Hei!
Aloitteleva puutarhuri olisi kiinnostunut että mihin erityisesti kannattaa laittaa koivuhaketta? Laittaisinko mielummin kuusentaimille, marjatuomipihlajalle, syreenille, marjapensaille vai perennapenkille?
Toisin sanoen onko eri puiden hakkeita kannattava laittaa johonkin tiettyyn kohteeseen?
Kiinnostuneena odottaen,K
Koivuhaketta voi laittaa mihin haluaa, mutta siihen käsitykseen olen päässyt, että havupuiden haketta ei suositella ainakaan perennamaille. Se happamoittaa maata liikaa. Tosin kaipa siitäkin sitten kalkitsemalla selviäisi? Hakkeen alle voi halutessaan levittää kerroksen sanomalehtiä, niin rikkaruohojen on vielä hankalampi tunkeutua siitä läpi.
Hakkeen kanssa kannattaa muistaa se että keväällä maa sulaa hakkeen alla aika hitaasti.Samoin tekee sahanpuru.Minullakin on haketta jossain pensaiden juurella muutaman sentin paksuudelta.
Mutta jos hake levitetään ennen maan jäätymistä, ymmärtäisin niin, että jäätyminen ei tapahdu yhtä syvälle kuin ilman haketta. Oonko ihan pihalla?
No sitä en tiedä onko sillä eroa.Mielestäni kyllä hakkeen alla kestää maan kauemmin sulata keväällä kun pelkän multapinnan.Siis mulla vaan tällanen muistikuva.
Kokemuksen vähemmän syvällä äänellä voisin sanoa että jos kyse ei ole mistään erikoisarasta kasvista ja huolehtii kalkitsemisesta, niin se on sama mitä katetta laittaa, havu- vai koivupuukatetta. Pohjoisessa kovin paksu hakekate tekee sen että maa jäätyy hitaammin ja myös sulaa hitaammin. Pensaiden alla on jo jonkun vuoden ollut havupuukatetta enkä ole huomannut että kasvit olisivat siitä mitenkään kärsineet. Samoin muutamassa havuryhmässä on ollut jo useamman vuoden maanrakennuskangas + koristekiveä/tiilimurskaa katteena enkä ole huomannut kasvien kärsivän (katajia, kääpiökatajia, kääpiövuorimäntyä, tuivioita, päivänliljaa, hurmehappomarjaa, lamoherukkaa). Kai se on niin että ei-arkoja kasveja se ei haittaa.
Olen käyttänyt havupuuhaketta myös isoilla perennoilla kitkemisen helpottamiseksi, eikä se ole noita leviäviä, suuria perusperennoja haitannut kun olen kuitenkin kalkinnut. Ja paljon hevonp:tä alla. Itse asiassa puuhake ei näytä estävän edes kurjenpolvien siementaimia 
Summa summarum: käyttäisin koivuhaketta ensisijaisesti perennoille ja jos riittää niin myös pensaille. Jos pensaille ei riitä koivua niin sitten havupuuhaketta niille. Ja kannattaa sitten tehdä kalkitus ja mahdollinen syyslannoitus ennen hakkeen levitystä!
Pienenä yksityiskohtana: olen istuttanut pensasaidan väliin narsisseja parina vuotena ja yksikään ei ole noussut. Katetta ei ole kovin paljoa joten syy ei ole siinä etteivät olisi päässeet nousemaan. Tekeeköhän maan hitaampi sulaminen katteen alla sen että narsissit eivät nouse?
Kyllä maa routaantuu hakkeen alta yhtä lailla kuin muualta, sitä pitäisi olla ihan valtava kerros että se todella eristäisi pakkaselta. Keväällä se hidastaa sulamista, mutta monille pensaille se on meidän epävakaisina keväinä jopa etu - eivät ala tehdä lehtiä ennen aikojaan. Havujen alustan taas kyllä pitäisi sulaa nopeasti…
Hei! Minua on alkanut mietityttämään tuon katteen käytön suhteen sellainen asia kuin talvehtivat etanat ja muut tuholaisöttiäiset. Onhan havupuusta tehty kate pihkaista joten luulisi sen häiritsevän etanoita, mutta kyllä ne siellä joukossa mielellään näyttävät lymyilevän. Laittamalla pensaiden alle katetta teenkö samalla etanoille mielyttävän talvehtimis- ja lisääntymispaikan. Ja samoinhan ennen laitettiin syksynlehdet pensaiden ja puiden alle katteeksi, mutta nämä nyky talvet jos jatkuvat samanmoisina kuin muutama edellinen, niin eihän lehdissä olevat öttiäiset ja taudit kuole paleltumisen kautta pois, vaan viettävät katteessa mielyttävän talven. Tai jos jotain arimmille kasveille laittaisinkin, niin kyllä se keväällä pitäisi paikoiltaan poistaa. Mitä mieltä tai mitä ajatuksia teille muille tulee kyseisestä pohdiskelustani? Puhtain ja "turvallisin" kate voisiko olla esim. kuiva turve? Mutta jos tuleekin vettä lumen sijasta, niin sehän toimii kuin pesusieni?
jos katteen käyttö epäilyttä niin silloin ei pidä käyttää?
Minulla on katetta kasvimaapalstalla ja kukkapenkeissäkin. Etanoita on tänä syksynä runsaasti myös niissä paikoissa missä maa on mustalla mullalla. Katteen ansiosta muutkin maan eliöt lisääntyvät ja osa niistä käyttää ravinnokseen etanan munia ja etanoita, maakiitäjäisiä, sammakoita, isopihtihäntiä (_> syövätköhän ne etanoita). Kauhuntasapaino ?? Jos tulee vielä leuto talvi, niin etananmunat talvehtivat.... maa pitäisi syväkääntää, että etananmunat joutuvat syvälle tai pintaan ja tuhoutuvat.
...niin, ja minähän en katetta ole pariin vuoteen käyttänytkään. Asun useamman talon taloyhtiössä ja muuttaessamme tähän muutama vuosi sitten oli pihaurakoitsija täyttänyt pensasaitojen alustat hakkeella. Pari kesää sitten poistin omaa pikku pihaani kiertävien pensaiden alta katejämät ja voin vain olettaa, että kun naapuri muutaman pihan päässä itkee etanarunsautta, itse olen löytänyt vain muutamia yksittäisiä, että katteen poisto saattaa olla yksi syy etanoiden vähälukuisuuteen. Tosin eihän minulla ole nurmeakaan, vaan kaikki kulkupaikat on kivettyjä ja puuni, pensaani ja perennani ovat kuin saaria polkujen lomassa. Ja muutaman kerran kylmän ajan jo alettua, haraan pintamultaa siinä oletuksessa, että ne etanan munat sijaitsevat pintamullassa, ja tekemiselläni saatan edesauttaa etananmunien paleltumista. Taitaa oikeasti olla oletusta.
Haluaisin ottaa etanariskin ja laittaa joillekin puskille katetta. Mutta mistäpä tuota edullisesti saisi? Puutarhaliikkeen säkkitavara on poissa laskuista, enkä googlettamalla kätevästi löytänyt. Hakelähteen pitäisi olla liki Turkua, jotta kuljetus kannattaisi. Olisiko teillä vihjeitä?
Sahoilta myyvät monesti haketta edullisesti, pitää vaan itse lapioida säkkiin/peräkärryyn.
Täältä näyttäis saavan suursäkeissä ainakin kuoriketta kotiin kuljetettuna. Edullisuudesta en osaa sanoa, mutta maksaa sekin, jos joutuu vaikka vuokraamaan peräkärryn.
Havupuiden kuorike ei taida olla paras mahdollinen kate ainakaan marjapensaille. Koristepensaille sitä voisi kai harkita. Koivukuorike sopii kaikille puskille. Omasta pihasta saatua haketta voi myös käyttää katteena. Kaikki lehtipuiden ja pensaiden oksat saa niin helposti hyötykäyttöön. Tosin haketin maksaa, mutta siitähän on iloa vuosiksi.
Ikuisuuskysymys onko näin. Katsokaapa MTT:n raportti Luomumansikan viljelytekniikan kehittäminen (http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts73.pdf), siinä on kaksivuotisessa tutkimuksessa vertailtu erilaisten katteiden (mm. olki, koivu- ja mäntypuuhake) käyttöä ja maan typpipitoisuutta, mokrobistoa, pH:ta ym. erilaisten katteiden alla.
Esimerkiksi typpipitoisuuksissa ja pH:ssa ei juuri näyttänyt olevan eroja lehti- ja havupuuhakkeiden välillä.
On tuo kaksi vuotta aika lyhyt aika.
Omille pensailleni laitoin juurelle paksun kerroksen haravoituja lehtiä ja päälle itse hakettimella pihan puskista tehtyä haketta.Leuto ja sateinen talvi kyllä maaduttaa kerroksen kevääseen mennessä.
Olen aloitteleva viherpeukalo ja keväällä pitäisi viimeistellä pensaiden alustat. Kuinka paksu kerros kuorikatetta pitäisi olla, jotta se estäisi rikkaruohojen kasvua?
Aika paksu. Hiukan helpottaa jos katteen alle laittaa moinkertaisesti sanomalehteä jonka kastelee. Laitoin mökillä parin sunnantaihesarin paksuisesti (ne saumakohdat ei saa osua samaan kohtaan vaan vaihtelemalla kohtaa tavallaan tukkii rikkaruohojen esiinpyrkimisen) mutta voikukka, juolavehnä, leskenlehti ym raivaavat tiensä läpi. Kaikki esteet on vaan hidasteita. 
Samaa mieltä Tarleenan kanssa. Meillä lehtipensasaidanne katettiin viime kesänä toista kertaa (kun kate alkoi olla jo ihan ohut). Molemmilla kerroilla laitettiin monta kerrosta sanomalehteä, kasteltiin ja levitettiin kuusenkuorikatetta noin 10-15cm. Hyvin toimii.