Kiitos Merlin tuosta linkistä. Hyviä kuvia tosiaan, mutta kaikissa on lehdet paljon kapeampia kuin tuossa omassani. Tämä minulle pensaastaan alun lahjoittanut asuu kyllä tällä kylällä, mutta sitä en tiedä, mistä se hänen tuttavansa alku on peräisin. Siinä tuttavani pensaassa ihmetytti kuitenkin eniten se runko - ei se minusta ollut mitenkään kovin bambumainen. Ajattelin silti kysellä täältä, kasveja kun on samassakin heimossa niin kovasti toisistaan poikkeavia. ikävä vain, ettei se nyt taida olla haaveidesi havisevaa bambua, muuten olisin siitä voinut versoa sinulle vahtia.
puutarhapuurtaja, ota pensaasta valokuva meille tutkailtavaksi, kuullostaa tosi kiinnostavalle 
.
yleensä bambut ovat paljastuneet tatarkasveiksi,Fallopia ?
Voisinhan tuota yrittää ottaa kuvan, kunhan a)löydän kamerani muistikortin, jonka laitoin näköjään tosi varmaan talteen kun lähetin kameran korjattavaksi ja b)keksin sen, miten tänne kuvia saa laitettua: otan kuvan, tallennan sen työkoneelleni, joka ei ole netissä, siirrän levykkeellä kuvan tälle koneelle (tähän asti hallitsen homman jotenkin) mutta sitten ihmettelen, miten saan sen tämän koneen kuva-arkistosta liitettyä tänne No, eiköhän se jotenkin selviä, kunhan löytäisin sen kortin. Olisi se hauska tietää, mikä kasvini todella on, ja olisi minulla muutama perennakin tunnistettavaksi, yhdestä en osaa veikata yhtään mitään - en sukua, en heimoa, en niin mitään.
Niin, tuo kibuvitsin veikkaus tatarkasvista saattaa olla oikea, onhan niitä niin montaa sorttia niitäkin. Ei kuitenkaan ole lainkaan suomen- tai röyhytataren oloinen. Pensaan kukinnasta minulla ei ole aavistustakaan, enpä tullut siitä kysyneeksi kasvin saadessani.
Tässä kuva siitä bambuna saamastani pensaasta. Varsi mutkittelee, mutta lehti on kovin pyöreä eikä lehtihankojen kohdalla ole mitään paksumpaa kohtaa. (hei, taisin osata tämän kuvan lisäyksen, JEE
tatarkasveihin kuuluu, ehdotan Fallopia japonica
Kaunis kiitos ja syvä kumarrus sinulle, kibuvitsi. Viitsitkö vielä kertoa, kuinka suureksi kasvaa (sillä keltä sain, oli ihan "reilun kokoinen"), milloin kukkii ja mikä olisi sille se paras kasvuympäristö? Omani on minulla nyt kolmatta kesää, enkä ole sitä tuon korkeampana nähnyt itselläni (on nyt 50 cm). Kuinka hidas se on kehittymään? Se on ollut minulla kukkapenkin laidalla, josta siirsin sen tuossa juhannuksen jälkeen kun pelkään että alkaa kasvaa muita rehevämmäksi, vaikka sitä vaara ei taida ihan lähitulevaisuudessa olla. Vai pitäisikö tätä keskustelua jatkaa tuolla perennapuolella?
Japanintattaren korkeudeksi sanoo Antti Riikosen Suomalainen perennakäsikirja 1 - 2,5 metriä
(en itse muista nähneeni metriä korkeampi koskaan).
Kasvualusta ravinteikas ja kosteutta pidättävä hiekkamulta, puolivarjoinen kasvupaikka, on hyvä rajata kasvualusta, ettei leviä liikaa. Suosittaa paikalle, jossa halutaan näkösuojaa, mutta ei voi istuttaa pensaita mm lumen kasaamisen vuoksi
Tuo kyllä mielestäni sotii hiukan määritystä vastaan- Oma röyhytatarena saatu, mutta suomentatareksi epäilemani tatar on tarkoituksella huonossa paikassa - kuivassa ta tiiviissä maassa. Siellä se kuitenkin seilaa ihan reilusti, ja kilpailee korkeudessa kanssani. Vuosittain pehko laajenee, mutta tuossa kuvassa tuo korkeimmalta kohdaltaan 50 cm piippa (joskin kaunis) on kolmen kesän kasvun tulos. Paikka jossa se ennen oli, on juuri tuon mukaan sen ihannepaikka. Tiedän että leviäämistaipumusta sillä on, koska olin paikalla kun tuttava kaivoi sen sivuverson ylös. Juuri tuo sen hidaskasvuisuus on minua kummeksuttanut, enkä ole sen syntyperää pensaana epäillyt. Kukkiakaan en ole siinä koskaan nähnyt.
käsitykseni mukaan tatar-kasvit ovat hyvin monimuotinen suku (onko oikea termi?)
Fallopia, Polygonum, Aconogonon, Persicaria...?
puutarhapuurtajan pienestä kasvin alusta en maallikkona uskalla sanoa mitään varmaa :)
-o-
Kävin penkomassa kirjallisuutta, ja Suomalaisessa perennakäsikirjassa olevassa kuvassa japanintataren varsi ei punerra. Omani on punavartinen (näkyy selvästi kuvassa), ja punerrus näkyy osan lehtien lehtiruodissakin. Neidontataressa taas on aiankin sen kirjan mukaan aivan liian pieni ja kiiltävä lehti. Nyt alan olla todella utelias kasvini suhteen... Koetan saisinko kuvan vielä lehdestä, jossa se punerrus näkyy.
Kuvasta tuli (taas) kauhean epätarkka, mutta idea näkyy.
Tatarkasvit ( Polygonaceae) on heimo. Polygonum, Fallopia ym ovat sukuja.
Tuo kasvi näyttää kovasti Suomentatarilta.
Minulle aloittelijalle koriste- ja marja-aronia sekä kiiltotuhkapensas ovat ainakin tämän sivuston kuvien perusteella niin saman näköisiä, että pyydän kyllä teiltä viksummilta apua. Miten ne erottaa toisistaan?
Kyllä tuhkapensaissa on ainakin pienemmät ja paksummat lehdet kuin aroniassa. Paras tapa saada näppituntumaa on kierrellä jossain taimistossa ja ihailla pensaita!
Voi kiitos, Anni, sait valon syttymään vintillä 
. Nyt tiedän, miltä tuhkapensas näyttää, ja saan huokaista, meillä ei pihassa niitä ole. (Ihanan näköisiä nekin ovat, mutta myrkyllisyys hirvittää...)
Sitten pitää vain ratkaista ero marja- ja koristearonian välillä... Niitä pitää katsella vissiin tosi tarkasti 
Niin paljon kuin puutarhakirjoja selaankin ja niin monta kertaa kuin olenkin tämän oliivinvihreävartisen pensaan niissä nähnyt, en muista pensaan nimeä. Mikä siis? Kasvupaikka Helsinki. MIeleen tulee kanukka, jonka toinen lajike olisi helakanpunavartinen?
Miten olisi viisainta nimetä tunnistettavien kasvien ketjut? Päätuntomerkin mukaan? Kasvupaikan mukaan?
Kyseinen pensas on ehkä, `lännenkanukka`(keltaoksakanukka). Oksat ovat kirkkaan kellanvihreät, talvella jopa "rikinkeltaiset",korkeus yleensä n.3metriä,menestyy vielä IV(V). Pensaan oksia juurruttamalla saa helposti sitä lisättyä.