Marian oma kuvagalleria ![]()
Tänään ymmärsin, että tässä on musiikkia. Nuottiviivastot keinuivat tuulessa soitellen menuettia, säännöllistä, toistuvaa.
Hänet on pelastettu kaupan kärsineiden kukkien osastolta. Nimi ei ole tiedossa, joten paremman puuttessa olkoon Eija Akileija. Viime vuoden Eija vielä keräili itseään ja nyt hän kiittää putkauttamalla varmasti toistakymmentä kukkaa.
Eija on ihanan värinen. ![]()
Hienoa Maria että olet ruvennut pitämään kuvagalleriaa. Laitahan kuvia pihapiiristäsi ja aikaansaannoksista, seuraamme mielenkiinnolla.
Syreenimaja. Hän odottaa kevyttä kampausta, mutta sovimme palaavamme asiaan vähän tuonnempana. Ainakin otsatukkaa leikataan, että majaan ylipäänsä pääsee sisälle. Samalla poistetaan kuolleet latvat.
Yleissilmäys kasvimaalle.
Kasvimaan paikalla oli ennen sauna, se siirrettiin toisaalle. Jäljelle jäi tasainen alue (niitä pihassa on tasan kaksi, sillä tontti on etelään viettävä rinne).
Isommat lavat on omakätisesti nikkaroitu minun ja teinien toimesta lattialankunpätkistä sekä takana näkyvät pikkulavat kierrätetystä kompostikehikosta (tammea, älkää kysykö miksi
). On venkurat, mutta ajaa asiansa.
Lavoissa on kelta-, puna- ja valkosipulia (viimeksimainittua ei meillä kukaan syö, mutta sain äidiltä siemeniä, niin miksipä ei kokeilisi sitäkin), porkkanaa kahta eri laatua, punajuurta, sokerihernettä, parsakaalia, avomaankurkkua (josta näyttäisi toistaiseksi itäneen kokonaista 1 kpl), purjo (1-vuotispäivää vietetty!), ruohosipulia, lehtisalaattia ja rucolaa (joka itää taas yhtä huonosti kuin viime vuonna), tilliä kahta sorttia, kesäkurpitsaa 3kpl ja taitepavut, jotka eivät näköjään idä laisinkaan.
Keskellä kasvimaata on luumupuu. Viime vuonna sen paikalla oli kirsikkapuu, joka näytti pahoin kärsivältä. Siirrettiin kirsikka ylemmäs pihalle.
Kasvimaata rajaa ruuvattu riukuaidan kuvatus pellonreunasta harvennetuista lepistä. Yrittivät mokomat ruveta versomaan noilla sijoillaan eli meidän aidalla on todennäköisesti myös juuret nykyään. Aita rajaa kartanokierroksen kasvimaasta, ettei kukaan parkkeeraisi tillien päälle.
Aidan päässä on pihasyreeni, tuoksuu ihanalle. Tässä todiste:
Syreeni siirrettiin toisesta paikasta ja kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Koivun takana vanha omenapuu kirpeine hedelmineen ja siellä häämöttää myös pelto perunanurkkauksineen ja elämänlankoineen.
Naapuri oli tehnyt 90 luvulla salaojaremontin talonsa ympäri. Kone oli kaivanut 2m syvyyteen ja elämänlangan/karhunköynnöksen juuria olivat vieneet kaksi kuorma-autolastia läjityspaikalle. Hankala tapaus.
Miksi luumupuu keskelle kasvimaata? Eikös se vie ravinteet ja vedet kasvimaan kasveilta ja kun kasvaa suureksi niin ei voi kasvimaata enää laittaa.
Hieno kasvimaa muuten sulla ja paljon kaikenlaista.
Halusin siihen keskelle kukkivan puun! Laatikot on omissa mullissaan paffieristettynä, joten en ole huolissani vesi-ravinne-taloudesta. Siihen vaikuttaa enemmän tän puutarhurin älli ja työvuorot
Jos/kun puu joskus kasvaisi isoksi, niin iloitsen niistä luumuista ja siirrän lavoja muualle ![]()
No sitä vähän tuumailin, laatikot on helppo siirtää.
Juhannusilta. Kuvauksessa mukana Rosa Pimpinellafolia, Happy Joe’s alkoholiton siideri ja saunanraikas puutarhuri. Iloista juhannusta kaikille!
Saanko esitellä Pekka, tuo laadukas Fin-E -kanta, josta maksettiin yhtä paljon kuin kolmesta hollantilaisista Catawbiensesta yhteensä. Hollantilaiset on hengissä, Pekka ei.
Päivän varsinainen kysymys kuuluu, mitä istuttaisin tähän tilalle? Sijainti on metsäpuutarhassa. Istutusalueella on nyt 3 Nova zemblaa, nekin melko harvoja, 2 seppelvarpua (jotka muuttavat hedelmätarhaan), pensaiden välissä valkoisia sipulikukkia, jotka ei näy minnekään… Taustalla surukuusi. Katseluetäisyys 10m eli jotain värikästä ja isoa pitäisi keksiä.
Siellä ne on mun rodot. Ei kuki vaan kuolee.
Maria, olisko mahdollista että avaisit tän sun “Marian kesäkodin” historian ees pikkuisen ? Katselijaa kamalasti kiinnostaa että mikä paikka tää on. Onko se sulle joku uusi paikka jota oot alkanut alusta asti tyhjästä rakentamaan ? Vai onko joku vanha puutarhapaikka jota oot alkanut kunnostamaan ? Vai mikä ?
Mulla ainakin on iso määrä kysymyksiä koko ajan mielessä, olis niin paljon kivempi seurata tarinaa kuin vaan katsella yksittäisiä kuvia.
Juu, tottahan toki!
Kyseessä on nimensä mukaisesti meidän kesäkoti puolen tunnin ajomatkan päässä kerrostaloasunnostamme. Ostimme tilukset melko tarkalleen 9 vuotta sitten. Kyseessä on vanha torppa, jolla lääniä on noin 5ha. Suurin osa ajasta on nyt mennyt rakennusten huoltoon.
Pinnanmuodoista sen verran, että talo on tukevasti kallion päällä. Rinne laskee edessä kulkevalle tielle etelän suuntaan. Siinä rinteessä on puutarha. Kalliota puskee esille siellä täällä. Ja kiviä riittää kaikkialla muualla paitsi savisessa pellossa. Heti talon takaa alkaa metsä puolu- ja mustikoineen.
Ensimmäisinä vuosina tontti kasvoi putkilokasveja vyötäröön asti, villintyneitä ruusupuskia, herukoita joka nurkalla, pystyynkuolleita pihlajia. Terassin edessä oli umpeenkasvanut kukka-mansiķkamaa (iiristä, 2 pionia, vaaleanpunainen ruusu).
Aloitettiin siis niittämisellä. Olen sitten kitketynyt toisenkin kerran vuohenputken juuria maasta, jotta saadaan edes jonkinlaista nurmikkoa aikaiseksi. Keltaisen hullunlailla leviävän ruusun voitin. Kurtturuusu puski tänä vuonna jonkin muisto-oksan monien vuosien jälkeen. Kaadettiin talon ympäriltä liian lähellä kasvavia puita. On hävitetty puoliksi lahonneita koivunraatoja, risukasoja, tiilimurskaa, kaatopaikkoja ja sortuva navetta. Lupiinia joku tuntuu tuoneen tontille aikoinaan.
Ensimmäiset istutukset pihalle olivat tammi ja perheomenapuu. Laitettiin tramppa lapsille nokkosviidakkoon ja kahluuallas (lapset oli silloin 6-7-v.) Nyt trampan paikalla on kolmatta vuotta mun eka kukkapenkki, missä Eija ja särkyneet sydämet asuu
.
Minun pekka alppiruusulle kävi taannoin samoin jo heti istutuskesänä.
Hoivasin ja kastelin vaikka kuinka, mutta se vaan kuivui käsiin.
Taimistolta sain hyvityksen, en ottanut uutta pekkaa, sanoivaat, että juuristo on varmaan päässyt jäätymään.
Onko tuossa metsässä kovin kuiva turpeinen maaperä?
Se näyttää aika valoisalta kuvissa, eli voi olla liian kuiva alppiruusuille.
Alppiksetkin tykkää kyllä valosta, mutta liian kuivaa ei saa olla, eikä myöskään liian märkää, eli ei suohon eikä porotukseen.
Maata parantamalla ne voi saada viihtymään, mutta usein se perus maaperä tulee valtaan muutamassa vuodessa, eli vaatii jatkossakin kohennusta.
Isoksi kasvavat hortensiat voisi tulla kyseeseen, esim kesähortensia, mutta lannoitusta ja mehevyyttä tarvitsevat nekin.
Eikä siedä kaikki lajit ainakaan ihan paahteisinta kohtaa.
Kuutamohortensia?
Mustilanhortesia?
Nekin ovat melko vaatimattomia.
En muista mikä kasvuvyöhyke sinulla olikaan.
Niin missä päin Suomea tämä tila on, vyöhyke myös vaikuttaa moneen asiaan. Kyllä olet valtavasti työtä tehnyt, hattua nostan!
Rodot näyttää ihan meidän mökkirinteen tapaisessa paikassa olevan ja sama lopputulos. Rodoissa on pienet juuret, siirrä kosteampaan paikkaan. Jos olisi isojen puiden liikkuva varjo, suojaisi keväällä. Nyt on sateita, joka vähentää kuivumisen vaaraa siirrettyä. Jos helteet heinäkuussa varjosts kasvupaikkaa, vaikka kuusenoksia tai varjostusverkko. Minun rodot ei pärjännyt mökillä, tuuli kuivattaa eikä kotona hiekkamaassa, olisivat ihania.
Kesäkoti on ulkomailla Teiskossa (tamperelainen vitsi), vyöhyke III.
Rodot on kevättalvella suojattu valolta juuttisäkkiverhoin, mutta ehkä tosiaan on liian kuiva paikka niille muutenkin. Pitääkin alkaa miettiä muuttoa johonkin vielä suojaisempaan ![]()
Syyshortensia ja pari köynnöshortensiaa tästä metsiköstä jo löytyykin. Pitää ehkä tutustua sinertäviin sävyihin, josko niistä joku sopisi tuonne? Tai ehkä joku keltainen hanhikki?
Osa kuusamista viihtynee myös metsämäisessä maastossa, niihin kannattaa myös tutustua.
Ja heisiangervot voisi olla myös kiva kasvi puolivarjoisaan metsikköön.
Niistä löytyy keltalehtisiäkin.









