Olivian quisumbingii on virkistävän erilainen, ja sen väriyhdistelmä on nätti.
noi peloriset perhoset on kyllä hauska jalostuksen tuoma ominaisuus. nähnyt joskus kaupan minimarkkeja. nupun ongelmallinen aukeaminen voisi johtua kukan röpelöisistä reunoista? kiva et yksi aukes näytille.
Mikään perhosorkidea ei ole minulla vielä tehnyt yhtä monta kukkaa kerrallaan kuin tämä toissajoulun koriste, siinä on nyt 15 kukkaa auki ja joitakin nuppuja. Se on myös mukavan pystykasvuinen eivätkä ilmajuuretkaan kuivu. Enää ei harmita, että ostin sen normaalilla kukkakauppahinnalla ja että suurin osa ostonupuista silloin näivettyi. Dendrobium jaksaa myös ilahduttaa.
Erittäin kaunis perhosorkidea. Pelorisia en kaipaa ja valkoinen on kyllä kaikkein kaunein.
Vuonna 2008 ystävältä ohikukkineena saatu perhonen. Se kukkii nyt minulla ensimmäisen kerran.
Veikeä 
pelastin muuten just äsköttäin poistohyllystä samanlaisen, en tosin tiedä miksi oli pantu poistoihin kun kukki vielä ihan nätisti ja juuretkin oli ihan OK. No, mun voitto 
Ihania.
Tiistain kokouksessa vielä nuppuisena ollut Cuitlauzina pulchella (ent. Osmoglossum pulchellum, ent. Odontoglossum pulchellum) availee kukkiaan. On näitä, joita ennen on kasvatettu, mutta sitten jostain syystä hävinneet harrastajien ikkunalaudoilta. Mitä suuresti ihmettelen, sillä tämän kasvatus on helppoa. On muuten yhteistilauslistalla 
Kuvaaminen on tosi vaikeaa ja kaikki kokovartalokuvat epäonnistuivatkin tältä päivältä. 
Kuvien epätarkkuus selittyy myös kukkien läpikuultavilla reunoilla - aivan kuin jäätä, joka reunoiltaan alkaa sulaa. 
Kaiken huipuksi tämän lajin kukat eivät käännykään oikein päin, kuten yleensä orkideoilla. Yllä oleva on kukan luonnollinen asento ja alta kurkattuna tuo ylösalaisinkukka näyttää tältä.
Kaunis! Mutta kokovartalokuva olisi sikäli kiinnostanut että minkä kokoinen puska on kyseessä? Jossain googlaamalla löytyneessä kuvassa oli hillitön tupas lehtiä ja sentyyppisille en oikein syty…
Ainakin mun oloissani kestää pitkään, ennenkuin tästä tulee hillitön puska
Korkeus noin 40 cm, viime kesän kasvu jäi pieneksi - jostain syystä - mutta silti kaikki kolme uutta versoa jaksoivat kukkia.
Tässä tärähtänyt kuva, kun en nyt muutakaan saa aikaiseksi. Kuvassa kukintovarsi on tuettu pystyyn, jotta voin edes jotenkin kuvata kukkia. Normaalisti nuokkuvat alaspäin.
Nätti Ei kuitenkaan mikään ihan mahdottoman kokoinen rehu.
Juu, ei paha. ja tosi kaunis eli täytyy panna harkittavien listalle. Joka tosin alkaa paisua ihan mahdottomaksi.
Tästä Miltoniopsiksesta olen aika polleana. Alan pikkuhiljaa päästä jyvälle siitä miten näitä kukitetaan. Tosin nämä tuntuvat olevan kaikki yksilöitä, toiset mahdottomia, toiset kiltimpiä.
Yksi kukkijoista on Coelogyne cristata x mooreana, jonka Orkidea esitteli muutama päivä sitten. Mooreana on lisännyt cristatan upeiden kukkien kokoa. Osasta versoja tulee vain lehtiä. Pitänee lisätä valon määrää ja ehkä syksyllä hieman viileämmässä.
Hari; kerro meillekin kukitusvinkkisi! Mahtavat kukat…
Ohjeet ovat jo valmiina Miltonia-osastolla viime elokuulta. Yllä olevassa kuvassa on eri yksilö kuin siellä. Vanhempi mallikappale jostain syystä menehtyi jo pari vuotta sitten :)).
Tässä ohjeet hieman täydennettynä (siihen asti kun taas muutan mieleni):
Kesällä kasvatetaan uudet versot ulkona. Lannoitetaan, mutta ei niin paljon, että lehden kärjet ruskistuvat. Ei liikaa valoa, etteivät lehdet vaalene. Lehdet täplittyvät herkästi kosteudesta, ellei ilma liiku. Kovin lämpimästä ja kuivasta ilmasta kasvi ei tykkää.
Syksyllä katsellaan ikkunalaudalla huonelämmössä päivän lyhenemistä marraskuun tienoille asti. Lisävaloa voi olla, mutta ei ainakaan yli yhdeksää tuntia. Lyhenevä päivä aktivoi kukinnan.
Sitten siirrytään viileään ja valoon odottelemaan kukkaversoja. Päivän pituus ei tässä vaiheessa ole enää tärkeää eli voi siirtyä muiden kasvien joukkoon.
Koko ajan kastellaan tasaisesti. Samat ohjeet käyvät Zygopetalumille.
Miltoniopsis voi periaatteessa kukkia milloin vain versojen valmistuttua, mutta yllä oleva proseduuri varmistaa rehevämmän lopputuloksen.
Hienoa, että miltikset saavat kasvatusohjeita. Kaunis kukka ja hyvä kuva. pistätkö ohjeen ja luvan ao. sivustolle,kiitos. Jatkaisin siellä pikkuisen kasvatuskeskustelua.
Harin Miltonopsis on ihan mieletön, Coelogynekin kaunis. Kiitos Miltonopsis-ohjeista, itsellä kaksi yksilöä kyllä kasvaa aika ok mutta kukinnasta ei tietoakaan. Ostin aikoinaan kun en ymmärtänyt että on vaikeita. Ilman lisävaloa ovat olleet, vieläköhän kukinnan yritys mahtaisi onnistua jos siirtäisi viileään?
Norle, jos Miltoniopsiksesi on jo saanut lyhytpäiväkäsittelyn ja siinä on valmiita versoja, kannattaisi se ilman muuta siirtää viileään. Olisi kiva kuulla, toimiiko ohje. Tämä hieno orkidea, värejä riittää, tuoksuvat kukat kestävät pitkään, eikä se ole yleensä kallis ostaakaan, joten minä ainakin jatkan harjoittelua.
Laeliocattleya ´ Thai Glow ´ kukkii vielä toisesta kukkavarrestaan - 4 kukkaa. Toisessa oli 3. Tänä vuonna se aloitti kukinnan melkein kaksi kuukautta edellistä vuotta myöhemmin. Ahkera ja mukava!
Pieni Dendrobium bigibbum teki vielä talveksi kolme kukkaa.