Istutin viime keväänä japanin marjakuusen ja olin oikein tyytyväinen sen kasvuun. Suojasin sen nyt tänä keväänä jo hyvissä ajoin ja siitä huolimatta se on melkein kokonaan ruskea, alhaalla vain vähän vihertää. Onko kenelläkään kokemusta, mitä kannattaa tehdä? Odotteleko vielä, josko alkaisi tulla uusia vihreitä neulasia, leikkaanko alas ja odottelen uutta kasvua vai mitä pitäisi tehdä?
Jatkan kyselylinjalla… elokuussa istutettu kartiomarjakuusi (hiekansekainen kalkittu multa, istutuskuopan pohjalla savisempaa maata) on alkanut ruskistumaan (nyt, lokakuussa!). Onkohan maalaadussa joku vika???
Muutin otsikon yleisotsikoksi marjakuusille ja laitoin sen oikeaan paikkaan.
Marjakuusi kasvaa ihan tavallisessa maassa, ei tarvitse hapanta tms. Istutuksen jälkeen voi kyllä kellerrellä ja myöhemminkin, jos on kylmiä aurinkoisia talvia. On periaatteessa kuitenkin yleensä sitkeä ja kestänee periaatteessa kaikista Suomessa kasvavista havukasveista parhaiten leikkaamista eli tekee vihreitä versoja ‘vanhasta puustakin’. Mahdolliset talvivauriot tulisi leikata pois. Talvenkestävyys on kokemusteni mukaan tuijaa hivenen heikompi. 1b:llä ei ole kylläkään 30 vuoden aikana ainoakaan kunnolla juurtunut yksilö kuoliaaksi paleltunut.
Kevään kuulumiset ruskettuneilla marjakuusilla: Talven aikana kuuset elpyivät ja väri muuttui takaisin vihreäksi. Nyt tosin keväällä pari ongelmayksilöä taas vähän rusottavat, en kyllä keksi syytä.
Kuinkas pohjoisess teillä on japaninmarjakuusta? Kuinka isoja ja miten kasvaa? Millanen kasvualusta? Minulla on kaksi japaninmarjakuusta talon pohjoisseinustalla ollut nyt kolmatta vuotta. Hengissä ovat, mutta eipä juuri kasvua. Nyt hiukan vihertää oksien kärjet uusista vuosikasvuista. Eipä niistä oikein raski leikkaamaan alkaa, vaikka haluaisin tuuheammaksi.
Minulla on kolme japaninmarjakuusta , olleet jo ainakin kuusi- seitsemän vuotta, aika hitaasti ovat kasvaneet korkeutta, levinneet lähinnä maata pitkin, nyt oli ensimmäinen kevät , kun en suojannut, yksi pieni oksa kellastui, eikä varmaan auringon vuoksi.Ison kuusen varjossa kasvavat, alppiruusuja istutin viime ja tänä vuonna viereen!
Onko kellään kokemusta japaninmarjakuusen kasvattamisesta siemenestä. Poimin tänään tuosta vanhasta puustamme kourallisen siemeniä ajatuksena kokeilla.
PS. Jos on muita kokeilunhaluisia, niin noin parikymmentä siementä olisi tarjolla postimaksun hinnalla.
ahdekaunokki: minulla on ihan sama kysymys kuin sinulla, miten siemenestä kasvatetaan, saitko selville?
Bluedreams lähetti minulle privaattina seuraavan ohjeen: "Jos kylvät nyt siemenet… annat sen jälkeen olla kolme-neljä viikkoa n. +5-10c ja sitten vaan sinne 0c lämpotilaan multineen saamaan kylmää…
ainakin minun idättäminen on onnistunut hyvin tuolla tekniikalla ihan luonnonmenetelmällä…".
- Itse laitoin muutaman siemenen suoraan putsattuna puusta purkkiin ulos itämään ja saamaan luonnonmukaista viileä-kylmäkäsittelyä toiveena, että jotakin alkaa keväällä mullan alla tapahtua.
liotetaanko näitä siemeniä ennen multaan panoa, tiedätkö? Nämä ovat tosi kovan tuntuisia. ja sitten, tiedätkö kuinka hitaasti marjakuusi kasvaa, eli minkäikäisiä ovet noin 30-senttiset plantut joissa on 10 sentin sivuoksat?
Kannattaa liottaa. Jos siemenet ovat tämänsyksyisiä, pistä ne heti itämään parin päivän liottamisen jälkeen. Tuoreiden siemenien pitäisi alkaa pukata vihreää noin 18 kuukaudessa, vanhempien siemenien itämisaika saattaa kestää parikin vuotta.
ooh, eipä sitten ole hätäisen hommaa tämä 4 metriä korkean marjakuusen kasvatus. - No onneksi en ole ihan niillä töin, että vain vahtisin niiden kasvua. mutta käy varmaan samalla tavalla kuin ruusukvitteneissä: kylvin keväällä talven hiekattuna olleet siemet ja pari nousi, otin ne ja sitten unohdin koko kylvöksen. Seuraavana ja sitä seuraavana vuonna kitkin kymmenittäin jotain pikkupuuvartisia pois ja ihmettelin mikä orava siihen oli luumupuukylvöksen tehnyt.
marjakuusten siemen joukossa oli varmaan joku muu siemen, sillä yksi mäkkyläinen on itänyt, siis pukannut pienen juuren alun ulos. Se on varmaan joku joku joku, odottaas nyt, joku ruusunätkelmä, joka on joutunut jotenkin joukkoon. miltä marjakuusen pikkutaimi näyttää. eihän marjakuusen siemen ole voinnut itää vielä, tämänsyksyisiä siemeniä. tosin ne eivät varmaan kaikki olleet ihan kypsiä ja vähän raaat usein itää helpommin kun ne eivät ole asettuneet vielä lepoon. silti. nyt pitäisi saada kuva marjakuusesta sentin ja kahden sentin ja kolmen sentin korkuisena.
mulle tapahtui itämistapahturmia muutenkin, syrikät pääsivät itämään ja punaiset kiekura-esikot, mitä ovatkaan nimeltään.
Tänään katselin ikkunasta, kun orava naposteli suurella hartaudella marjakuusen kukintoja. Siitepöly vain pölisi. Välillä kurre käväisi kukkaruukusta poimimassa tammenterhon välipalaksi ja sitten taas kiiruusti marjakuusen kimppuun.
Eli joko tuolla oravalla ei ollut minkäänlaista itsesäilytysvaistoa tai sitten marjakuusi ei olekaan niin myrkyllinen, kuin on sanottu.
Marjakuusen neulaset ja siemenet ovat myrkyllisiä, ei punainen hedelmäliha. Metlan taxuskoealueilla on ollut pahojakin hirvituhoja, mutta ei uutisoituja hirvien itsemurhia…
Marjakuusesta tehdään/ on kehitteillä syöpälääke.
Älä vielä luovuta, marjakuusi on sitkeä uusiutuja, jossain vanhassa puutarhaohjelmassa Arno Kasvi ylisti , marjakuusi suorastaan rakastaa leikkaamista, ei käyttäydy ollenkaan tav kuusen tavoin. Nyt vain siistit sen kesäkuntoon ja olet miehellesi tukena,
Minä olen muotoillut joitakin marjakuusenrohjakkeita pylväsmäisiksi leikkaamalla ne lähes runkoa myöten. Ainakin T. baccata lähtee hyvin kasvamaan uudestaan ihan tapistakin. Ei kannata vielä kaivaa sahaa esiin.
Mikähän siinä on, ettei hírvet tuosta myrkyty? Linnuillahan marjojen siemenet tulevat toisesta päästä ulos ennen kuin ehtivät myrkyttää syöjänsä.
Täällä päin on paljon marjakuusiaitoja, ja kunnan jätelaitos on järjestänyt leikkuujätteille erityiskeräyksen; toimittavat ne syöpälääketutkimukseen.
Tää on varmaan menetetty, sitää mitä sille on tapahtunut ei ole tarkkaa tietoa, mutta koko muu osa oli irtonaisena pihassa(oli kyllä ollut kova myrskytuuli silloin).
OHO! Pahalta näyttää, mystinen tapaus…