Voi ei, näyttää siltä että 4.4. pitää sännätä roikkumaan Lillin kahvassa, ei kylläkään tuon kasvihuoneen vaan niiden muiden puutarhajuttujen takia. Eihän tässä nyt enää tiedä kiittääkö risupetteriä tiedosta vai kirota rahanmenosta...
Minulla on ollut tuo "telttahäkkyrä" käytössä jo useamman vuoden ajan. Se käy hyvin esim. juuri salaattien kasvatukseen. Tomaatteja olen kokeillut, mutta tila ei riitä kuin matalille lajikkeille. Hankala tuo teltta kylläkin on käytössä. Sisälle ei mahdu muuta kuin kyykyssä kontaten, joten kastelu on tosi hankalaa. Sitten kun puratte tuon talviteloille, on hyvä merkata osat tarkkaan - mikä putki tulee mihinkin jatko-osaan kiinni, mikä on ylhäällä ja mikä alhaalla. Kasvarin kokoaminen keväällä on tosi hankalaa, jos ei muista miten ne tangot asetellaan (kokeumusta on siitäkin). Taimikasvatukseen se on vallan mainio, suojaa alkukesän halloilta ihan hyvin.
Taimikasvatuksessa tuo häkkyrä tosiaan toimii. Minulla oli toissakesänä se mökin pihalla ja suojasi hyvin kurpitsanalkuja ja perennantaimia, kun tulin kylväneeksi ne toukokuussa. Tänä vuonna otan taas käyttöön, kun noita perennansiemenpusseja on ihan kamalasti...Tuon hyllykasvihuoneenkin hommasin, mutta sitä pähkäilen että uskaltaako sen jo nostaa lasittamattomalle etelänpuolen parvekkeelle? Pohjoispuolen ikkunalla taimet tahtoo venyä.
Niitä Lidlin kukkajuurakoita ei muuten kannata haksahtaa ostamaan. Minulla ei kasvanut yksikään viime vuonna.
Ootteko kukaan sattuneet huomaamaan jossain "hyvin varustetussa" kaupassa erikseen myynnissä pitkänmalliseen taimikasvatusalustaan sopivaa läpinäkyvää kantta? Minulla on sellaiset melkoisen pitkät (tuon viestiotsikkopalkin turkoosinvihreät) alustat ja yksi kansi on aivan täysin hapertunut pilalle ja toisessa on nurkissa murtumia. Kolmas on vielä aivan ehjä. Jos hoksaatte, niin voitteko ystävällisesti kertoa mikä firma. Löysin kuvan vuodelta 2005, mistä malli selvinnee.
Täällä ihan sama ongelma. Kissa istui toisen kannen päälle ja se meni arvatenkin päreiksi, toinen kansi kanssa hyvin hapero. Kuka tietää mistä kansia noihin?
Voin hyvin ymmärtää, etteivät puutarhamyymälät mielellään myy tällaisia "varaosia", mutta olisi kyllä hyvä, jos niitä jostain saisi.
Seuraava vaihtoehto on kyllä olemassa: itse tehty kansi "pienoismalliverstaalta kotoa", korkeampi kuin nuo valmiskannet tietysti jostain hyvästä, läpinäkyvästä muovista...
Ja ainaskin Espoon suunnalla on minikasvarit kaupoista loppu tykkänään... eilen kävin useammassa etsimässä...
Onko kenelläkään kokemusta p-a-lämmitteisestä lavaviljelystä. Sain eilen peräkärrillisen "sitä itteensä", ja aloin siitä sitten väkertämään kurpitsalavaa. Puukehikko minulla oli valmiina, pohjalle laitoin risuja ja olkia, ja sitten niiden päälle lehmän peetä. Miten paljon sitä peetä voi laittaa; on viimetalvista, eli suht. tuoretta. En uskalla laittaa vielä multaa päälle, ennenkuin joku viisaampi neuvoo peen määrässä. 10-15 senttiä tuli peetä laitettua. Eikös ne kurpitsan juuret pala jos laittaa liian paljon "lannoketta" ?
Laittaisin vielä paskan päälle olkea, heinää tai kuivia lehtiä - haravointijätettä nyt ainakin piisaa.
Sitten multaa ainakin 20-30 cm vähintään. Kastele hyvin ja odota...
Lisää kyselisin viitaten Tessulin viestiin:
onko eri peellä merkitystä? Siis tarjolla kun on hevonp*aa, lehmänp*aa ja sianp*aa, niin ja lampaan tuotosta. Vai voisiko jokin "mix" olla hyvä?
Täällä ei taida olla erikseen pee-osastoa...?
Meillä on kolme eri kompostia, joista kahdessa jatkojalostetaan koiranpeetä. Kolme koiraa tuottaa kiitettävästi jalostuskelpoista ainetta. Jalostustuotetta olen käyttänyt yleensä kukkapenkeissä, kun en usko taudinaiheuttajien kuolevan vuodessa. Lehmänpeetä uskaltaa käyttää kasvimaalla, kun lehmä ei ole lihansyöjä... Laitankin lehmänpeen päälle vielä lehtiä ja olkia, niin ei juuret pala. Kiitos vinkistä.
Lehmän ja sianpee palaa paljon paremmin lämpölavassa kuin hevonpee, johtuu varmaan jostain pitoisuuksista joita Paulastiina varmaan luettelee teille ulkomuistista kuin vettä valaen?
Mutta näin näppituntumalla (uh mikä kielikuva) hevonpee on niin paljon kuiva-ainepitoisempaa ettei ensinnäkään haise eikä pala kuivempana yhtä herkästi kuin nämä lehmän ja sian. Vaikkakin ihan helpolla saa tuoreen hevonpeenkin lämpiämään kun sen läjää ja pitää kostena niin pian höyryää.
Kun tein ensimmäisen lämpölava-kohopenkin kurpitsoilleni pelkäsin kovasti että juuret palaa. Tein systeemin heinäpaalien sisään ja laitoin liiteristä ostetun teltta-kasvihuoneen päälle. Muutaman yön pidin telttakasvarissa lämpömittaria ennenkuin uskalsin kurpitsat istuttaa.
Muistan miten eräät (vanhassa Pentissä tästäkin joristiin innolla) epäilivät että koko hoito räjähtää ja pohjanmaan säätiedotuksissa ihmetellään kun sataa peetä. Mutta ei räjähtänyt
Hi-hii, Temsku...
Toki p-skoillakin on eroja; siat ja kanat syövät lähinnä viljaa, joten tuotoksissa on paljon fosforia ja suht runsaasti myös typpeä, kun taas naudat, lampaat ja hevoiset syövät nurmirehuja ja sen mukaisesti tuottavat vähemmän esim. fosforia paksassansa, kaliumia vastaavasti runsaammin. Nautojen läjissä on eroa riippuen siitä, onko lypsylehmien vai lihakarjan tulostusta. Kuivikkeitten määrä ja laatu vaikuttaa pitoisuuksiin myös. Ei siis voi antaa yhtä ja ainoata neuvoa. Omalla tontilla kaikki muhii hevonpeessä enkä sillä ole saanut mitään poltettua hengiltä.
Paksan laadun lisäksi on otettava huomioon se, mitä haluaa kasvattaa - ihmisten syötäväksi tarkoitettuja rehuja ja niistä maan alla vaiko päällä kasvavaa syötävää osaa vai koristekasveja. Jos sontakerros on syvällä tuottamassa alkuun lähinnä lämpöä, ei kasvien juuret ole vaarassa.
Taidankin joskus laittaa kuvatuksen tuosta sonnankäytöstä omilla viljelyksilläni...
Ja sajohan kysymykseen vastaisin, että lampaanlanta voisi olla aika turvallista käyttää, mutta vaatii varmaan kostutusta palaaksensa. Huomenvirtsa on laimennettuna hyvää kasteluun, eli potta sinne lähettyville kaikille hätää kärsiville...
Entä jäniksen ja rusakon papanat, joita kertyy talven mittaan? Meillä ne järsivät talvella lähinnä pensaiden latvoja ja sivuoksia, mukaanluettuna juhannusruusut. Varmaan aika mitätön lannoitusvaikutus? Kesällähän ne pihassa syövät ainakin apilaa, sammalta, koivun alaoksia joskus.
Varmaan ne lannoitteesta käyvät siinä missä muukin paksa, ja valmiiksi mukavassa rakeisessa muodossakin. Sormella reikä multaan ja papana sinne piiloon - yksilöllinen annostelu .
Mutta muistetaan sitten se käsipesu.
Minua ihan pikkaisen jäi vaivaamaan nämät lämpölavat ja muistelin lukeneeni jostain, että ihan perinteinen olkipaalikin (sellainen pieni) voisi toimia lämmönlähteenä. Pitää vaan kaivaa riittävän suuri kuoppa ja kastella hyvin ja vähintään 30 cm multaa päälle.
Luulen kyllä, että parinkymmenen sentin paksuinen lantakerros ei lämmitä kuin mieltä. Pitää olla ainakin 50 cm paksu kerros. Minähän tietysti olen kokeillut tätäkin (lampaanlannan kanssa) ja sain vanhan ovenkarmin ja vanhojen kellarinikkunoiden kanssa kehiteltyä mauriaisille hyvän pesän. No soo, kylkiäisinä tuli muutama vesimeloni.
Plarasin tänä aamuna erään asiakaslehden, jonka nimi alkaa Y-kirjaimella, ja siinä neuvottiin perusteellisesti miten tehdään kiinalainen kohopenkki. Olen tuommoisia tehnyt ns. omasta päästä ja lisäillyt kerrosten väliin hevonpeetä.
Eli maahan voi kaivaa ojanteen, minä en pidä sitä välttämättömänä, sillä kaikenlainen lapiokaivuu on hankalaa. Pohjalle tulee (keskelle) hyvä soiro oksia, niiden päälle ruohomättäitä väärinpäin, puolivalmista kompostia, haravointijätettä, multaa. Paksaa olen ripotellut inspiraation mukaan kerrosten väliin. Siten muodostuu noin metrin korkuinen halkaistu makkara. Kastelu on hiukan haasteellista jos ei oikein sada, pitäisi käyttää esim vesipulloja väärinpäin jotta vesi menee makkaran sisään eikä virtaa pintaa pitkin maahan.
Joskus vuosia sitten tein tuomoisia kasvimaalle ja kasteluongelma ratkaistui siten, että tavallaan pengersin aina kasvin kohdan. Eli tein hienoisen kuopan tai tasanteen jokaiselle kasville. Virtaava vesi pysähtyi sitten oikeaan kohtaan.
Tämä kohopenkki kestää useita vuosia ja maatumisen pitäisi tuottaa mukavasti lämpöä päällään kasvaville kasveille. Kiinalaiset kuulemma lisäsivät pienten palstojensa kasvatuspinta-alaa tuolla konstilla, muistan jostain lukeneeni.
Olen täyttänyt puutarhassamme olleita vanhoja ja turhia ojia tuolla konstilla, tein tuon kohopenkin sillätavoin maan sisään. Kasvit kasvavat niissä innosta piukeana. Ainut haittapuoli on vuosien mittaan tapahtuva vajoaminen, joten nytkin pitäisi nostaa yhtä kurjenpolvipenkkiä.
Tämmönen mullon pihalla. Kovasti pieniä on taimet vielä, kun en ole niitä sisällä esikasvattanut. Suuri osa kylvetyistä vielä itämättä. Öiksi peittelen koko lavan. Alla siinä on lämpöeristeenä semmosta kovaa vaahtomuovia pari kerrosta.