Selvittiinhän tuosta marraskuusta, vaikka aika koville ottikin
Tässä pikkuinen lasikon ilahduttaja: Leptotes unicolor, vaatimattoman yksinkertainen kaikin puolin.
Joulukalenterin ensimmäinen luukussa on minulla Rhynchovola Jimminey Cricket ja Cattleya NoId.
Minä laitan taas jo kertaalleen laittamani rehun. Kylvettelin Vascostylikseni ja oli ihan pakko ottaa vielä kuva sen kukista Nyt sävykin tuli aika oikeaksi. Kauniin, pikkuiset (= halk n 4cm) vahapintaiset kukat, jotka nyt kukinnon avauduttua kunnolla ja kypsyttyä, ovat kääntyneet vaakatasoon. Alussa ne sojottivat alas ja kukkia piti ihailla lattialta…
Vascostylis Pine Rivers
Onpas hienoja joulukalenterikukkasia!
Täällä meillä Cattleya mantiquairae on ottanut tavakseen putkauttaa yhden kukan kerrallaan – nytkin juuri bongasin uuden nupun alun yhdessä (ja VAIN yhdessä!) versonalussa. Ei se tälleen ole koskaan aikaisemmin käyttäytynyt!
Jos en olisi nähnyt Tiipapin kukan nimeä, niin olisin veikannut se perhosorkideaksi, niin on samaa näköä. Hienon sininen!
Pikkuinen perhosen keiki kukkii ensimmäistä kertaa elämässään.
Lycaste skinneri
Ja Gongora gratulabunda. Tämä vähän mitättömän, mutta erikoisen näköinen kukkahäkkyrä tuoksuu voimakkaasti mausteiselta.
Auts. Skinneri
2010 yhteistilauksesta tullut Potinara, ilmeisesti nykyään Rhyncattleanthe Burana Beauty ´Burana´ on yrittänyt kukkia pari kertaa mutta vasta kolmannella onnistui.
Jotenkin on haaleampi kuin kuvittelin.
JP69 hieno lycaste skinneri. Oletko itse kukittanut? Kuinka hoidat?
Upea skinneri JP69. Edelleen omalla listallani. Oma koelmani karttui Vanhan Ylioppilastalon näyttelyssä Lycaste lasioglossalla, joka avasi juuri toisen kukkansa. Laajakulma hiukan vääristää suhteita kuvassa:)
Lycastet ovat todellakin mahtavia!
Minulla on skinnerin lisäksi aromatica ja lasioglossa sekä hybrideistä Hugheuden, Fire Bird ja Starwberry Fizz. Kasvavat rotevasti ja helposti. Kesällä varjostettuna kasvihuoneessa ja talvella viileässä (alle 20 astetta) ikkunalaudalla ja kuivahkoina. L. aromatica rutikuivana keväällä ennen kukintaa, muut hieman kosteampina.
Hankkikaa ihmeessä jos jostain saatte! Kukinta on jotain ihmeellistä.
Kolmisen vuotta sitten eräältä vanhemmalta harrastajalta saatu venuksenkenkäristeymä. Satavarmasti siinä on mukana Paphiopedilum charlesworthii - tuosta fogusta ja "nenän syylästä" ei voi erehtyä. Mutta siinä missä sen lehdet ovat yksiväriset ja alta hiukan purppuraiset, tällä on tumman vihreät, joissa kuviointia. Ja kasvutapa on aivan erilainen, siitä tulee mieleen heinikkoisessa rinteessä kasvava P. lawrenceanum. Mutta siihen mun johtolankani sitten loppuvatkin. Kukkia olisi ollut jokaisessa kolmessa varressa, mutta kun yksi niistä napsahti toista kasvia vierelle ahtaessani poikki. Mutta jäihän sentään vielä kaksi
Eräät ne eivät pidä kiirettä kukkiensa avaamisella: Laelia gouldiana
Tässä hiukkasen vinksinvonksin, olisi rohkeammin pitänyt auttaa avautumisessa. Kukkien suojuslehdissä lajille tyypillistä tahmeutta, joka kuivassa huoneilmassa haittasi selvästi kukkien auki keriytymistä. Mutta ovat itse asiassa nyt asettuneet aika kauniisti. Kuva pari päivää sitten.
Kukat pitkän kukintovarren päässä (lähtee vasemmalta uusimman vuosiverson lehtien keskeltä) aivan samalla tavalla kuin sukulaisellaan Laelia ancepsilla.
Laji kuuluu meillä perinteisesti kasvatettuihin orkideoihin, mutta senkin kasvatus on hiipunut. Ehkä sitä pelätään turhan vaikeana? Kukittamisesta en voi itselleni kunniaa ottaa, tuli keväällä Saksasta, oli ulkona koko kesän, kuistilla sen jälkeen pitkään ja nyt viimeiset viikot olkkarin ikkunalla. Oli näyttelyssäkin, eikä siitä pahemmin häiriintynyt, kukintovarsi oli silloin ehkä 30 cm pitkä, nyt tuollaiset 60 cm. Kasvaa Meksikon Hidalgon osavaltiossa ja pysynyt sitkeästi leeliana, vaikka paljon muita onkin suvusta siirretty toiseen.
masdevallia Red wing Paradise. Näyttelystä hankittu. tekee ekolmatta kukkaa.Vaikea saada kuvaan oikeaa väriä. Tässä kuitenkin melkein oikean värinen.
Hienon värinen …onko viileän vaiko lämpimän masdevallia… useat tahtoo olla viileän paikan kasveja ja olenkin kahlannut läpi niitä jotka kasvaisi lämpimemmässäkin:) Mummilla se on kukittamisesn taito hyppysissä… Hienoja kukintoja oli ikkuna pullollaan
tämä Nimetön katleija hybridi loistaa edelleen. 26 kukkaa auki ja kaksi bulbia vielä nupullisena.
Hawaiin lentokentältä ostettu pullotaimi 2005. Kukki ensimmäistä kertaa. Viime vuonnakin teki kukkatupen, mutta ei kukkaa. Kuvan otto jäi liian myöhäiseksi. huuli on hyvin tumman punainen , melkein musta. Kukka myös tuoksuu. Pullotaimet on aina yllätyksiä. Tässäkin on kuva ja nimi denroboimin, mutta kukka on selvästi katleija, eikä edes punainen.Pullossa oli vain yksi taimi, mutta pysyi onneksi hengissä.mtkailijoiden kannattaa katselle lentokenttien myymälöitä. Niissä saattaa olla yllätyksiä.
Tavikset olkkarin ikkunalla
Kaapin pohjalla on noin 15-20 astetta talvisin. tämän lämpövaatimuksista en tiedä, mutta masdevalliat on tietääkseni aika sopeutuvasia.Viileän kasvit eivät yhtään kärsineet viime kesän helteistä. Vettä kuitenkin pitää olla tarjolla reilusti.Kaksi viime kevään yhteistilauksesta tullutta masdevalliaa ei ole kukkinut kertaakaan. Nyt kylläkin kasvattavat paljon uusia versoja