Pientä alustusta ensin että kehtaan laittaa mun raaskuja kuvia tänne upeitten pihojen joukkoon
Oon aloittanu pihan kunnostamisen ja laittamisen viime vuoden keväänä joten kaikki on täysin alkutekijöissään ja muutosten kourissa jatkuvasti. Ihailen kovasti cottage garden -tyyliä ja rappioromantiikkaa mutta eipä vielä mun penkit ylenpalttisesti rönsyä, katotaan ajan kuluessa miten akan käy 
Aloittaessani piha oli käytännöllisesti katsoen ilman perennoja, liiterin seinällä oli penkki missä kasvoi ainoastaan vuohenkelloa ja keskellä pihaa oli suorakaiteen mallinen kapea penkki missä kasvoi ainoastaan ukonkelloa. Marjapensaita, mansikoita, omenapuita, pari vaahteraa, lehtikuusia, muutama kataja ja pensasaita oli runkona että ihan tyhjästä ei tarvinnut kuitenkaan aloittaa. Kaikki nuo em. oli kuitenkin sillä linkoustekniikalla hajasijotettu pitkin nurmikkoa ilman minkäännäköstä järjestystä. 
Ensimmäinen perennapenkki tehty keväällä -08 ( kuva samalta kesältä)
Tässä paikalla oli vain nämä kaks katajaa, niitten ympärille tein varjoisan penkin mitä oon jatkuvasti laajentanu, viimeks tänä keväänä 
Tässä ehkä versio nro 2 taikka 3 viime vuodelta
Tässä kuva tältä vuodelta ( vain osa penkistä näkyy )
Kaunis tuo punatiilinen kukkapenkin reunus, etenkin tämävuotinen korkeampi versio. Ja sopii mainiosti cottage garden -tyyliin.
Kiitos Katajanmarja! Tiilireunus on tasan saman korkunen kuin viime vuonnakin mutta tänä vuonna tutustuin ihmeeseen nimeltä kanttaus 
Tämä nurkkaus veti mua puoleensa kuin hunaja mehiläistä. Tässä alkutilanne
Ja tässä tämän hetkinen puurtamisen tulos. muoks. tää kuva onki otettu aiemmin eli nyt on vähä runsastunu nuo rehut 
Kanttauksella saa ihmeitä aikaan 
Reunus tulee upeasti esille, eikä huku nurmikkoon.
Elä muuta sano, kanttasin samoin tein kaikki penkit kun innostuin siististä jäljestä!
Tässä liiterin/pihasaunan seinustaa kesällä -08
ja kesällä -09
Pari vuotta sitten mies kaato maahan ylijääneen sementin ja tyttö painoi siihen kämmenen jäljen ja piirsi auringon 
Nyt se nojailee liiterin seinään mansikkapaikan takana.
idean tähän ruukkuistutukseen pöllin Blomqvistin taimistolta 
Marlenen salainen puutarha 
Tämmönenki piti väsätä, roikkuva jutksa on mehiläispyydys
Tämän kesän etupihan rojektia, kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun... Portaalla istuu pienenmpi mamman mussukoista
No katopas! Kylläpä olet saanut aikaiseksi nuinkin lyhyessä ajassa! Melkoiset hopeahärkkipilvet, mikäli se härkkiä on…
Lehtikuusi-omenapuu kulmauksesta on tulossa mielenkiintoinen “tila” 
Mikä se on tuon mehiläispyydyksen perimmäinen tarkoitus??
Kivalta näyttää ja valmista tulee. Minäkin mietin tuota pyydystä? Ei niitä saa pyydystää, mehulaiset on kivoja! Niitä pitää vaalia, ihania pörriäisiä, mitä meidänkin puutarhamme olisi ilman mehulaisia.
Hopeahärkkiä on, villiinty aivan toisena kesänään Tuo lehtikuusi-omenapuu kulmaus on se mun secret garden, yritän kasvatella siitä semmosta viidakkomaista ja hämyisän tunnelmallista, vaiheessa on…
Mehiläispyydyksessä on sokerilientä ja pohjan reijän kautta ölliäiset sinne ahneuksissaan lentää ja jäävät vangiks. Mulla kylläkin perimmäisenä tarkoituksena on koristearvo
Juu minä arvostan mehiläisten tekemää työtä ja siks tuo onkin koristeena vaan Niin ja kiitos Heksu ja Memuli!
Sama penkki tänä kesänä 
