Kostean paikan metsäpuutarhan kasveiksi kannattaisi varmasti valita niitä samoja luonnonkasveja, mitä samanlaisilla paikoilla kasvaa itsellään luonnossa ja lisätä niiden lähilajeja, jos haluaa alueesta enemmän puutarhamaisen?
Samoile vastaavilla paikoilla ja tutki kirjastosta luonnonkasveista kertovia kirjoja, niin saat varmaan sytykkeitä alueellesi. Ei kannata kaikkia pajuja poistaa, vaan valita joitakin yksilöitä ja pieniä ryhmiä, jotka säästää. Eikä metsäpuutarha ole ilman puita mikään, joten pyri säästämään ja lisäämään sopivia lajeja.
Mielestäni mesiangervo on aivan ihana kasvi ja eikös se menesty semmoisissa kosteantuoksuisissa paikoissa? Kannattanee kokeilla myös menestyisikö sinivuokko, valkovuokko ja kenties jopa osmankäämi sekä keltainen kotimainen kurjenmiekka, metsäkurjenpolvet ja valon kohdissa kalliokielo.
Ehkä saisit jotkut kohdat siivottua sen verran, että niissä kasvaisi vain puhdasta rahkasammalta, johon pyrit löytämään ketunleipää, joka on kukkiessaan tosi nättiä. Lakkaa ja karpaloa jopa voisit kokeilla jollain kohdalla pienellä alalla ja katsoa lähtisivätkö ne itsellään leviämään. Kihokkia kasvaa suomalaisilla soilla, samoin suokukkaa. Hyviä tuoksuja saisit myös suopursusta, joka menestyisi perennapenkissäkin.
Konnantatar saattaa olla liiankin villi kasvi ja haluaa pian vallata liikaa tilaa. Tämä on ihan vaan arvioni, en puhu tuon kasvin suhteen ollenkaan kokemuksesta. Muistaakseni sitä on kirjoissa kehuttu hyväksi maanpeittäjäksi.
Kiitos, Sand - oikeastaan olet aika samoilla linjoilla kuin mitä olen itsekin ajatellut. Olenkin jo hankkinut ketunleipää ja katsonut valmiiksi paikan, josta saisi suopursua, siellä voisi tosiaan olla suokukkaakin. Toissa iltana huomasin jostain vanhasta keskustelusta, että pajua saa kuriin myös niittämällä kolmisen kertaa vuodessa, jolloin se heikentyy. Kävimmekin mieheni kanssa heti saksimaan , ja ajattelimme toistaa operaation tarvittaessa. Juu, olemme säästäneet joitakin isoja pajuja rannassa, ja sisempänä maalla on parikymmentä koivua, pari haapaa, muutama pikkukuusi ja jokunen pihlajakin. Ilokseni huomasin, että metsätähti, mesimarja ja oravanmarja ovat levinneet kovasti viime vuodesta, mutta ikävä kyllä myös leskenlehti. Sitä yritän vielä karsia. Märimmälle alueelle voisi kyllä yrittää sitä hillaa siirtää... Onko kellään hillan ja mesimarjan kasvattamisesta kokemuksia?
Yhden ainoan pienen vanamon alun otin kämmeneeni eilen aamulla, kun koiran kanssa kuljin ihastelemassa vanamojen kukintaa. Tuon vanamon yritän saada juurtumaan keittiön ikkunan alustalle, missä on puolivarjoa ja tuulensuojaista. Siellä leviää tosi hyvin jo ketunleipä
Kuvat kai onnistuivat. Tekstiä lisään siis, että, en ole löytänyt tälle kaksi kukkaa tekevälle valkovuokolle nimeä. Olen vuosia sitten saanut sen anopilta. Tutumman antoi työkaveri, luonnossa ei näitä kasva tällä vyöhykkeellä V.
Yhdistin tähän kahden samaa asiaa käsittelevän ketjun viestit. Viestit ovat kuitenkin omina ryhminään joten asiakokonaisuudet eivät ole sekoittuneet. Siirretyt viestit tunnistaa punaisesta "siirretty" -tekstistä. Siirrettyjen viestien alkuperäiset päiväykset eivät näy, vaan päiväykseksi muuttuu siirtopäivä. Siirtoviestit ovat kuitenkin viime kesänä kirjoitettuja.
Onko teillä mitään ideaa mitä teen tälle ryteikölle jossa meidän nurmikko loppuu ja metsä alkaa? Tämä on semmoinenkin murheen muru tämä ryteiköstä selviäminen.
Pensaita kannattaa istuttaa tuohon vaihtumiskohtaan, mutta pitää jättää polku, mistä pääsee luonnonmetsään. Polkuhan voi lähteä vaikka portilta ja kohdasta tuleekin pihasi mielenkiintoisin paikka!
Pensaatkin voisivat olla jotain luontevasti metsän lähelle sopivia lajeja.
Pensasreunus voisikin olla hyvä ajatus. Ja ehkä kivinen polku metsään Laitan vielä kuvaa että saisi kokonaisemman käsityksen alueesta. Vähän olenkin jo viikatetta ja ruohonleikkuria käyttänyt ja siksi kuvassa on se vaaleampi kohta jossa leikattu ruoho on kuivunut.
Missä ovat erikoisheinäkuvat, onko niillä omaa palstaa ? Minun pitäisi keksiä jotain kivikkokasvipenkin (rinteessä) ja metsän reunan väliin tavallisten metsäheinien ja juolavehnän ym roskasakin leviämisen estämiseksi, en vaan hirveesti keksi mitä se vois olla, ajattelin yhtenä vaihtoehtona jotain erikoisheiniä. Tulisiko jollekulle mieleen miten siitä saisi sellaisen lopputuloksen ja millä ihmeen kasvilla, kivellä, betonimuurilla (vitsi, vitsi) tms. ettei tarvitsisi ympärivuorokautisesti olla aluetta kitkemässä koska kivikkokasvit eivät varmasti pysäytä pitkien soraheinien, pihlajien ja leppien nousua pihalle.
sumpeli, et kertonut ilmansuuntia ongelmaasi. Noin korkea kuusikko voi varjostaa pahasti jos se on länteen päin, silloin ei tontille saa llta-aurinkoa.Tuo kuusikko vaikuttaa hoitamattomalta, risuista ja paljon alaoksattomia kuusia ym, jos se on omaa maata niin itse harventaisin sitä melkoisesti. Toisaalta on niin että jos yksittäisiä kuusia jätetään, ne voivat kaatua myrskyssä helposti koska eivät saa läheisiltä puilta tuulensuojaa. Itikoita siellä ainakin riittää.
Jos metsän ja pihan rajalla on nuoria kuusia niitä voi leikata kuusiaidan tapaan, silloin niiden koko on hallinnassa ja ne peittävät näkymään tuohon kuusilryteikköön. Rajalle voisi hyvin istuttaa muitakin sopivia matalia puita tai pensaita.
Siirsin toisaalta tähän kuuluvan viestiketjun. Viestien asiayhteys säilyi koska ne ovat peräkkäin yhtenä kokonaisuutena. Viestien alkuperäiset päiväykset ovat viime kesältä, siirrettäessä viesteihin tulee näkyviin siirtopäiväys. Siirretyt viestit tunnistaa helposti punaisesta "siirretty" -tekstistä.
Metsäpuutarhasaareketta aloin haaveilla pihaan - jatkoksi viime kesänä tekemälleni ikkunanaluspenkille talon pohjoispäätyyn. Viime kesänä luulin laittavani tänä kesänä tuolle seudulle enää vain "aurinkopenkin", mutta kunnolla tänään aluetta katsottuani, muutin mieltäni kokonaan.
Siinä keskeneräisellä alueella on nyt kammottavan suora rivi marja-aroniaa ja joko niiden taakse tai eteen etsiskelen vihdoin tuurenpihlajan, jota viime syksynä en malttanut ostaa, vaikka tarjolla olisi ollut. Myös jonkin muun puun metsästän ja sitten koetan koota kaikkea sellaista, mitä olisi kiva katsoa ikkunasta käsin huonoilla ilmoilla :}
Jostain syystä aronioiden alla on vielä vuorenkilvetkin rivissä. Ne siis otan alueelta muualle parempaan paikkaan.
Sen verran on pihapuuhailu verottanut voimia, ettei irtoa edes tämä suunnittelu kuin töksähtelemällä ja tipoittain Olisi ehkä fiksua vetää tirsat ja nähdä unta unelmien metsäpuutarhasta.
Olen vuosia ihmetellyt tätä luolaa, joka on syntynyt sattumien summana. Pojat olivat pieniä kun leikkivät metsuria naapurin pojan kanssa ja oksivat näistä havupuista alimmat oksat. Sen jälkeen ne näyttivät siltä kuin niiden ylle olisi laitettu liian lyhyt hame joten siirrätytin hauskalla haudankaivajalla tuonne etupuolelle rivin norjanangervoa.
Taakse muodostui satumainen onkalo, johon olen yrittänyt keksiä jotain jännää.
Eteen matala sininen aita kapeasta puusta tai sitten riu’uista, portti ja tuolla perällä oikealla pieni sininen ns. lypsyjakkara. Siis lasten piilomaja.
Risupesä ja linnut sekä kivimunia. Voisi tuosta tulla ihana paikka kaikille kauniille luonnosta löytyneille kiville, puunkäkkyröille, kääville, kannoille ym.
Ihan kuin tuolta takaa kurkistaisi kettu:) Paikka on kyllä hieno tuollaisena mielestäni, mutta jos se on sellaisessa paikassa ettei noin luonnontilainen käy, niin saisiko sinne asettumaan metsänpohjan kasveja, vanamoa, ketunleipää ja vaikka oravanmarjaa - sen kukinto on kuin rönsytiarellan. Tai miten olisi jokin kauniiden lyhtyjen kokoelma?
Paikka on olletikkin liian täysivarjossa sillä mikään ei siellä kasva.
Mutta tuo risulinnunpesä kivimunineen…siitä tuli mieleen että jospa tämän vuoden kerätyt peltokivet laittaisi tuonne ikäänkuin jatulintarhaksi. Meidän peltokivet ovat melko pyöreitä ja kaiken värisiä.
, siellä voisi tosiaan olla suokukkaakin. Toissa iltana huomasin jostain vanhasta keskustelusta, että pajua saa kuriin myös niittämällä kolmisen kertaa vuodessa, jolloin se heikentyy. Kävimmekin mieheni kanssa heti saksimaan , ja ajattelimme toistaa operaation tarvittaessa. Juu, olemme säästäneet joitakin isoja pajuja rannassa, ja sisempänä maalla on parikymmentä koivua, pari haapaa, muutama pikkukuusi ja jokunen pihlajakin. Ilokseni huomasin, että metsätähti, mesimarja ja oravanmarja ovat levinneet kovasti viime vuodesta, mutta ikävä kyllä myös leskenlehti. Sitä yritän vielä karsia. Märimmälle alueelle voisi kyllä yrittää sitä hillaa siirtää... Onko kellään hillan ja mesimarjan kasvattamisesta kokemuksia?
Laitan vielä kuvaa että saisi kokonaisemman käsityksen alueesta. Vähän olenkin jo viikatetta ja ruohonleikkuria käyttänyt ja siksi kuvassa on se vaaleampi kohta jossa leikattu ruoho on kuivunut. 
Olisi ehkä fiksua vetää tirsat ja nähdä unta unelmien metsäpuutarhasta.