Millaisia kokemuksia teillä on Ginkgon selviytymisestä ulkona viime talvien yli? Viime kesähän oli hyvä ainakin puuvartisten tuleentumisen kannalta. Kuinka isoja ja vanhoja ginkgoja teillä on?
Meillä oli kaksi viisi-kuusi vuotta sitten hankittua pientä puunalkua. Viime syksyyn asti selvisivät hyvin Tampereen seutuvilla, mutta viime talvi vei ne.
Neidonhiuspuuni selvisi viime talvesta ilman vaurioita 1b-vyöhykkeellä. Taimi on hankittu Turun Kauppilasta. Suojana oli talvella kasa vaahteran lehtiä taimen tyvellä. Pakkasminimi -24. Ehti tuleentua loppusyksystä.
Kaisaniemen kasvitieteellisessä Helsingissä on ulkona kasvanut ilman erityisiä talvisuojia ainakin yli kymmenen vuotta kaksi neidonhiuspuuta. Suurin on varmaan jo yli neljä metriä korkea. Rungon halkaisijakin rinnankorkeudelta on melkein kymmenen senttiä. Näyttää siltä, että neidonhiuspuu selviää ainakin aivan eteläisimmän Suomen talvista, jos ei tule niitä pullonkaula talvia, jolloin pakkasta on yli -30C pitempiä aikoja. Tietysti isompi puu kestää kylmyyttä paremmin kuin puuntaimi. (Joskus 1995 saakka kyseiset Kaisaniemen puut olivat talvisuojattuina.)
Kävin mittaamassa isomman ginkgoni, joka on lähes 3m korkuinen.
Puut ovat tulleet taimistolleni kylkiäisenä erään taimikaupan yhteydessä ehkä kuutisen vuotta sitten ja istutin ne talon eteläpuolelle kulmaukseen, jossa ovat lähes täysin tuulensuojassa.
Molemmat olleet täysin suojaamatta aina ja ovat tuleentuneet aina ajoissa, mutta toki viimeisimpien erikoispuiden joukossa.
PS. luulen ginkgojeni olevan n. 10-vuotiaita.
Toinen ginkgoistani on kitukasvuinen ja odotankin sen menehtyvän. Syynä pieneksi jäämiselle on rungon tyviosan vaurioituminen (varmaan jo vuosia sitten) ja vähitellen tapahtuva kuoren irtoaminen . Paikkaan on syntynyt vähän kallusta, mutta ei puusta varmasi ole kovin pitkään eläjäksi.
Tässä kuvakin puustani.
En pidä sitä erityisen attraktiivisena, mutta olkoon, kun kerran pärjää.
Ei ginkgojen habitus ole minusta mikään kaunis. En ole sattunut näkemään matkoillani koskaan kovin kauniin muotoista isoa ja vanhaa yksilöä.
Onkohan vain sattumaa, että olen nähnyt melkomoisen vänkyröitä?
Klematis, neidonhiuspuusi on hyvän näköinen. Kiitos kuvasta. Keski-Euroopassa on todella järeitä ja komeita yksilöitä. Mielestäni neidonhiuspuun ''juju'' on sen lehtien muodossa ja siinä, että se on todellakin elävä fossiili. Sen kukoistuskausi maapallolla oli dinosaurusten aikoihin. Tämä puulaji oli ainoa, mikä selvisi hengissä Hiroshiman atomipommista sen putoamispaikan lähistöllä. Puun lehdistä tislataan kuulema lääkettä, mikä virkistää aivotoimintoja. Toivotan menestystä.
Onko kokemuksia neidonhiuspuun siemenestä kasvattamisesta? Itselläni talvella Gardens Northista tilaamani siemenet eivät ole vielä itäneet.
Minustakin tuo Klematiksen neidonhiuspuu näyttää hienolta, vaikka onkin vasta kovin nuori. Kauniita, vanhoja puita olen nähnyt esim. Budapestissa (Margit-saaren japanilaisessa puutarhassa) ja Madridin keskustassa. Vanhassakin puussa se ihastuttava lehdistö pistää silmään jo kaukaa. Kumpa sellainen mahtuisi pikkuruiseen pihaani ja olisi aikaa odottaa sen kasvua pari sataa vuotta.
Kaunis puu Klematiksella, en ole ennen mielestäni nähnytkään
. Tuo kuvasi on hieno, kun siinä heijastuu ikkunasta jännän hieno maisema.
Hinnes, on kokemusta neidonhiuspuun kasvattamisesta siemenestä Viime huhtikuussa keräilin siemeniä Bonnin ja Kölnin puistoista. Reilusti yli puolet siemenistä itivät. Nyt minulla on siis 18 kappaletta noin 20 cm:n ginkgon taimea. Jos tilaa siemeniä siemenliikkeistä, kannattaa varmistaa, että ne on kylmäkäsiteltyjä. Lämpimässä talven yli olleet siemenet eivät kai idä. Jos siemenet kuivuvat kerrankin, niin ne menettävät itämiskykynsä. Saksassa keräilin myös Koelreuterian, Idesian, Catalpan, Paulownian, Cerciksen, Robinian, Ailanthuksen yms siemeniä. On mukava kasvatella puita aivan siemenistä lähtien.
Paulownia, Mansikkapuu ja Kesäheinä, kiva jos kuva antoi käsityksen puusta.
Mutta todella, jos katsotte kuvaa, niin vaikka varsi onkin yllättävän suora, alkaa vinkurointi ylempänä sekä päärungossa että oksissa.
Lisäksi monet muut kymmenvuotiaat puuni ovat paljon paksumpia, Tämän runko on aika vaatimaton esitys.
Tosin kasvualusta on aika huono, sillä vaikka kyseessä onkin paraatipenkkini, on tuossa kohden paitsi talon, myös terassin eristys ja vieressä oli aiemmin lisäksi kaunis nuori vaahtera. Se kaadettiin aika äkkiä, kun huomattiin sen nappaavan mehut perennoilta, lähinnä pioneiltani.
Nyt pelkään, että Kiinan laikkuköynnös, joka kasvaa ihan Ginkgon lähellä, alkaa häiritä jälkimmäisen kasvua.
Eräs dendrologikollega kävi tilallamme ja oli sitä mieltä, että minun pitäisi alkaa kutsua paikkaamme arboretumiksi.
En tosin harrasta tieten tahtoen mitään epävarmoja harvinaisuuksia, mutta kyllähän lajeja on kertynyt siitä huolimatta aika paljon minullekin.
En ollut ajatellut asiaa koskaan, vaikka istuttamiani eri lajeja on usean hehtaarin alueella.
Celtis, joka oli huomattavasti Ginkgoakin suurempi, kuoli lopullisesti tänä keväänä. Syytä kuolemaan en ole toistaiseksi keksinyt.
Aiotko kuitenkin vanhempana (hee...sekä sinä että se
) yrittää siirtää sen kokonaan ulkoruokintaan, hoyabella?
En ole uskaltanut jättää Ginkgoa luonnon armoille ulos. Olen talvettanut sen pimeässä viileässä autotallissa tai varastossa sen. Onkohan Hoyabellan neidonhiuspuu samasta lähteestä kuin omani? Sain pari kesää sitten Mikalta kaksi neidonhiuspuuta, jotka kasvoivat samassa ruukussa. Istutin kummankin omiin ruukkuihin. Toisesta luovuin tänä keväänä antaen sen siskolleni. Korkeutta Ginkgolla alkaa olemaan lähes metri. Kohta alkaa olla aika siirtää se sisätiloihin.
klematiksellahan on etuna järven ranta-alue/rinnemaasto.
Kylmä ei tule niin helposti ja meri lämmittää.
Mulla on neidonhiuspuu menny avomaalla/ savimaassa jo 5 vuotta ja se on nyt noin 160 cm korkea ja hyvin voiva
Tänään päästin neitoni kanalasta ulos, ruukkuinensa rappusille ottamaan aurinkoa. Pulleat silmut jo vihertävät, joten valoa sen on saatava. Heti kun maa sulaa ja lämpenee, istutan sen varpaat oikeaan multaan - ja talven tulle pelkään sen hengen puolesta…
Omani, n. metrinen Virontuonti, on nyt ekaa talveansa ulos istutettuna. Lunta olisi tarvinnut tyvellensä enemmän, mutta ei läydy edes lapioitavaksi lähettyviltä - saapa nähdä, mitä kevät tuo tullessansa. Ehkä uusia taimiostoksia…