kastelusta huolimatta osa niistä on nyt muuttunut 90% ruskeiksi! Mitä teen että saan pelastettua männyt? "Putsasin" jo hieman ruskeita neulasia pois ja viime aikainen JUUREN täsmäkastelu on saanut niihin vähän vihreää palaamaan. Miten saisin kasvit pelastettua ja kukoistamaan? Millaisia hoitoja suosittelette vai pitääkö luopua toivosta ja uusia kylmästi kasvit?
Jukka75. Jos nuo vuorimännyt ovat edelleen kastellusta huolimatta ruskeita, uusisin kavit. Minä sain juuri tuollaisessa tilanteessa taimistolta uudet taimet. Olivat tosin tuivioita eivät vuorimäntyjä. Samanlaisi ikivihrietä molemmat. Onko noissa männyissä yhtään uutta kasvua? Eka vuonna kasvavat todella vähän.
Uskaltaako 8 vuotta vanhoja kääpiövuorimäntyjä vielä siirtää? Ovat viihtyneet nykyisellä paikallaan hyvin, kasvaneet noin 50 cm korkeiksi ja reilun metrin leveiksi, tuuheiksi pensaiksi. Vuosikasvuja olen typistellyt vuosittain.
"Ongelmana" on vain se, että nykyisellä paikallaan eivät ole edukseen, jäävät harmillisesti piiloon katseilta, ja lähivuosina ehkä vähän myös suurempien pensaiden jalkoihin. Lisäksi toisella puolella pihaa olisi niille valmis paikka jo odottamassa...
Luin jostain, että paras ajankohta siirtämiselle olisi kevät, mutta voisi onnistua myös loppukesästä, jos huolehtii hyvin kastelusta ja suojaa kasvustoa paahteelta. Syksyllä siirrettäessä kuulemma ei välttämättä ehtisi juurtua ajoissa. Onko näin?
Ehdin jo iskeä lapioni ensimmäisen mäntyraukan juurelle, kun vasta tajusin, miten vaikeasta operaatiosta on kyse. Pensas on todella tiukasti kiinni kasvualustassaan, ja lyijykynän paksuiset juuret kulkivat hyvin pinnassa, laajalle alueelle, vaikka kuvittelin männyn kasvattavan juurensa nimenomaan alaspäin. Eli joutuisin tekemään aikamoista väkivaltaa saadakseni pensaan irti maasta.
Epäilys valtasi mieleni. Jos kärsivät siirrosta pahasti, rumentuvat, eikä niitä kuitenkaan saa uudistettua lehtipensaiden tavoin. Kannattaisikohan sittenkin hakea kaupasta pikkuiset kääpiövuorimännyn alut uudelle paikalle ja odotella kiltisti muutama vuosi niiden kasvua...?
Havupuille kevät on parempaa siirto- ja istutusaikaa. Loppukesä käy jos tulee pitkä ja lämmin syksy jotta ehtivät juurtua - mutta sitähän ei voi etukäteen tietää. Sitä en osaa sanoa voiko noita siirtää, viisaammat osaavat sen kertoa.
Käsitykseni ja kokemusteni mukaan onnistuu havupuiden siirtäminen 1b:llä näin elokuun alussa paremmin kuin keväällä, koska nyt ovat yöt kosteita ja sitä märkyyttä alkaa riittää liiankin kanssa; keväällä taas on kuivaa. Itse siirtelisin havupuitani ensisijaisesti tähän aikaan. Toinen kysymys on sitten se, että jos männystä lähtee vain muutamia juuria ja jos ei niitä saa kunnolla kaivettua ‘mukaan’ voi kuitenkin kasveille käydä huonosti (vaikka eivät pensaat liene vielä erityisen vanhojakaan). Ongelmia voi esiintyä vielä siirtoa seuraavan vuoden kuivina kausina. Joskus on suositeltu menettelyä, että tehdään lapiolla kasvin ympäri leikkaus eli siis katkotaan sivulle menevät juuret lapiolla sopivalta etäisyydeltä (sellaiselta, että luullaan muodostuvan paakku, jonka jaksaa nostaa, jolloin toivotaan kasvin tekevän juurentynkiin ym uusia juuria, jotka siten muodostaisvat kompaktimman paakun ym. Varsinainen siirto voitaisiin tällöin kuitenkin suorittaa vasta ensi kasvukaudella. Kokemusteni mukaan männyt kestävät kohtalaisen hyvin (paremmin kuin kuuset) myös leikkausta, joten mahdollisesti kuivuvia tai muuten vaivalloisia oksia voi typistää (vanhaankin puuhun). Edellä esitetty perustuu omiin kokemuksiini, mutta kuten edellisestä kommentistakin (joka tosin hyvin sopinee pohjoiseen Suomeen) ilmenee, on liikkeellä muunkinlaisia mielipiteitä.
Kiitos kommenteistanne, Oulunseudulta ja habakuk! Tosiaan kasvuvyöhykkeellä on varmasti merkitystä siinä, uskaltaako loppukesästä vielä havuja siirrellä tai istutella. Täällä etelässä tuo syksy tuntuu venyvän vuosi vuodelta...
Mutta jäin vielä miettimään, että mikä on olennaisin seikka siirretyn pensaan selviytymisessä? Veden saanti heti siirtämisen jälkeen, vai onko kohtalokkainta kuitenkin seuraavan kevät(talven)aurinko? Ensimmäinen vaihtoehto puoltaisi syyssiirtoa, jälkimmäinen taas keväällä tehtävää siirtoa.
No, päädyimme kuitenkin siirtämään ainakin sen ensimmäisen kääpiövuorimännyn, kun kerran ehdin jo mennä sitä pahoinpitelemään. Mielenkiintoista oli nähdä, millainen juuristo sillä oikein on. Juuri'paakusta' ei totisesti voi puhuakaan! Vaikka olin kastellut pensaat etukäteen huolella, ei juurten mukaan tarttunut juurikaan multaa. Mureni vain lapion alla. Juuria saatiin kyllä aika pitkät pätkät kaivettua mukaan, mutta kyllä nyt jännittää/hirvittää, miten pensaan käy...
Ja edelleen pähkäilen, uskallanko niitä loppuja siirtää laisinkaan...
Jos saa pitkät pätkät juuria mukaan, niin kyllä puskien pitäisi selviytyä. Omat kokemukseni havupuiden istuttamisesta täällä 1b:llä on se, että nyt on oikea aika, koska kerran sääkin suosii istuttajia sateella. Jos keväällä tulee ongelmia tai haluaa olla varautunut pahimpaan, voi keväällä varjostaa, mutta joka tapauksessa varjostuksen tarve on kevätistutuksessa suurempi. Jos talvesta tulisi todella ikävän kylmä ja aurinkoinen, voisi se aiheuttaa ongelmia syysistutuksessa, mutta kuitenkin omien kokemusteni mukaan ovat tappiot kevätistutuksessa olleet loppukesän istutuksia suuremmat (ja havukasveja on siirrelty muuttojen ym yhteydessä useampaan kertaan).
Nyt on kääpiövuorimännyt siirretty! Sää tosiaan suosi; Vettä ripsi taivaalta päivittäin, eikä auringon paahteestakaan tarvinnut paljon murehtia. Kiitos vielä rohkaisevista kommenteista, habakuk! Syksyä/loppukesäähän meille suositeltiin havujen istutusajaksi silloin kahdeksan vuotta sittenkin, kun nämä kääpiövuorimännyt, sekä tusinan verran tuijia ja sata kpl aitakuusia istutimme. Mutta nyt mitä enemmän aiheesta luin, sitä enemmän törmäsin vastakkaiseen näkemykseen.
Nämä loput vuorimännyt siirtyivät vähän helpommin kuin se ensimmäinen, sain jopa jonkinmoista multapaakkua mukaan, jonka sitten tosin liotin kottikärryssä pois heinien juurten mukana... (Em. heinät yksi syy, miksi oli tarvetta nostaa männyt ylös maasta. Aikoinaan kun tuli tehtyä varmaan se yleisin aloittevan puutarhurin virheistä.) Mutta kyllä ne juuret luikersivat hyvin pinnassa, ja kauas itse pensaasta! Oli sitten aika mielenkiintoisen näköisiä istutuskuoppia uudessa penkissä. 
Nyt vain on pidettävä peukut pystyssä, että selviäisivät. Todennäköisesti aion kuitenkin vielä varautua pahimpaan ja suojata pensaita kevättalven auringolta.
Vielä tuosta habakukin mainitsemasta "juurihoidosta"; Juuri noin oli tehty myös aitakuusillemme usean vuoden ajan. Taimet olivat jo kookkaita, 100-120 cm, ja moni pyöritteli päätään sen kokoisia kuusia istuttaessamme. Nyt, 8 vuoden kuluttua, noista sadasta kuusesta on jäljellä, ja hyvissä voimissaan, peräti 99 kpl.
(Meni kyllä vähän otsikosta sivuun, mutta menköön.)
Onnistuuko puiden pienentäminen? Sain palstalta tietoa, että vuorimännyn juuret ovat syvällä ja siirto epävarmaa, entä leikkaus? Kestääkö mänty leikkausta ja kuinka paljon, jostain luin, että aina uudet versot voisi poistaa tai puolittaa, mutta entä sitä vanhemmat? Voiko poistaa esim sivusuunnassa leviävistä puista reunimmaiset kokonaa muiden kärsimättä?
Uusia versoja lyhennellään kesäkuussa ennen niiden puutumista. Iso oksa sahataan maata myöden pois. Jos puskassa on kuivuneita oksia, ne voi leikellä koska vaan pois.
Kiitos, niinpä arvelinkin. Kyseeseen tulee, joko puun(puiden) kokonaan poisto tai pienentäminen. Puut ovat talon hoitoalueen tiellä ja paikassa, josta lähtee kaikki vesi- ja lämpöjohdot ja sähkö- ja puhelinkaapelit taloyhtiön muihin rakennuksiin ja paikassa jossa on sisäänkäynti ko. huoltotiloihin. Todennäköisesti poisto olisi järkevämpi, mutta pienentämisen tarvetta on ainakin. Puut ovat kauniita, mutta jo vanhojakin. Minähän en asiaa päätä, tiedotan vain.
Wiser, jospa niitä vuorimäntyjä voisi hieman muotoilla ja typistellä ensi kesän vuosikasvaimia, leikata kenties hankalampia oksia pois. Laita tänne kuvia, kyllä penttiläisiltä ehdotuksia ja näkemystä löytyy.
Täällä : Muotoleikkauksia havupuille on olemassa jo valmiina havupuiden muotoleikkauksista asiaa.