Onko sinulla Temskukka, vanhoja heinäseipäitä jemmassa? Niistä voisi rakentaa tuonne puitten alle pienen kodan. Toinen vaihtoehto olisi harmaa lautamaja. Majaa tai kotaa voisi käyttää nukkumiseenkin. Tietynikäisille pojille varmaan nasta juttu.
Hmmm…siis meillä on vähän monta heinäseivästä…mutta nyt ovat siinä “poltellaan salaa”-iässä. Polttavat pian koko hoidon. Takana ovat viattomat telttailuyöt.
Maan voisi peittää myös kävyillä.
Vastaavan laisiin paikkoihin lapsena rakentelimme käpylehmille ja lampaille aitaukset. Sinne sitten juoma-astiat ja syöttö paikat. Possujakin syyskesällä ulpukoista.
“Harmitustuoli” raaoista leppäriu’uista. Siis sellainen kuorimattomista rungoista kyhätty mutkainen selkänojallinen istuin tuonne Temskukan synkistelynurkkaukseen. Laavu ?
Tontillani on metsäinen kulmaus jota aloin työstämään. Haluan alueen säilyvänkin metsäisenä ja jokseenkin luonnollisen näköisenä alueena, silti haluan sinne jotain piristystä. Vanha nurmialue, joka oikeasti on sammalikkoa, saa sammalikoksi jäädäkin, mutta saa nyt selkeämmän muodon eli siitä tulee täysin pyöreä (hullunrinki) ja sen ympärille sitten tulevat istutukset, lähinnä lisään kukkivia pensaita ja suhteellisen luonnollisen näköisiä perennoja, jotka paikkaan sopivat. Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy ringin yksi alue joka rajoittuu talon pohjoiskulmaukseen ja on lähes täydellisessä varjossa. Kaaren reuna näkyy hakkeen ja tiilirivin kohdalla, noita tiiliä mietin reunukseksi ja on siis kokeilussa. Istuttelin tuonne valkoisia jaloangervoja, töyhtöangervoa, sormivaleangervoa, varjoliljoja ja jotain varjossa viihtyvää maanpeitettä. S 
aniaiset ovat vanhoja istuksia, joita talon reunalla on ollutkin, poistin niistä vain osan pois.
Tässä kuvassa näkyy aluetta joka on äskeisen kuvan vastakkaisella puolella. Tässä tämä metsäisyys sitten jo näkyykin, ringin reuna tulee kulkemaan noiden puiden ja pensaiden edessä. Tuo keskellä olevan männyn takana näkyykin multaa jota olen alueelle kuskannut pois jaloista muualta, siellä kulkee myös reuna. Takana olevassa metsässä kasvaa hapankirsikkaa, syreeneitä vaahteroita koivuja kuusia mäntyjä ja vaikka mitä muutakin. Eteen tulee kirsikkaa ja syyshortenssiaa limenä ja tavallisena ainakin. Ai niin, tuo mänty on kaadossa tuosta.
Tässä kuva edellisen kuvan vasemmalta puolelta. Tähän suunnittelin lumipalloheisiä tuohon aidan eteen. Aion ajan kanssa kattaa maanpinnan istusalueilta hakkeella ja varmasti tuonne puiden ja pensaiden eteen löytää tiensä joitakin perennojakin, kunhan soveltuvat tähän metsäpuutarhaani. Tykkään tästä tontin aluessata, mutta mitään käyttöä tällä ei ole ollut. 
Belgi, ihana “pohja” sinulla jo sille alueellesi onkin… mielikuvitus alkaa laukkaamaan, kun kuviasi katselee - tääkin metsämökin muori…;=)
Anteeksi nyt mutta miksi ihmeessä tuo ihana mänty pitäisi kaataa...? Mikset laittaisi vaikka köynnöshortensiaa sen runkoa pitkin kiipeilemään, sehän sopisi metsäpuutarhaan kuin nenä päähän?
Olen samaa mieltä hyrinän kanssa. Köynnöshortensiat ovat kerassaan hurmaavia kasveja kasvaessaan puunrunkoa pitkin. Minulla kasvaa köynnöshortensia haavan runkoa pitkin. Se on vielä kovin nuori, mutta odotan siitä todella hienoa sitten isona. Olen nähnyt sellaisen kuvan, jossa köynnöshortensia kasvaa puun runkoa pitkin ja se näyttää siltä, että puulla olisi valkoinen pitsimekko päällänsä. Minä olen sellainen idefixin sisarsielu - rakastan puita ja haluaisin säästää niitä mahdollisimman paljon.
Heh, vai iskivät puunsuojelijat kimppuuni 
! No ensinnäkin kerron ettei tuo ole ainokainen mänty, noita on kaksikymmentä tontillamme ja monet niin paksuja ettei kädet ylety millään ympäri rungon. Tuo yksilö saisikin muuten jäädä, mutta kun tuolla toisaalla kasvaa mäntyjä melkein talon seinässä kiinni ja niitä ei saa kaadettua ennen kuin tuo on ensin kaadettu, eli siinä syy. Puita on tontillamme aivan tolkuttomasti, monet hyvin suuria ja jo iäkkäitä, kuten tuokin kuvassa oleva mänty ja nyt on harventamisen aika. Siis pelkkiä mäntyjä on kaksikymmentä, lisäksi kaikki kuuset, koivut, pajut, lepät, haavat, vaahterat ja muut puut ja asumme kuitenkin ihan tavallisella omakotitontilla kaupungissa.
Hortenssia onkin menossa jonkun männyn juurelle, se odottelee tuolla kukkapenkissä sitä, että osa männyistä kaadetaan, jonka jälkeen valitsen paikan. Myös muitakin köynnöksiä suunnittelen puunrungoille kasvamaan. En osaisi asua tontilla jossa ei ole puita, rakastan niitä itsekin ja osittain juuri noiden vanhojen mäntyjen takia ihastuin vuosi sitten juuri tähän asuntoon kun kotia etsimme.
Kaipaisin jälleen hyviä vinkkejä
Etupihamme ja kylätien välissä on harva mäntymetsäkaistale, leveys n. 10-15m.
Uteliaiden ohikulkijoiden kiusaksi 
haluisin istuttaa siihen jonkinlaisen näköesteen, joko puita tai pensaita, jotka kuitenkin olisivat suht’koht luonnonmukaisen näköisiä jotta ne sopisivat hyvin mäntyjen sekaan. Mielellään se saisi olla ainavihanta jotta näkyvyys olisi heikko myös talvella.
Mitä siihen kannattaisi istuttaa?
Itse suunnittelin joko tataari- tai mongolianvaahteraa muttei taida oikein olla luonnonmukainen valinta.
Rhodot? Kuusiaita? Tuijia ja muita ikivihreitä sekaisin?
Tontiltamme puuttuu juuri sellainen kohta, johon voisi hienon ryhmän havukasveja istuttaa. Viimeksi valtavan kauniita istutuksia oli Paulastiinan, Mahlan ja Tinden matkakuvissa, löytyy Kuvagalleria -> Tinden kuvia Otepäältä, sivu 15. Istuttaisin kuvan tyylin mukaan kahteen - kolmeen vyöhykkeeseen erilaisia (muttei liian erilaisia eikä liikaa) havukasveja. Väliin mahtuu totta kai lehtipensaita tai -puita kesäistä kukintaa ja syksyn
väriä varten.
- Ja Tinden sovellutukset omalla pihallaan ovat myöshyvän näköisiä : ).
Kiitokset vinkeistä.
Kävin tsekkaamassa Tinden sivuja. Mahtavia kuvia ja ihania istutuksia.
Mietin vain muunnoksia omalle maalle.
Kuvissa oli japanilaiseen puutarhaan käytetty havukasveja.
Itse olen kyhännyt isohkon perennapenkin johon aion istuttaa uudelleen erilaisia n. 50 cm korkeita kukkivia perennoja. Aluskatteeksi olen suunnitellut männynkuorihaketta.
Meneekö liian sekavaksi jos käytänkin siinä punertavaa sepeliä ja jotain vaaleampaa katetta, juuri tuollaisella japanilaistyylisesti puroja myötäillen?
Kivoja ideoita löysin sivuilta www.helmikka.fi
Mulla olis kauhee hinku saada etupihan koivikkoon kasvamaan kellokukkia ja kaksivuotisia kuivan paikan kasveja. Mitä luulette, onko nyt liian myöhäistä kylvää kaksivuotisia? Ehtisivätkö vielä kasvattaa tälle kesälle eka vuoden ruusukkeen, niin että kukkisivat ensi vuonna?
Minulle ainakin suositeltiin tätä vuodenaikaa salkoruusujen ja sormustimien laittoon. Et valkoista tulikukkaa huoli? Tulin kylväneeksi ronskilla kädellä ja mini alkuja on vissiin tuhat!
No tottamooses huolin! Etkö sinä huolis purppuratulikukkaa (sekoitus)? Vai oliko sulla se valkoinen puutarha?