Loskaisena tammikuun perjantaina, huonosti nukutun yön jälkeen, piristystä on kaivettava tulevan kevään suunnitelmista.
Keskustelupalstanne on hyvin mielenkiintoinen ja kysymyksiä tuntuu olevan laidasta laitaan. Siksi uskaltaudun tuomaan esille oman puutarhaongelmani. Oikeastaan ei voi vielä puhua puutarhasta koska kyse on noin puolen hehtaarin heinäpeltotontista. Rakensimme viime kesänä tontille autotallivaraston. Varaston kohdalta kuorittiin ruokamulta pois ja sitä kertyi aika iso kasa. Peitin kasan nk. aumamuovilla, jonka toinen puoli on valkoinen ja toinen musta. Jätin mustan puolen ulospäin jotta aurinko varmasti kuumentaisi kasan ja rikkaruohon siemenet saisivat tulisen lähdön.
Tulevana kesänä rakentaminen tontilla jatkuu. Koska paikalle tulee taas kaivinkone, niin mietin että olisiko multakasa syytä kääntää. Tavallaan kompostin kääntö hieman isommassa mittakaavassa. Vai pitäisikö muovi ottaa keväällä pois ja antaa kasan kunnolla kastua ja peittää taas uudelleen? Kasassa on runsaasti heinäpehkuja ja niiden kunnollinen maatuminen kestää varmaan kauan.
Yksi vaihtoehto olisi muotoilla kasasta julmetun suuri kohopenkki. Sillä saisi eloa muuten tasaiseen tonttiin. Lisäksi alue on hyvin hallanarka ja käsittääkseni kohopenkissä kasvistolla on hieman paremmat mahdollisuudet selvitä hallasta.
En ole asiantuntija, mutta tuntuisi siltä että jos kerran kasan kääntäminen onnistuisi suuremmitta vaivoitta koneen kanssa silloin, niin varmaan kannattaisi tehdä niin. Lähinnä vastasin tähän sen takia että näin kysymyksesi "nousee esille" ja sellaisetkin jotka asiaan voivat kunnon tietoa antaa, mahdollisesti näkevät sen... pientä avustusta täältä nurkan takaa Tervetuloa rupattelemaan!
Multakasassa lie vuosien varasto rikkakasvien siemeniä väijymässä päivänvaloon pääsyä ja itämistä. Vanhan kunnon kesannoinnin avulla niistä on koetettu päästä eroon -> Tuo kasvattaminen välillä ja sitten muovilla käräyttäminen voisi tehota? Vyöryttäminen kasasta aina välillä uutta satsia itämään voisi olla hyvä keino, ja kone pöyhimään jos käyttöön saa. Hassua, kasvatin vastaavaa kasaa 2 vuotta enkä osaa kertoa mitä tehdä, kaiketi kokeilin ihan randomilla ihan kaikkea, sanoisi meidän isompi nuoriso.
Kiitos kommenteista. Rakennuspaikka on noin hehtaarin kokoisen vanhan heinäpellon laidassa. Multakasan lisäksi toinen iso haaste on saada kukkaniitty alulle. Ainakin viime kesänä koko pelto kukki komeasti vuohenputkea…
Olisi pitänyt myrkyttää hela pelto syksyllä, mutta jotenkin se jäi rakentamis- ym työkiireiden vuoksi.
Ai niin, ja kolmas haaste on kasvihuone-kissatarha! Saan vanhoja ikkunoita, joista haluan tehdä (teettää) pienen kasvihuoneen. Kaksi kissaamme tarvitsevat turvallisen ulkoilutarhan, koska alueella on viimeksi tällä viikolla havaittu ilves. Puhumattakaan pöllöistä ja ketuista.
Mikäpä sen mukavampaa, kuin ottaa aurinkoa kasvihuoneen seinustalla, kissojen köllötellessä vieressä ja kukkakedon lainehtiessa verkkoaidan takana. Näissä haaveissa toivottelen viikonlopun jatkoja.
Ihanat unelmat Sinipsulla...Et kummiskaan varmaan niitä kissoja siellä kasvihuonessa sisällä ajatellut pitäväsi...Kuumat oltavat tulisi sekä kasveille että kissoille
Ajattelitko laittaa kissoille sellaisen koiratarhan tapaisen mutta lisäksi katollisen? Verkkoaitaa josta näkee hienosti ulkomaailman, mutta ulkomaailman pahikset ei pääse sinne sisälle tunkeutumaan koska siihen kattokin on tehty verkkoaidasta. Siihen sitten nopeakasvuista köynnöstä istuttaisit vierelle kasvamaan ja kiipeilemään - tulisi varjoa kissoille ja kaunista katseltavaa sinulle... Ja sen kissakatoksen keskellä siellä sisällä sitten se kasvihuoneesi jonka seinustalla istuskelisit auringossa ja köynnöskukkien tuoksussa. Ehkä kirjaa lueskellen...tai puutarhalehteä vähintään...Melkein tässä innostuu vaikkei kissaa tällä haavaa kotosalla olekaan Ihanilla unelmilla on tilausta tähän vuodenaikaan...
Kyllä! Olet ihan samalla aaltopituudella. Kasvihuone kissatarhan sisälle, jotta pääsevät sadekuuron yllättäessä suojaan, tai pelästyessään muuten piiloon. Kasvihuoneen pohjoisseinästä tulee umpiseinä. Saan varastohyllyille paikan ja samalla tulee varjopaikka huoneen taakse. Kyseiseen paikkaan osuu vasta iltamyöhällä puiden varjo ja siksi kasvillisuuden suunnittelussa on haastetta.
Aluksi suunnittelin, että ulkoiluhäkki tulee mökin seinustalle ja katit pääsevät kulkemaan tuuletusikkunasta. Noh, sitä mökkiä ei vaan vielä ole…
Meidän rakennusprojekti etenee takaperoisesti: ensin varasto, sitten puutarha ja sitten mökki
Hävettää osallistua keskusteluun kerran vuodessa. Luulin olevani huomattavasti aktiivisempi, mutta ehkäpä oheinen kuva selittää laiskuuttani. Kuvassa vihreän pressun alla on multakasa, minkä kompostointiin kyselin ohjeita. Nyt voin itse vastata, että kasalle ei tarvinnut tehdä mitään.
Varaston rakentaminen aloitettiin alkukesästä 2007. Tontti on entistä heinäpeltoa, mutta enimmäkseen vuohenputkea ja ohdaketta kasvava alue. Kun kaivinkone oli kuorinut mullan rakennuspaikalta peitin kasan heti mustalla muovilla (näkyy vasemmalla tuoreen multakasan päällä). Kesällä 2007 kasalle ei tehty mitään. Välillä nostin muovinlievettä ja sain vastaan tosi kuuman henkäyksen. Aurinko porotti mukavasti mustaan muoviin ja todennäköisesti tappoi rikkaruohon siemeniä ihan hyvin.Pari kertaa sadekuuro repi muovin pois, mutta muuten kasaa ei kasteltu. Tänä kesänä rakentaminen jatkui ja aloitimme puutarhan perustamisen heti keväällä. Koska kyseessä on savimaa, niin irroitin pintakerroksen pellosta ja roudasin multakasasta kohopenkin perustusaineen. Vuoden aikana multakasa oli muovin alla "sulanut". Juuristopaakkuja, minkä saa hajalle vain traktorilla, ei ollut kuin kasan reunamilla. Suurin osa oli helposti lapioitavaa, muhevaa ja tuoksuvaa multaa.
En ole tutkinut ravintoarvoja pellosta enkä mullasta. Ostin tutulta isännältä traktorikuorman karjanlantaa ja suunnittelin sekoittaa sitä mullan kanssa. Se suunnitelma ei onnistunut, koska isäntä toi ihan tuoretta tavaraa. Noh, peitin senkin kasan vanhalla, rispaantuneella pressulla. Ehkäpä se olisi palanut ensi kevääseen mennessä.
Talopaketti tuli heinäkuun lopussa. Talon kohdalta kuorittu multa on peitettynä ja vanha kasa on levitelty talon päätyyn nurmikon perustamista odottamaan.
Mieheni perusti etualalla olevan nurmikon yllättävän helposti. Hän alkoi ajamaan istuttavalla ruohonleikkurilla peltoa edestakaisin heti keväällä. "Nurtsi" on ajettu kerran viikossa. Nurmikonsiemeniä tai lannotteita ei ole peltoon kylvetty. Kiviä tietysti löytyi ja kaivinkone nosti isoimmat esille.
Huh, tulihan pitkä viesti, mutta eikös selittelyillä ole tapana venyä
Kuvitelkaa tilanne: Kylällä lehmiä lypsävä isäntä lupasi tuoda lantakuorman tiettynä päivänä. Syöksyin töiden jälkeen tontille intoa täynnä “nyt syntyy kukkapenkkiä metritolkulla”. Tontilla tuli jo autoon vastaan haju…ja todella tuoreesti höyryävä iso kasa…ihan sitä itteään.
Toinen tilanne: Olin saanut kolmisen metriä kohopenkkiä aikaiseksi. Käytin kompostoitua multaa ja kaupan multaa, koska em. lanta ei ollut käytettävissä. Seuraavana päivänä porhalsin tontille auto täynnä taimia vanhan asunnon tontilta. Perillä huomasin, että penkki oli jo täynnä kaikkia ihania kukkaviritelmiä. Äitini oli ollut nopeampi. Asuu ihan lähellä ja on eläkkeellä…
Minun piti jo vilasta että olenko itse kirjoittanut kuvallisen viestin, kun niin paljon asioita täsmäsi meihin! Kuva ei näyttänyt tutulta, joten en tainnut olla minä tai mun mies asialla.
Hehtaarin heinäpellolle mekin rakennettiin, maa on savea mutta se lantakasa on meillä peräisin hevosen pepusta! Ja se niittykin pitäisi saada aikaiseksi.
Onnea urakkaan! Me ollaan jo asuttu talossa toista vuotta ja 2 kesää olen sormet ruvella pihaa laitellut ja tuntui ettei homma ole edennyt yhtään. Yksi ilta katselin viime (alku)kesäisiä valokuvia ja olenhan minä jotain saanut aikaan, toista sataa taimea istutin viime kesänä.
Meni ihan off topicin, mutta pakko oli kommentoida kun niin tutulta jutulta kuullosti.
Kaipaan kokemuksen syvää rinta-ääntä siitä missä ajassa rikkaruohot kompostoituu. Olen tehnyt tyypillisen mokan joka nyt on vaan korjattava rankimman kautta.
Minun viljelykseni on savimaalla, johon olemme laittaneet kankaan ja tuoneet kerran alkuaikoina multaa. Ostin tuolloin sen edullisimman mullan, vaikka myyjä sanoi, että se on seulomatonta en uskonut sen olevan niin "hyvää" kasvu alustaa. Pari seuraavaa kesää meni rakentaessa ja multa, jonka olimme mansikka maaksi tehneet kasvoin kaikkea muutakin. Tilannetta on pariin kertaan yritty korjata pikku kitkemisen lisäksi täydellisellä läpikäymisellä, mutta mansikkamaa on aina yhtä monen kirjava mansikka-rikkaruoho alue.
Nyt olen nostanut kädet pystyyn. Kaikki -myös ne mansikan taimet- kompostoidaan ja tehdään homma alusta.
Palatakseni kirjoituksen alkuun, niin tuo multa on yhä minulle tarpeellista ja kompostoituani sen tarvitsen sitä jälleen täällä saven keskellä.
Kuinka kauan olette kokemuksen mukaan pitäneen kasaa kompostoitumassa jotta sama ei uusiudu?
Malliesimerkki siitä, että AINA pitää katsoa lavalle ennenkuin antaa kipata mitä tahansa multaa pihalleen.
Ja toiseksi: kannattaa varmistua siitä, että mansikkamaan rikkakasvit on monivuotisia, koska yksivuotisista pääsee helpommallakin eroon. Kompostointi: vuoden päiviksi mullat pitkään limppuun, alle 1 m korkuiseksi kasaksi, mielellään pressu myös alle, että mullan saa kerättyä myöhemmin tarkasti pois. Päälle aurinkoa läpipäästämätön pressu tai musta muovi, riittävästi ja peittävästi. sitten mullan siilaus esim. kehikkoon minkkiverkko ja kalteva tuki (A-mallinen systeemi) ja siihen heitellään siilattava materiaali lapiolla. Lisäetuna siitä kompostin kohdasta saa uuden penkin esim. vatturivistölle, koska kaikki kuolee sieltä altakin pois… Siltikin saattaa kasvaa vielä yksivuotista rikkaa, mutta siitä pääsee kitkemällä ja katteilla, jos ei anna siementää uudelleen. Tälleen olen kompostoinut nurmipaloja ja juolavehnäisiä rikkaruohomättäitä, joita tulee uusia ryhmiä perustettaessa tai ruomenessa olevaa kasvimaata kunnostaessa…
Multa-aumahan ei varsinaisesti kompostoidu, vaan elävät rikat kuolevat valon puutteeseen. Siemenet säilyvät seuraavillekin sukupolville.
Paljon riippuu siitä, mitä rikkoja maassa on. Seulomallakin saattaa päästä hyvään tulokseen.
Itse en läjittäisi maata, vaan aloittaisin kateviljelyn - siitä löytyy paljon asiaan kateviljelyketussa. En myöskään laittaisi mitään hajoamatonta kangasta maan sisään, ainoastaan sanomalehteä joka maatuu aikanaan pois.
Mansikkamaan parustaisin joko uuteen seulottuun ostomultaan tai vasta vuoden parin kuluttua, kun rikkaongelma on saatu kattamalla pois. Ja laittaisin mansikkakankaan tai -muovin.
no se on ainakin varma että nämä ovat "hyvinkin-monivuotisia". Talvehtinen on onnistun oikein hyvin jo monta vuotta. mutta ihan näitä perus perennojahan nämä niin kuin nokkosta ja ohdaketta…
Seulotussa mullassahan ei isoja juuria ole. Pienistä juuren pätkistä ja siemenistä itävät lähtevät helposti nyppimällä kokonaan, jollei niiden anna kasvattaa isoja juuria. Jos ajatus penkin säännöllisestä nyppimisestä alkuaikoina ei tunnu houkuttelevalta, voi rikkikset idättää etukäteen, samalla systeemillä, kuin ennen puhdistettiin ruispelto ennen kylvöä, annetaan siementen itää ja harataan itäneet pois. Sitä vaten pitää tietysti koota multa muoville, ei kovin korkeaan pinoon ja levittää päälle vaikka kateharso, ettei uusi rikkissukupolvi pääse multaan tuulen tuomana. Haraus vaikka rautaharavalla 3-4 kertaa kesässä hävittää suurimman osan mullassa tilaisuuttaan odottavista siemenistä ja juurenpaloista. Ei ehkä onnistu pikku pihassa, kun tarttee vähän näkösuojattua tilaa…
Ajatus nyppimisestä ei tunnu lainkaan pahalle tuolloin ei vaan ollut aikaa. Nyt on paremmin.
Ajatuksessasi "antaa rikkisten itää" ja sitten haraamalla poistaa voi olla minun tilanteessani sopivin vaihtoehto. Tuolloin voisin käyttää tästä kasasta multaa jo parin suven päästä, kunhan siihen ei silloin heti istuta/kylvä mitään. Eli minun ei tarvitse ollasatavarma rikkojen tuhoutumisesta. Helpottava ajatus…
Olisi kuitenkin mukava kuulla kokemuksia vastaavasta, koska niin kuin joku täällä jo totesikin, olen malliesimerkki (siis siitä miten ei pidä toimia), niin oletan, että näin on käynyt jollekulle toisellekin…
Eli tuo aika rikkojen muuttumisesta kompostissa kiltiksi ja ystävallismieliseksi mullaksi yhä kaipaa tarkennusta.
kyllä ne rikkikset yhdessä vuodessa kompostoituu (sanahan tarkoittaa aikaisemmin elävän kasvin muuttumista mullaksi) peiton alla. Mulla on näitä multakomposteja useita eri vuosina tehtyjä. Kuten sanottu, siemenistä kyllä tulee jotain ekana vuonna, mutta niistä pääsee kitkemällä alkuun ja sitten vasta kattamalla katteella. Ja yksi vaihtoehto on se, että peität nyt sen maan pimeästi ja painot päälle, ja ensi syksynä avaat paketin ja istutat mansikat uudelleen. Myös myyrät auttaa möyhennyksessä!
Kuumakompostointi on asia erikseen, riittävässä lämmössä kuolee siemenetkin.
Vai pitäisikö muovi ottaa keväällä pois ja antaa kasan kunnolla kastua ja peittää taas uudelleen? Kasassa on runsaasti heinäpehkuja ja niiden kunnollinen maatuminen kestää varmaan kauan.
Hävettää osallistua keskusteluun kerran vuodessa. Luulin olevani huomattavasti aktiivisempi, mutta ehkäpä oheinen kuva selittää laiskuuttani. Kuvassa vihreän pressun alla on multakasa, minkä kompostointiin kyselin ohjeita. Nyt voin itse vastata, että kasalle ei tarvinnut tehdä mitään. 
mutta ihan näitä perus perennojahan nämä niin kuin nokkosta ja ohdaketta… 