Mukavaa adventtia!
Ja mikäs sen hauskempaa kuin aloittaa kuukausi tällä himmelillä.
Olen ilahduttanut teitä tällä aiemminkin 
Tällä on mahtava nimi: Macroclinium wullschlaegelianum, kotoisin eteläisen Amerikan trooppisista metsistä.
Himmelin kukat ovat noin yhden sentin korkuiset ja pahukset vielä lähes läpinäkyviä. Tämä yksilö on väritykseltään muutenkin vaisu, kun sitä vertaa netin violetteihin ryöppyihin. Myös himmeli on yhdessä tasossa, säntillisesti. Lähinnä täältä löytyy vastaavanlainen, sekin voimakkaamman värinen. Noinhan se luonnossa kasvaa.
Kaksi Dendrobium biggibumin kaukkavanaa kietoutuneena toisiinsa
Ostin kasvin vuosi sitten. Ostin silloin kaksi samanlaista ja toinen värkkää myöskin kahta kukkavanaa. Hyvä juttu, että kukkivat eri aikoina. 
Pitkän odotuksen jälkeen Psychopsis butterfly avasi ensimmäisen kukkansa.
Se tuli vuosi sitten Wichmannilta.
Kukkavana on n. 80 cm pitkä, joten koko kasvi ei mahtunut lähikuvaan. 
Tässä keittiön kukkivat kasvit. "Hän" on ylhäisessä yksinäisyydessään lampun yläpuolella…
Tämä phalaenopsis-tyyppinen dendro avasi ensimmäiset kukkansa jo syyskuun alkupuolella ja kukkii edelleen urhoollisesti. Kasvi on päässyt vähän leviämään käsiin, joka puikko kasvanut eri ilmansuuntaan ja kukkavarsikin pääsi vaivihkaa työntymään ihan vaakatasoon. Vie vähän liikaa tilaa…
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Cymbidium devonianum kukkii. Kukkavana tosin katkesi osittain ikkunaa vasten amppelissa, mutta ei se mitään.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille toivoo V. Bernis Miller.
Tämä innostui nyt joulukuussa kukkimaan, en tiedä milloin pitäis kukkia. Ostin tämän kerran poistokorista vitosella kukkimattomana, toisen ostin samaan aikaan, ei ainakaan vielä näy nuppuja.
En ole aikasemmin saanut kukkimaan koskaan cymbidiumeja jotka olen kukkivina saanut/hankkinut.
Väristä en oikein perusta, olis edes kunnon keltainen, anteeksi kukka, elä suutu.
Tämä reppana yrittää, ei vielä voimat riitä, dendrobium miyakai.
P.Lius Bright Ruby
Leeanum? 
Puikkokämmekät, nimettömiä hyö ovat mutta kukintaa piisaa kiitettävästi.
Toi Leeanum on hieno,omani ei ole vielä kukkinut kukkii varmaan vähän keväämmällä, koska jaoin sen viime kesänä
On Paphiopedilum Leeanum, tuosta P. spicerianumilta peritystä purjeen raidasta ei voi erehtyä, vaikka muu väritys voikin vaihdella.
Hienoja kukintoja teillä!
Varsinkin tuo Kivipekan itsenäisyyspäivän kukka on tosi tyylikäs ja arvokkaaseen päivään sopiva.
Borneon suunnalta kotoisin oleva Acriopsis liliifolia
Kukat ovat alle sentin, mutta niitä on
Ihastuin tämänsukuiseen Borneolla ja hankin kun sitä toissakesänä oli tarjolla Schwerterillä. Tämän kukat ovat tiheämmässä - luojan kiitos, sillä nytkin monta senttiä päivässä venyvien kukintovarsien vuoksi kasvia piti siirrellä kauemmas valosta, ei siis yltänyt pariin metriin
Itse kasvi on pirtsakan vihreä, 8 sentin ruukussa.
Bauhausin viime orkideapäiviltä ruttuisena pelastettu dendro paljastui näin jännäksi, mukana on antelope-esivanhempia.
Sisällä oli koko kesän, ei edes kuistille päässyt.
Syksy on usean bulbon kukinta-aikaa, tässä Bulbophyllum flabellum-veneris.
Aika hajuton ja kukat kestävät noin viikon. Intian suunnalta.
Coelogyne rochussenii tuli tilattua yhteistilauksesta Kargelta helokkinumeroa tehdessä. Tästä arvoin pitkään, onko oikea, mutta ranskalaisen kirjan perusteella näyttäisi olevan. Se on varmaan olosuhteiden uhri, tungettuna lasikkoon muiden taakse ja jäänyt vähälle kastelulle ja valolle, siksi kukintovarsi on noin harva 
Kargelta kevään yhteistilauksessa tullut pikkuvanda. Tuli nimellä Vanda lilacina x Vanda miniata. Vandaguru Motes ei usko, että tässä thaimaalaisessa risteymässä olisi käytetty V. miniataa, entistä Ascocentrum miniatumia, koska on tosi harvinainen kasvatuksessa, eikä ole 50 vuoden kokemuksella koskaan nähnyt sitä Thaimaassa kasvatettavan. Uskotaan siis: Vanda lilacina x Vanda garayi.
Harille tuli sama kasvi, se kukki kesällä aikaisemmin, samoin se oli täydessä kukassa näyttelyn lasikossa. Omani on hiukan pienikokoisempi ja tulee muutenkin perässä, nyt lähes kaikki kukat auki. Vaikuttaisi helpolta!
Tässä vielä itsenäisyyspäivän tunnelmissa jo marraskuun puolella ollut Cattleya Walkerinter. Lähenee ranking-listallani "minkä orkidean ottaisin autiolle saarelle" kärkipäätä, ei kuitenkaan ohita Aerangis kirkiitä.
Ehkä tämä juhlakattauksessa on kuitenkin vähän näyttävämpi 
katleija Internet alba (Olivia). Ahkera kukkija.
atleija Love knot"fredricsborg" kukkii parin kuukauden tauon jälkeen
Cattleya Portia kukkii tänä syksynä vaatimattomasti kolmella kukalla, mutta jokainen kukka kelpaa kyllä.
Viininpunainen kompakti Cattleya-risteymä, nimeksi on arveltu Cattletonia Koolau Sunset. Sain tämän muutama vuosi sitten toiselta orkideaharrastajalta. Kasvi kukkii hoidossani ensimmäisen kerran. Ikävästi 4 nupusta kaksi näyttää kellettyvän ennen avautumista. Uskoisin, että syyllinen on kaupasta ostamani kotimaiset omenat, jotka osoittautuivat todella kypsiksi oltuaan pari päivää kulhossa.