Olisiko kellään ideoita nopeasti umpeen kasvavaan entiseen metsänpohjaan? Pellon tilalla oli pari vuotta sitten metsä, nyt tulee tuohon meidänkin metsikköön niin valoa, että siellä kasvaa ties mitä horsmaa ja nurmikolta leviää leskenlehteä ja voikukkaa :(. Kannattaisiko nurmikkoa jatkaa pellonreunaan asti, tuskin tuosta enää siistiä metsää saa? Jos rakentaisi metsäpuutarhaa, millä estää leskenlehden leviäminen sinnekin? Tuota välialuetta on siis noin tuhat neliötä. 
On tietysti makuasiahaluaako aueen laittaa nurmikoksi vai ei, minä en laittaisi. Taitaa olla melko mahdoton estää luonnonkasvien leviämistä, niiden kanssa on vain opittava elämään. Itse varmaan yrittäisin kylvää alueelle luontokukkaa ja tyytyisin sellaiseen niittymäiseen metsänpohjaan. Voithan itse kasvattaa sinne pensaita ja köynnöksiä. Itselläni on vain pienen pieni metsäalue ja sitä olen tänä vuonna alkanut hiljalleen työstää oman mieleni mukaiseksi. Siellä on pohjana lähinnä sellainen metsäniittypohja, jossa kasvaa lillukkaa, heinää, ja ketokukkia. Laitoin sinne pari alppiruusua ja kärhöjä ksvamaan. Istutin myös kalliokieloa ja keväistä linnunhernettä. Ajatuksena saada kaunis kukkiva metsä 
Minusta tuosta metsästä tulisi hieno, jos siirtäisitte sinne aluskasviksi pihlajaa. Molemmin puolin reunaksi pensaikkokerros ja siinähän sitten voisi aivan hyvin olla muitakin kuin luonnonpensaita - esim. lännenheisiangervoa, kuusamia, jasmikkeita ja esim. taikinamarjaa ja herukoita. Hyvät kävelypolut jollakin kurvilla esim sahanpurulla tai hakkeella. Maahan vielä kenties kieloa, saniaisia, vuokkoja ja semmoista
Metsämäisessä pihassamme on suurehko laakea kivi, joka oli pari vuotta oksien ja risujen peitossa. Siihen oli kerätty kaadettujen kuusten karsittuja oksia läjään. Nyt risut siivottiin ja kiven päällys paljastui. Se on paksun kuivan havumaton peittämä, havujen alla on kosteampaa multaa. Aiemmin kivi saattoi olla kokonaan sammalen peittämä. Ensin ajattelin raaputtaa havut ja mullan kokonaan pois, paitsi sammaleiset kohdat jättäisin paikoilleen. Havumullan olin ajatellut käyttää "rhodopuutarhan" puolella. Mutta kannattaako raaputtaa hyvä multa pois vai jättäisinkö sen kasvattamaan uutta sammalta? Vai istutanko multaan esim. kivikkokasvia? Mitä tekisitte?
Poistin tuon äskeisen viestin ,yritän uudestaan.Metsäpuutarha
täällä on hyviä ideoita
Hei, tontillamme kävi kaivuri maalämpöputkiston kaivuuhommissa. Nyt on kolmetuhatta neliötä pelkällä raakamaalla, johon ei voi istuttaa puita. Miten tämän alueen saisi viihtyisäksi, puutarhamaiseksi. Maaperä on hapanta vähämultaista/savista. Maassa kasvoi luonnostaan mm. mäntyjä, haapoja, pihlajia, varpuja, kieloja, talvikkeja, ketunliekoja ja jotakin heinäkasveja sekä sammalia. Nyt maa on täysin paljas. Tarkoitus olisi laittaa aluksi turvetta 5 cm-kerros. Mitä kasveja tälläisessä maassa kasvaisi? Pensaita, perennoja, heiniä, kesäkukkia vaiko ketokukkia??? Ja ei tietyskään saisi maksaa…
Minä kyllä koittasin saada lisää humusta keinolla millä hyvänsä. Kunnon perusta on kaikkein tärkein. Muista myös kalkitus.
Tietysti, jos perustat vaan kuivan paikan kukkaniityn, se ei kaipaa lisämultaa.
Onko lähellä heppapaikkoja? Niistä saa usein hakea ilmaiseksi turvetettua (tosi hyvä) tai olkiin sekoitettua (melkein yhtä hyvä) hevonkakkaa. Se on niille lähes ongelmajäte, kun kaikkea ei voi pellolle ajaa.
Voit myös tehdä itse multaa kompostoimalla kaiken puutarhajätteen ja myös ruoantähteet. Myös haravointijätteet ym. voi kompostoida.
Mikäli maassa ei ole yhtään hiekkaa, vaan on hyvin savista, hiekka tai sora tekisi myös hyvää. Sekoita nämä ainekset siihen alkuperäiseen pohjamaahan.
Suunnittele etukäteen perennojen ja pensaiden (pikkupuiden?) istutusalueet, joihin tarvitaan syvempi multakerros. Näin säästät työssä ja rahassa.
Itse istutuksista. Eikö edes matalajuuriset pikkupuut käy? Missä syvyydessä ne putket on, eli miten syvälle juuret saavat ylettyä?
Kirsikka, luumu? Lisäksi taustoiksi ja rehevyyttä antamaan pensaita. Ja perennoja sen mukaan, onko kuivaa/kosteaa, varjoa/aurinkoa. Tuolta sivun vasemmasta reunasta löydät kasvikortiston, josta löytyy hyviä vinkkejä sopivista kasveista.
Maalämpöputket ovat noin puolentoista metrin syyvyydessä, mutta kasvien juuret saisivat ylettyä vain puolen metrin syvyyteen, ettei asiasta tule kiistaa…
Yritin vuosikaudet muuttaa hapanta metsäpihaani siinä onnistumatta. Luonto voitti. Kivet, sammalet, varvut ja alppiruusut onnistuivat, ovat helppohoitoisia, siistejä ja kauniita. Helppohoitoisuudella tarkoita, ettei kannata talloa vaan kulkea vain polkuja pitkin.
Yritän laittaa melkoisen vähällä hoidolla pitkään ollutta pihaa parempaan kuntoon. Ongelmakohtina ovat muun muassa kaksi metsäistä aluetta, joista toisessa kasvaa pääasiassa vaahteraa, tuomea ja koivua sekä toisessa haapaa ja koivua.
Vaahterametsässä ei kasva oikeastaan juuri minkäänlaista pohjakasvillisuutta. Siellä täällä on ehkä jokunen villiintynyt akileija
ja loppu kasvillisuus onkin lähinnä vuohenputkea, joka ei kuitenkaan peitä mattomaisesti koko metsänpohjaa. Maassa on aina paksu kerros kuivia lehtiä ja nuoria vaahteroita nousee kaikkialta. Maaperä on ilmeisesti aika kalkkipitoista. Alue sijaitsee melko jyrkässä pohjoisrinteessä, tontin laidalla (jatkuu kaupungin maiden puolelle samanlaisena), eikä siellä ole tarkoitus oleskella erityisen paljon. Voisin silti tehdä metsikköön jonkinlaisen polun. Haluaisin, että metsänpohjalla kasvaisi jotakin nopeasti leviävää ja kivasti keväällä sekä kesällä kukkivaa kasvia.
Toinen metsikkö on melkein pelkkää haavikkoa ja se sijaitsee melko aurinkoisella ja kuivalla paikalla, myös tontin reunalla. Tällä puolella tonttia menee kuitenkin tie ja haluaisin jotain näkösuojaa (haavoista ei ole oikein iloa, vaikka muuten pidän niistä…), mutta maa on niin juurakkoista ja kovaa, ettei siihen ole helppo istuttaa esim. pensasaitaa. Suunnittelin paikalle niittyä ja heinäseiväsaitaa, mutta en tiedä saako maassa pysymään edes aitaa pystyssä. Tällä hetkellä siinä kasvaa villejä heiniä, puna-apilaa ja lupiinia, joka yrittää levittäytyä ojasta tontillemme, sekä tietysti mahdottomasti nuorta haapaa. Tälläkään paikalla ei ole tarkoitus erityisesti oleskella, mutta haluaisin siitä silti vähän kivemman.
Meinasin laittaa alueista kuvat näytille, kunnes huomasin ettei minulla olekaan niistä minkäänlaisia kuvia. Kaipailen kuitenkin lähinnä kasvi-ideoita: millaisia kasveja on järkeä yrittää kasvattaa tuollaisissa paikoissa? Ihanteellista olisi tietysti, jos voisin vain viskellä siemeniä sinne tänne ja luonto hoitaisi loput Niityn suhteen se voisi kai onnistua? Vaahterametsikköön pystyy vähän paremmin tekemään istutuskuoppia. Esimerkiksi laaja kevätesikko-, vuokko- tai idänsinililjakasvusto olisi ihana keväisin, mutta onko se toteuttamiskelpoinen? Pystyvätkö matalat kasvit puskemaan itsensä lehtimaton läpi?
Yritä repiä pois ne nuoret haavat. Ne on pintajuurisia, pitkiä juurenroiskoja on ihan maan pinnassa. Meidän pihassa jouduin poistamaan ranteenvahvuisia juurenpätkiä katkomalla ja repimällä. Saat paremman kasvualustan muille kasveille. Meille juuriversoja tulee nykyisin naapurin puolelta. Yksi isokokoinen oli meidän puolella, mutta se kaadettiin pois. Ennen kaatamista siitä kuorittiin pintakerros pois n metrin pituudelta (kaulattiin), ettei tee juuriversoja kaatamisen jälkeen. Kaulattunakin sai olla 2 vuotta.
Minäkin pidän haapapuista, mutta nykyisin katselen naapurin puitten lehtien liikettä ja kuuntelen havinaa sekä revin sillointällöin muutaman juurakon. Kielot, metsäkurjenpolvet ja varjoliljat voisi olla kivoja kasveja metsäpuutarhaan.
Itselläni metsäpuutarhan sammalkiville yrittävät heinät. Niitä olen varovasti nyppinyt muutaman vuoden, ja nyt sitten on aika kaunista sammalikkoa kivillä. Mäntymetsän kuiva pohja ei juurikaan kasva mitään rehevää kasvia,mutta kokeilun vuoksi siellä on nyt toista kesää atsalea erään kiven pohjoispuolella, hieman aurinkosuojassa. Eka talvi meni erinomaisesti.
Sinivuokot leviävät hyvin, samoin kevätesikot. Valkovuokot kulkevat sinne tänne, elikkä aivan eri paikkaan missä alkuaan olivat.
Mitähän syötävää voisi yrittää kasvattaa tällaisessa melko valoisassa koivuvaltaisessa metsässä? Sijainti on Vihdissä, vyöhykkeellä I siis. Kuva on otettu pihanurmikon reunasta pohjoiseen päin. Kuten näkyy, tässä metsän eteläreunassa on melko hyvin valoakin. Metsä jatkuu yhtenäisenä itään, länteen ja pohjoiseen. Meidän mökkitontin puolella sitä on ehkä 1500 neliömetriä.
Tässä vielä suurennettu yksityiskohta edellisestä kuvasta. Näkee paremmin minkä tyyppistä aluskasvillisuus on. 
Minusta olisi kovasti kiehtova ajatus, että voisin kasvattaa metsässä jotain syötävää, mutta samalla pitää se "metsän näköisenä". Meinasin ensin kirjoittaa, että luonnontilaisen näköisenä, mutta eihän se toki mikään koskematon metsä ole.
Oletan, että pohjamaa on hikevää, eli pysyy aika kosteana kun on noin rehevä aluskasvillisuus? Koivuhan imee paljon vettä.
Täytyy myöntää etten ole tuolla metsän puolella vielä edes kertaakaan lapiolla maahan pistänyt. Metsäpuutarhaa nimittäin aloin miettiä vasta tänä talvena. En siis oikeasti tiedä miltä se maa näyttää, mutta kyllähän tuo aluskasvillisuus kovasti rehevää on.
Ainakin viinimarjoja kasvaa lintujen kylvämänä metsissä.Näkyy tulevan satoakin.Yks ehdotus olis että kun metsässä on usein jonkinlaisia kuoppia, kuopan pohjalle märkä sanomalehti, siihen multaa päälle, ja istutetaan pieni taimi siihen.Itse oon käyttäny tätä konstia esim. punalehtiruusun ja siperiankärhön kanssa.Toimi.
Herukka- tai vaikka karviaispensaita olen vähän itsekin ajatellut. Pärjäisiköhän tyrni puiden seassa. Mitkä muut marjapensaat tai jopa hedelmäpuut olisivat niin sitkeitä että pärjäisivät luonnonpuiden seassa?
Entäs sitten matalampi kasvillisuus? Pensasmustikat tai jotkut muut varpukasvit?
Sitten vielä lisää kerroksia eli "rehut", jotain josta voi tehdä salaattia. Periaatteessa alimpana vielä maan alla kasvavat. Epäilen kuitenkin että metsämaa on niin täynnä koivujen ja muiden luonnonkasvien juuria, että siellä eivät maa-artisokat tai muut mukulakasvit pärjää.
Tyrni ei metsäpuutarhassa menesty, vaatii täysin varjottoman kasvupaikan. Kriikuna varmastikin menestyy paremmin, aurinkoisin paikka sillekin sieltä katveesta. Omenat ei kuki varjossa. Marjapensaista karviainen tarvitsee eniten aurinkoa marjoakseen, seuraava on mustaherukka ja punaherukka kaipaa vähemmän aurinkoa. Ruohosipuli, ilmasipuli ja karhunlaukka kasvaa metsäpuutarhassakin eikä jänöt niitä syö, kuten salaatit napsivat (verkko niille suojaksi, maisemoi turvesäkki vaikka kivillä niille). Metsämansikasta saa maistiaisia, jos on liikkuva varjo, välillä aurinko pääsee hetkeksi paistamaan. Saksankirveli pärjää, vaan voi karata riesaksi asti siementäen. Näitä meidän mökillä kasvaa metsäpuutarhassa. Eppäilen hirvien hotkivan maa-artisokat.
muoks. jos keräät kanttarellejä, käy kopsauttamassa niiden roskat sienikorista tuonne, jospa ne innostuisivat tallatulla paikalla kasvamaan esim polulla.
Omenaa vois kokeeks kylvää, varsinkin jos on mielenkiintoa varttamiseen.Olen katsellut kymmeniä vuosia, että itsekseen kylväytyneet omenapuut saavat olla rauhassa ristiturvilta, tosin näihin varttamisesta mulla ei ole kokemusta.Mutta voihan niitä kylvää, eihän se ota jos ei annakaan, antaa vaan olla, jos jotain kasvaa, ja joskushan niistä saattaa tulla ihan hyvän makuisia omenoita. Siemeniä löytää vaikka talven yli jääneistä ruskeista omenoista keväällä, heti vaan kylvää maahan.
muoks. valtsu tossa jo kirjottikin että omena ei kuki varjossa, joten ne kandee laittaa metsän reunaan, missä niitä kylväytyneitäkin yleensä näkee, tai muuhun valoisampaan länttiin. Ja puustoa harventamallahan saa valoa.
mulla ekan omenan saaminen kylvetystä siemenestä kesti noin 10 vuotta.
Minä laittaisin sellaisen ruututarhan/kohopenkkejä tuonne metsään, siitä saa salaatit, persiljat, herneet, kurkut ja muut ei-niin-hirveesti-aurinkoa vaativat vihannekset. Alle vain muovi ja tarpeeksi multaa väh. n.30 cm. Koivun juuret saattaa silti yrittää sinne penkin sisään…
Nii ja jos on jäneksiä, niin kesällä 60-senttinenkin halpa verkkoaita pitää elukat loitolla. Talvella ei riitä varsinkaan omenapuille, kirsikoille ja luumuille. Kukkivat puut sais olla aurinkoisella metsänreunalla mieluummin kuin koivujen juurella keskellä metsää, vaikka villiomenakin kasvaa luonnossa keskellä metsää…