Kiitos Tarleena ja D.formosa - täytyy alkaa säästää sanomalehtiä ja etsiä haketoimittajaa. Pari tarjouskyselyä laitoinkin jo menemään ja toiseen sain vastauksen. Sormet "syyhyävät" jo, kesää siis odotellessa.
Saako ruskeaa kuoriketta tilattua jostain suurempia määriä? Lavallisen? Onko se kuinka kallista, kalliimpaa kuin hiekka tai sora?
Ainakin Vapo myy kuutioittain eikä ole halpaa, melkein mullan hinnoissa taitaa kohta alkaa olla…plus rahti tietty…
Parilta eri sahalta olen hakenut peräkärryllisen ja itse kuormaamalla on ollut edullista. Muutamassa vuodessa tavara on alkanut käydä kaupaksi varmasti sahoillakin, ennen säilyttivät "roskana" suurissa kasoissa, joissa sai rauhassa käyttövalmiiksi kompostoitua. Puhelin ja puhluettelo käteen?
Valtsu on oikeassa, hake ja kuorike on nykyään vähän kiven alla, se on kun hyvää energiantuottajaa joten yleensä polttavat sen omissa voimaloissaan. Joku pienempi sahuri voi olla tyytyväinen jos vaan joku hakee pois =)
Kannattaa etsiä hakelämpöurakoitsijoiden yhteystietoja, heiltä voisi mahdollisesti tilata suuremman erän haketta. Meillä maksaa n. 20 e kuutio. Urakoitsijat tuskin lähtevät kovin pientä erää kuljettamaan samaan hintaan, mutta haketuspaikalta voisi noutaa itsekin. Ainakin maaseudulla pitäisi onnistua helposti.
Kiitos kaikista vastauksista. Ryhdyn selvittämään lähiseutujen sahat ja hakelämpöurakoitsijat.
Täällä yksi älypää laittoi kallista värillistä haketta mäntyjen alle. Keväällä keräsin polvillani monta ämpärillistä männynneulasia ja lehtiä hakkeen päältä koska eihän sitä voi haravoida. Nyt olisi taas samanverran kerättävää kuin keväällä. Ei kaupan säkkitavaraa viitsisi aina levittää uutta pintakerrosta, että saisi pidettyä siistinä. Ja kyseinen alue on tietenkin pihan näkyvimmällä kohdalla( siksihän siihen alunperin hienon katteen halusinkin).
Hakkeen seasta puskevat rikkikset sentään talttuivat glyfosaatilla.
Tulee mieleen, että katoisko ne neulaset alempiin kerroksiin, jos kääntelet pikkulapiolla haketta?
Nuukana laitoin katetta aika ohuen kerroksen. Ja toisaalta maatuvat lehdet ja neulaset ovat oivallinen alusta rikkakasvien siemenille. Ehkä kuitenkin levittelen uuden kerroksen katetta, jolloin näyttää taas hetken hyvältä. Ja muutaman vuoden kuluttua katetta on tarpeeksi paksulti, jotta voi käännellä.
Meillä on laitettu ensin mansikka- tai maanrakennuskangas alle ja sitten haketta tai koristekiviä päälle. Täällä kyllä tuulee sen verran että ei ole tarvinnut neulasia eikä lehtiä nyppiä vaikka noilla katetuilla alueilla on sekä havuja että pensaita.
Nyt on ruusukolmioon hakekatetta! Kuusen kuoriketta peräkärryllinen. Aikamme jahkattiin että mistä ja mitä, tänään soiteltiin ympäriinsä ja tuosta paikalliselta sahalta 11 e peräkärryllinen, ei paha. Mies nimittäin jo ehdotti säkkitavaraakin, mutta sehän on turkasen kallista, 7 euroa säkki eikä yhtään sen kummempaa tavaraa kuin tuo. Siihen saa sitten suikeroalpi levitä päälle, ruusualue oli aiemmin samalla tavalla katettu ja se oli hyvä.
Tarkoituksena olisi tilata kuorikatetta nyt syksyllä kuormallinen. Voinko laittaa kaikille kasveille havupuun kuorikatetta vai tulisiko joillekin laittaa mielummin lehtipuuhaketta?
Suodatinkangasta (ainakin pelkästään) on varmaan turha käyttää alla. Ainakin mun kokemus siitä on, että viimeistään vuoden päästä suurin osa rikoista menee läpi. Laitanko sanomalehtikerroksen katteen alle? Osa katettavasta alueesta on rinnettä (ei kovin jyrkkä -> kate pysynee paikoillaan?).
Tarkoitus olisi levittää paksuhko kerros havupuun kuoriketta tuijien, tuivioiden, purppuraheisiangervojen ja alppiruusujen alle. Entä voinko laittaa sitä myös omena-, luumu- ja kirsikkapuiden sekä viinimarjapensaiden ja tyrnien alle? Kannattaako näille hyötytarhan pensaille/puille laittaa myös kalkkia (neutraloisi katteen happamuutta)? Kokemuksia? Kiitos.
Mä olen käyttänyt vieläkin happamampaa tavaraa eli havuhaketta lähinnä viinimarjojen ja alppiruusujen pintakatteena. Viinimarjoille laitan sitä jopa n 5cm kerroksen, alppiruusuille vähemmän. Käsittääkseni rodoilla on aika pinnassa juuret joten en halua niitä tukahduttaa paksulla katekerroksella.
Kuoriketta on julkisviherrakentamisessa käytetty paljonkin koristepensaille kuten hanhikeille, angervoille, rodoille, havuille. Kohtuu kookkaista paloista koostuva kuorike on näissä n 5cm kerroksena, paikoin jopa paksumpana. Tällaisissa isoissa alueissa ei käytetä minkäänlaisia katekankaita.
Jos itse laittaisin haketta hedelmäpuiden juurelle, laittaisin varmaan ensin reilun satsin kalkkia ja vasta sitten hakkeen.
Kiitti Ritterina!
Usein näkee suositeltavan että kuorikatteen alle levitetään typpeä, sillä hajotessaan tuo kuorikate sitoo typpeä ja se on tietysti poissa niiltä pensailta ja puilta. Typpeä taas ei tietenkään tähän aikaan vuodesta kannata laittaa. Helpointa olisi levittää tyyliin kanankakkaa keväällä ja sitten kattaa maan pinta.
Toisaalta mikään ei estä vaikka kastelun mukana laittamasta kasveille tulevina vuosina typpeä, jos ne kattaa nyt syksyllä.
Kyllä katekangas siellä alla varmasti pitää juuririkat poissa kauan. Julkisissa istutuksissa harvemmin on “tårta på tårta” kun maisemointi ja katekankaat on kalliita.Hakkeen levittäminen aikaajoin uudelleen on helpompaa ja taloudellisempaa kuin katekankaiden korjailu ja uudelleen asentelu, jos ne rikotaan/tuhotaan.
Sanomalehtikin paksuna kerroksena ajaa saman asian.
Tärkeintä rikkojen torjunnassa on tulevina vuosina nyhtää tuulessa lentäneet siemenrikat pois katteen joukosta, koska muuten ne siementävät sinne…
R&T: tänks. Samaapa mietin, etten nyt voi levittää typpipitoista lannotetta kuorikatteen alle. Täytyypä miettiä teenkö kattamisen nyt vai vasta ensi keväänä…
Viime vuonna tein kivipuutarhan ja soran alle laitoin pelkkää suodatinkangasta. Tänä vuonna rikat (juolavehnä jne) kukoistivat. Joten revin sen auki ja lisäsin myös sanomalehteä. Paksumpi katekangas varmasti estääkin rikat paremmin, mutta on melkoisen tyyristä, etenkin kun sitä kuluisi suht’ runsaasti.
Pisamakello, juolavehnä on tosiaan niin pirullinen että pitää olla aika panssari että sen estää 
Minulla on polkujen alla, joissa soraa päällä, mansikkakangasta.
Siitä ei juolatkaan ole päässy läpi, vaan luikertelvat sieltä missä niitä on (paljon) soran joukossa kankaan pintaa pitkin ja ne on helppo nyppiä pois.
Juolan kanssa paras konsti on vain kitkeä ihan tolkuttomasti ensin ja jos oikein varman päälle haluaa ottaa, niin kesannoida muovin/pressun alla aluetta ja vasta sitten istuttaa.
Minua hirveästi kutkuttaisi hommata perennapenkkeihin sitä (muoks.) kaakaokuorikatetta mitä siinä yhdessä puutarhaohjelmassa oli luomuviljelijällä käytössä. Se oli jotenkin ihanan tuntuisen näköistä.
(tosi pätevä syy) 
Meillä kasvaa juolat mansikkakankaasta läpi.
Samoin mansikkamaalla käytävillä joissa on 4-kertainen lomittain aseteltu sanomalehdistö ja parin sentin risuhakekerros sen päällä.
Juolavehnä on pirullinen, se osaa myös löytää sellaiset kankaiden ja katteiden välit ja raot, luikertelee metritolkulla valkoisena siellä katteen välissä ja pukkaa vihreänä pintaan heti kun rako löytyy
vihollinen numero1 ;/