Tällä neitokaisella on varmaan hämäläisgeenejä perimässään kun päivällä myöhästyi näyttelystä.
Otin sen eilen lasikosta kuvaamista varten, mutta en sitten ehtinytkään sille mitään tehdä. Koko päivän unelmoin käynnistä sienimetsässä ja olin tuntevinani metsän tuoksunkin oikein voimakkaana. Nyt kun kuvaamaan ryhdyin, syykin selvisi: Bulbophyllum medusae tuoksuu sieneltä, ehkä kuitenkin enemmän lahottajasieneltä kuin ruokasieneltä
Kukinnossa yli 30 (joskus jopa 100) kukkaa, jotka tässä erottuvat selvästi. Hiusmaiset sepalit ovat 15 senttisiä. Viehkoin bulbo ikinä ja nimensä tarujen käärmehiuksisen Medusan mukaan saanut, siis ennen kuin kutrit muuttuivat käärmeiksi
Olivian ihanan hörhelön jälkeen laitetaan pari kuvaa ihan tavallisista marketti cambrioista. Ensimmäisenä Odontonia Samurai…
Tälle löysin netistä hyvin lennokkaan nimen Degarmoara Stars and Bars Flying High. Isot lähes 10 cm:n kokoiset kukat ja kahdeksan nuppua vielä aukeamatta.
Kaikki ylläolevat kukat ovat pusun arvoisia, hip hei hurraa.
Onko florindan Degarmoara Stars and Bars Flying High´ssa granden verta? Innostuin näyttelyssä mummin grandesta ja ostin Kargen Rossioglossum Rawdon Jesterin kukka-asetelmasta. Nyt ihmettelen mistä saisi hoito-ohjeen. Lisäksi minua alkoi kiinnostaa aidon tiikerikämmekän hankkiminen. Jos jollakulla on ylimääräinen jakopala, niin hep.
Ascocenda yanisa kukkii vieläkin, kukat suorastaan hymyilevät
Hei kivipekka, Dedarmoreasta sanottiin sillä nettisivulla, että se on kolmen lajin risteymä: brassia, miltonia ja odontoglossum. Tarkemmin en tiedä.
Zygon keiki on avannut kukkansa. Nimeä tälle ei löydy, ei oikein passaa mihinkään tavallisempaan nobile-hybridiin. Kaunis joka tapauksessa
Hienoa!
Hienoa norle. Zygolta saamani keiki on hengissä ja voi hyvin, mutta kukkimisesta ei ole tietoakaan.
Kiitos florinda!
Tämäkin jäi näyttelystä rannalle ruikuttamaan Guarianthe bowringiana. Nuput kyllä alkoivat avautua, mutta olivat kovin valjuja vielä.
On alkujaan Kaisaniemen kasvitieteellisestä ja yksi ensimmäisistä "oikeista orkideoistani". Muistin sen värin huomattavasti voimakaammaksi, mutta ehkä vaaleuteen on syynä se, että oli koko kesän sisällä.
Tämä sen sijaan oli pöydän kulmalla, vaikka nuput olivat juuri avautumassa. Masdevallia Falcata, ensimmäisiä tämän suvun risteymiä vuodelta 1899, Masdevallia coccinea x M. veitchiana.
Väri on todella intensiivisen oranssi ja kookas.
Kukka todella muistuttaa leijaa. jossain päin maailmaa näitä nimitetäänkin leijaorkideoiksi.
Tämäkin oli joukon jatkona: Trichopilia tortilis x T. turialbae, helppo vaatimaton kasvaja ja luottokukkija.
Mummilta saatu Cattleya Hawaiian Wedding Song avasi yhden kukan ennen näyttelyä - ja päätyi erään tyylikkään herrasmiehen rintapieleen vieheenä
Ja taas näiden upeuksien jälkeen jotain tuikitavallista. Suuren verson kasvattanut Dendrobium phalaenopsis on vaihdoin saanut auki kaikki kukkansa. Tämä kukki muistaakseni viime vuonna tosi pitkään.
Suuresta koosta on se hyöty, että näkyy kaiken keskeltä paremmin
Lisää taviksia, vitosella viime syksynä nimettömänä puutarhaliikkeen romukopasta kierrätetty. Ehkä joku Colmanara Wild Cat hybridi. Jo toinen kukinta kierros menossa tänä vuonna.
Onpa komea!
Mikäs tuo pilkullinen on?
Begonia maculata ´Wightii´.
Juhlanäyttelystä hankittu Epidendrum nocturnum aukaisi juuri nuppunsa.