Uuden kodin pihasuunnitelmat aluillaan ja mietiskelin asioita, joita pitää huomioda lasten leikkialueen suhteen:
- alueen sijoitus paikkaan, johon näkee hyvin sisältä
- sopivasti varjoa keskikesän paahteilla, toisaalta kevätauringon aikaisin sulattama hiekkalaatikko olisi ihanuus
- ei ampiaisia/mehiläisiä houkuttelevia kasveja ihan viereen, ei myöskään piikikkäitä tai myrkyllisiä tai niitä puutarhan aarteita, joita ei saa vahingoittaa
- hiekkalaatikon ympärille ei nurmea, se menee keväällä/syksyllä mudaksi ja hiekallahan on tapana levitä ympäristöönsä. Mikä olisi sopiva reunustamaan hiekkalaatikon aluetta?
- kivilaatat minimiin = vähemmän arpisia polvia
- tasainen iso kivi lähellä inspiroisi monelaisiin leikkeihin ja soveltuisi mehutauon pitämiseen. Muutenkin luonnonmukaisuus olisi plussaa (leikkimökin sijaan maja puiden kätköissä, keinutelineen sijaan perinteinen lautakeinu pihapuuhun ripustettuna jne.).
Jos nyt vielä olisi itselläni tarve rakentaa alue pikkulapsille, niin en tekisi lainkaan perinteistä hiekkalaatikkoa, vaan toisin suuren määrän hiekkaa lastenalueen pohjaksi, siinä saisi sitten olla ne kiikut ja muut sillä alueella ja kaivella mistä haluaa. Poikalapset saisivat tehtyä suuria laajoja ratoja pikkuautoille ja kaupunkeja ja siihen niitä linnoja ilman ahtaita hiekkalaatikon rajoituksia. Rajaisin sitten alueen kunnolla nurmikosta vaikkapa vanhoilla ratapölkyillä tai vastaavilla. Koko lasten alueen pohja siis olisi sitä hiekkaa paksuna kerroksena.
Hiekkaa minäkin pohjaksi laittaisin, mutta ehkä vähän ohuemman kerroksen, ja sitten erikseen hiekkalaatikon. Laatikkoon sellaista oikein hienoa hiekkaa, josta on hyvä rakentaa kakkuja ja linnoja, ja muualle astetta karkeampaa, joka ei tartu ihan niin hanakasti vaatteisiin kiinni.
Omalla pihallamme pieni kumpu on osoittautunut loistavaksi viihdykkeeksi. Kesällä siinä on viritelty jos jonkinlaisia puroja ja pienoismaailmoja, ja nytkin vielä siinä temppuillaan fillareilla. Talvella se toimii omana pienenä pulkkamäkenä, johon on iän karttuessa aina vain valittu vähän haastavampia välineitä. Mikään esteettisyyden huippu se ei ole, kivikova savikasa jossa ei edes heinä kasva kovan käytön vuoksi, mutta hupia siitä on senkin edestä riittänyt.
Minua harmitti, kun aikanaan en hoksinut laittaa leikkimökkiä (majaa) tolppien varaan rakennetun lavan päälle. Alle olisi tullut hiekkaa ja keinut sekä kiipeily puolat. Tuolta majasta portaat, liukumäki, narutikkaat ym. mukavaa. Kaiteet tietysti hyvät ja kestävät. Ihanaa olisi jos tuon hökötyksen voisi rakentaa ison puun viereen tai ympärille. Meillä oli vieressä parikymmentä vuotta tyhjä tontti jossa puustoa ja kantoja ja kiviä. Kantojen päällä lapset istuivat peräkkäin ja moottoripyörä oli valmis ja kulki lujaa keulien. Puissa kiipeiltiin ja niiden ympärille laitoin pressuista tarpeen mukaan kodat. Suuria pahvilaatikoita kuljetin majoiksi, koiran kopeiksi ynnä muuhun, lasten mielikuvitus on valtava. Metsä vilisi ajoittain täynnä hiipiviä intiaaneja. Muumitalo (jonka tein) roikkui oksasta. Askarteluina valmistimme sulkapäähineitä löydetyistä sulista. Vanhoista kolitsi puseroista hapsuttelimme vaatteita. Tuo leikkipaikka ei olisi vienyt yhtään enemmän tilaa kuin leikkimökki, hiekkalaatikko ja keinuteline.
Meillä on hiekkalaatikko kyllä kukkapenkin "kehystämänä" nurmikolla, ei tuo hiekka ole kovin laajalti levinnyt nurmikkoa tuhoten, olisiko "uhanalaista" vyöhykettä ehkä n.30cm hiekkalaatikon reunojen yli. Jonnekin tuo hiekkä kyllä aina katoaa kun sitä saa joka kevät lisää hakea
Meillä on noita lasten leikkipaikkoja siellä täällä. Keinut on "yläpihalla", ja hiekkalaatikko sitten "alapihalla". Metsän laidassa on sitten majarakennus, sinne saa tarpeen mukaan lautoja -naulalaatikko on käytössä ja pojalla (6vee) tietenkin omat vasarat, sahat jne tarpeelliset jutut. Löytyy leikkimökki -joka tosin ehkä tänä kesänä suunnitellaan uusiksi -ja nurmikenttää jossa saa vapaasti temmeltää. Kasvimailla kasvaa naposteltavaa ja marjapensaita on koitettu hajasijoittaa niin että suuhun napsittavaa löytyy sieltä ja täältä. Kaikkia lasten leikkipaikkoja ja -välineitä en edes halunnut yhteen ja samaan paikkaan, kotipiha on eri asia kuin leikkikenttä jossa kaikki pitää olla samassa läjässä. Muutoinkin meillä lapset saavat olla ja leikkiä pihassa vapaasti, ainoat rajoitukset ovat että kasveja ja puita/pensaita ei saa katkoa ja kohdella kaltoin eikä mitään tuntematonta kasvia/marjaa laiteta suuhun ellei ensin kysytä lupaa -sama sääntö niin omilla kuin kyläilevilläkin lapsilla. Voikukat ja muut luonnon aarteet ovat kyllä vapaasti poimittavissa leikkeihin ja kukkakimpuiksi, jos kukkia tahtoo kukkapenkistä niin siitä sitten neuvotellaan ennenkuin aletaan poimia.
Meidän taloyhtiöön laitettiin hiekkalaatikko jossa on puusta tehty kansi. Kansi aukeaa keskeltä siten että kun molemmat päät nostaa reunoille niistä saa pitkät penkin selkänojineen. Näin irtokissat eivät pääse jätöksille ja aikuisilla on mukava istua eikä tarvitse istua laatikon reunoilla. Lapset myös tykkäävät ajella autoilla ratoja penkkien alle
Lapsilla pakkaa olemaan “paha” taipumus olla käyttämättä niille liian valmiiksi suunniteltuja juttuja. Mitkään pihatelineet eivät voita kunnon kiipeilypuuta eikä mikään hiekkalaatikko kunnon kuravellisotkua keväällä lumien sulamisvesien aikaan (jos nyt kellä sitä lunta on sattunut olemaan).
Kiitos vinkeistä - nillä eväillä saa jo paljon kivaa aikaan! Tai sitten en tee mitään muuta kuin tuon läjän hiekkaa johonkin nurkkaan ja annan lasten inspiroitua vapaasti kaikista puutarhan antimista Mutta laitelkaa vielä vaan omia kokemuksia, kiva lukea niitä.
Minäkin olen melko vapaamuotoisen leikkipaikan kannalla, eli olen sitä mieltä etteivät lapset pysy millään “alueella”, eikä heidän tarvitse pysyäkään.
Meillä oli parin vuoden ajan suuri savikasa, melkein pieni vuori, pihan takana. Se oli paras leikkipaikka mitä on koskaan ollut. Esteettisistä syistä se kuitenkin poistetiin…
Ojat, puunaluset ja kipatut hiekkakasat ovat meidän pihalla olleet muita suosittuja leikkipaikkoja. Samoin sellaiset paikat missä saa kaivaa maahan kuoppia.
Lehtipuut ovat sellaisia jotka antavat kevätaurinkoa ja kesällä varjostavat.
Lapset eivät kovin kauaa leiki hiekkalaatikolla noin niinkuin vuosissa mitaten…eli eipä siinä lehtipuu ehdi varmaan kasvaa. Hiekka-alue kuullostaa paljon paremmalta kuin laatikko ja minäkin haluan alleviivata sitä että älkää tehkö liian valmista! Lapsetkin oppivat tekemällä ja ensi alkuun kädenjälki on huonoa mutta kehittyy. Meille vaikkapa tynnyri on vain tynnyri, mutta lapselle se on miljoona asiaa.
Minä joudun isännöitsijänä jatkuvasti nokikkain sen tilanteen kanssa, että hiakkalaatikkoon pitäisi taas hommata lisää hiekkaa. Sitä on nimittäin kaikkialla muualla paitsi siellä lootassa!!! Kunnon vanhanaikainen hiekkakasa pihaan vaan!
Tulee mieleen hässäkkä, joka syntyi naapurissa, siellä on kaksi ihanaa punapäävesseliä. Nuorempi huusi kuin syötävä hiekkaläjällä ja vanhemmat selvittämään tilannetta: Nuoremmalla on runsaasti hiekkaa päässä, suussa ja silmissä. Vanhempi poika parkui melkein yhtä kovasti mutta sai selitettyä “Luukaksella oli hirviö päässä mutta minä tappasis sen!”
Temskukka, allekirjoitan tarinasi, viime kesällä nuorimmaisella oli kilo tolkulla hiekka päässä, rakas sisko kun oli lapioinut veljelle suutuksissa hiekka päähän.
Onpas hyvä keskustelu! Meillä myös ensi kesänä tytölle pihan leikkipaikan suunnittelu käynnissä. Ainaskin nyt hiekkalaatikko aluksi ja sitten leikkimökki ehkä seuraavana kesänä. Pienen kasvimaan haluaa äiti tytölle kans ja kukkapenkin. Ongelma on, että kyseessä on vanha 100 v tontti, jolla ei ole leikitty (tai tehty yhtään mitään). Miten ihmeessä sen hiekkalaatikon sijoittaisi. Näkyvyys ikkunasta lienee yksi kriteeri? - jos sitten isompana vaikka uskaltaa jättää yksinkin. Ajattelin, että joku leikkipaikka pitäisi olla kasvimaankin lähellä, jos sitten vaikka saisi tehtyä samalla hommia…
Leikkipaikan kalusteeksi käy hyvin jostain lehtipuusta sahatut pölkyt. Ne ovat hyviä istumapölkkyjä ja niistä voi rakentaa ja niitä voi pyörittää.Jonkun voi ottaa naulojen vasaroimista varten.Haapapölkkyyn uppoaa sujuvasti pineltäkin naulat.Kädentaidot kehittyvät
Muovipytty oli kasvamassa kuukausimansikkaa ja amppelimansikoiden tullessa kauppoihin niitä.Hillitynvärinen muvipytty täytettiin puoililleen sturöksilla, ettei olisi liian painava. Sitten hyvää multaa ja taimet.Multa pysyi lämpimänä ja satoa tuli. Kukaan ei tallonut ja se kesti pallopelitkin. Pienillä ili siinä oma mansikkamaa.
Kiittelinkin jo aiemmin näistä kommenteista - valinnan vapaus ja lasten omaan kekseliäisyyteen luottaminen lienee avainjuttuja.
Nyt olisi aiheeseen liitttyvä kysymys piikkiaraliasta. Tunnistin sen palstan jutuista ja kuvista, ei ollut aiemmin tullut vastaan. Luin myös, että se on myrkyllinen (marjat?) ja piikikäs varsi on ikävä, kun sen juurivesat kasvaa ihan kulkureitin reunalla. Voiko juurivesoja kaivaa ylös noin vain vai kärsiikö emokasvi siitä? Jos voi, niin tervetuloa napsimaan pois Kauniaisiin :-)
Minulla on suunnitteilla hiekkalaatikko jonka aion jotenkin reunustaa puun rungosta katkotuilla ja kuorituilla pölleillä, siis niin että pöllit ovat pystyssä. En vain tiedä miten olisi järkevää käytännössä toteuttaa. Pysyyköhän pöllit pystyssä jos kaivaa maahan kuoppaa johon hiekka tulee ja pöllit laittaa vaan reunoille niin että hiekka tukee niitä. Vai pitäisikö pöllit kiinnittää jotenkin toisiinsa? Miten? Ensin ajattelin rakentaa laudoista kehikon ja laittaa pöllit sen ympärille mutta tämä suunnitelma ei toimi kun haluaisin pyöreän muotoisen “laatikon”. Olisiko vinkkejä? Näin tällaisen idea jossain ulkomaisessa puutarhalehdessä mutta siinä ei ollut mitään ohjeita.
Jos teet pyöreää, niin mahtaisiko puiden kiinnitys keskenään onnistua rautalangalla takapuolelle kiinnitettynä. Vaikka pari-kolme rinkiä? Kuvittelen hiekan pitävän pöllit sisäpuolelta pystyssä. Pystyssä olevista puista syntyy kyllä paljon rakoja hyvin herkästi, joten sisä- tai ulkopuolelle kannattanee ajatella jotain suodatinkangasta.
Hiekkalaatikkoa ei loppujen lopuksi yksi perhe tarvitse kovinkaan monta vuotta yhteen menoon, joten aivan pysyvää - valettua alustaa - ei kannata rakentaa. (Mielestäni :D)
Ajattelin että yrittäisi kaivaisi kuoppaa sen verran kuin hiekkaa tulisi “laatikkoon”. Silloin ei haittaisi pienet raotjoista hiekka pääsee kun pöllien toisella puolella olisi maareuna. Saapa vain nähdä saako tuohon savimaahan kaivettua tarpeeksi syvää. Miten paksu kerros hiekkaa laatikkoon muuten kannattaa laittaa?
Eihän tuohon kuoppaan jää sitten sadevesi seisomaan?? Märkä hiekkalaatikkohiekka takertuu vaatteisiin kuin terva. (Ja irtohiekka rapisee sitten kuivuttuaan pitkin huushollia…)
Muutoinkin meillä lapset saavat olla ja leikkiä pihassa vapaasti, ainoat rajoitukset ovat että kasveja ja puita/pensaita ei saa katkoa ja kohdella kaltoin eikä mitään tuntematonta kasvia/marjaa laiteta suuhun ellei ensin kysytä lupaa -sama sääntö niin omilla kuin kyläilevilläkin lapsilla. Voikukat ja muut luonnon aarteet ovat kyllä vapaasti poimittavissa leikkeihin ja kukkakimpuiksi, jos kukkia tahtoo kukkapenkistä niin siitä sitten neuvotellaan ennenkuin aletaan poimia. 
(Ja irtohiekka rapisee sitten kuivuttuaan pitkin huushollia…)