Mesimarja, Rubus arcticus

Ah so, viihtyisikö amppelissa?

Tuotapa, Merlin, voisi kokeillakin!

Lillukan ja mesimarjan pikatunnistus: lillukassa on valkoiset kukat ja se tekee rönsyjä. Mesimarjassa on vaaleanpunaiset kukat ja se ei tee rönsyjä.

Siirsin alkukesästä muutaman metsässä kasvaneen yksilön alppiruusujen juurelle. Kasvualustassa on rhodomultaa, hiekkaa ja hiukan metsäturvetta sekaisin. Oikein hyvin näyttävät viihtyvän. Jostain luin, että yksi yksilö voi peittää usean neliön alan ja mesimarja antaa satoa vain jos vierekkäin on eri yksilöitä. Niinpä otin mesimarjat pihaani hiukan eri paikoista. En ole koskaan nähnyt mesimarjan tekevän marjoja tässä lähimetsissä joten katsotaan miten käy. Tosin kasvit ovat minulla lähinnä ulkonäkönsä, ei marjojen vuoksi.

Ensimmäiset mesimarjat alkavat kypsyä.

Kellarissa talvehtineet mesimarjan taimet pukkaavat reippaasti uutta alkua, ja nyt on pulmana, että mihin istutan. Kestääköhän sellaiset ostopaakut hyvin jakamista? Jos levittäisin viimekesäisen paksakasan rippeiden päälle lannoittamatonta turvetta, mahtaiskohan tykätä vai tarvitseiskohan ne hiekkaakin sinne sekaan? Paikka on sellainen, että idän puolella on metsää, etelän puolelta tuomet varjostavat, länteen on liki avointa.

Pirkles, mihis minä laitoin mesimarjat syksyllä!? :o Kyllä minä jaoin niitä paakkuja, saas ny sit nähdä onko mitään enää elossa. Jossain.

Olen istuttanut mesimarjoja turveharkkoihin. kannattaa laittaa muovi alle, ettei heiniä kasva sekaan. Hyvin kasvoivat ja levisivät. tekivät myös satoa. harkkon kaiveretaan kolo ja siihen taimet.Seuraavana vuonna on jo melkein koko harkko täynnä taimia. kastelua sopivasti.

Turveharkkoihin en taida investoida, joten ratkaisuni lie sanomalehtikerros ja 1-2 isoa pakettia lannoittamatonta turvetta sen vanhan paksakasan päälle. Hiekkaa ei sitten ilmeisesti tarvita, ja hyvä niin. Nyt mennään taas minimipudjetilla eli sillä, mitä kartanolta löytyy.

Multasormesta ostin pari jalomaarainta ja nyt ajattelin, että hakisin äitin tontilta näiden rinnalle mesimarjaa.



Sopisiko tuo jalomaarain mesimarjalle pölyttäjäksi, että tulisi marjojakin?



Äitin työnä luonnossa kasvaa ilmeisesti vain yhtä mesimarjalajia, sillä koskaan en marjoja ole nähnyt, kukkinut on kyllä hyvin.

ElluK kannatan ideaa. Luonnonmesimarjaa siirtelin minäkin mökillä kaupasta ostettujen mesimarjojen (Aino ja Sofia sekä kaksi muuta) kaveriksi. Kokemusta ei vielä ole tullut, mutta kokeilla kannattaa. Aikoinaan saaresta kerättiin litrakaupalla parhaina kesinä mesikoita, viimekesänä ei löytynyt yhtään marjaa.

ElluK, kiitos mielelläni ottaisin.
En kyllä taas ajatellut yhtään ostaessani, kun nehän tarvitsevat tietysti happaman kasvualustan. Ajattelin sitä vaan hieman erilaisena maanpeitekasvina käyttää, josta sais vähän marjojakin.
Pienessä pihassa vaatii hieman funtsimista.

Jos ei ole ihan tarkoituksella kalkitussa maaperässä, ei liene kovin emäksistä maata. Lisämultaa pihan reunasta havupuiden luota… Voihan sinne hujauttaa kahvinporoja tyvelle, tai miten lie jogurtti- ja pimäpurkkien huuhteluvesilläkin lisätehoa happamoitumiseen.

Olipa hyvä, että tuli luettua tämä ketju:D! -Huomenna ajetaan reittiä, mistä kaivelin pari vuotta sitten pari mesimarjaa juurineen pelkillä kynsillä tiukasta tienvarsihiekasta:D! No, hengissä ovat mutta ei ole marjoja näkynyt…eipä kyllä kasvupaikkakaan taida olla mieleinen.

-Mutt, miten ihmeessä tietää mikä on tyttö/poikataimi???

Onko näissä niitä tyttö tai poikataimia ollenkaan? Pitääkö vain olla jotenkin eri lajiketta eli siis ristipölytteinen.
Mutta olisipa kiva vaihtaa taimia keskenään, ehkä näin voitaisiin saada satoakin paremmin aikaan:)

Nyt täytyy taas ilmoitella. Valtsun innoittamana laitoin mesimarjaa (joka ei koskaan ole tuottanut marjoja) ja jalomaarainta rinnatusten kesäkuun alussa. Liian myöhään siirtelin kasveja, sillä kukat olivat melkein jo kukkineet ja siirto häiritsee kukintaa, varsinkin kun mesimarjan juuret menevät missä sattuu ja siirto puiden juurelta oli hankalaa.



Joka tapauksessa tänään kävin katsomassa, niin mesimarjoissa on muutama raakile:)

Jalomaaraimissa ei näy mitään, mutta se asia meni nappiin, mitä halusinkin.

Innostus on ihana asia, varsinkin jos on leviävää plaatua. Raakileita on täälläkin, vesi kielellä odotelkaamme. 

Mesimarja erittää maaperään jotain muiden kasvien kasvua estävää ainetta. Vuosien mittaan ilmiö kääntyy mesimarjaa itseään vastaan, eli ei marjo enää itsekään. Näin luin Luontoilta kirjasta mesimarjoja koskevan kysymyksen vastauksen. Ensi kuussa on sitten uuden kasvupaikan kunnostustaja siirtopuuhia luvassa.

Mesimarjat kypsyvät.
Nämä on istutettu muoviseen leipälaatikkoon, johon on laitettu jätesäkki päälle.kasvualustana kaupan turveharkkoja palasina. Ovat hyvin kasvaneet useamman vuoden.Nimiä en muista, mutta kaupasta ostettuja. minulla on myös luonnosta otettuja taimia, jotka tekevät satoa. Pomarkusta on lanatulta tieltä kerätty melko kuivia versoja. ne on laitettu eriksen muovialtaaseen. Hyvin on sattunut tyttöjä ja poikia, koska on tehneet satoa.
mesimarjat pitää antaa kypsyä kunnolla. maku ja ihana tuoksu on vasta täysin kypsissä marjoissa.

On kyllä erinomaisen hienoja mesimarjoja mummilla, huh huh sentään. Itse olen tosin siinä uskossa ettei ole erikseen poika- ja tyttömesimarjoja, vaan pölytykseen tarvitaan vain kaksi eri yksilöä. Mesimarjallahan yksi yksilö voi olla isokin, eikä marjo sen takia ollenkaan kun kaverit on kaukana.