Chrisse ei ole kutsumanimeni, mutta niin lähellä nimeäni että voisi olla. Ja reagoin kyllä jos joku sattumalta kutsuu minua Chrisseksi.
Tyttäreni nimeksi ajattelin aikoinaan Iiristä tai Kukkaa ja kun niitä ei kumpaakaan sitten valittu, niin otinpa sitten tänne itselleni käyttöön.
Minulla tämä meni kovin tavanomaisesti. Katse harhaili miettiessä ja osui purkkiin, jossa luki " fleur ". onneksi oli vapaana…
Muutama vuos sitten hoitelin satunnaisesti Pikku-Jussia kun vanhemmilla oli menoa. Kun Jussi alkoi puhumaan olin aluksi pelkkä Tuu ja sitten myöhemmin Tuuki joka yleistyi sen perheen piirissä ja vähän muuallakin. Oikea nimeni Tuulikki oli pikku vesselille liian vaikea ja siksi siis täälläkin tuuki.
Mukavia nimimerkinsyntykertomuksia - Merlinillä oikein suloinen ja hellyttävä:) Omani tuli siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki koneella oli vierasta, en edes tainnut ymmärtää, että se Inkivääri tulee nimimerkiksi, kun niitä kohtia täyttelin sisäänkirjautuessa. Väännökset omasta nimestä oli jo käytössä, mutta inkiväärin kasvatuksesta tulin tietoa etsimään ja siitä se nimi sitten lähti.
Inki oli pitkään puhuttelunimeni täällä ja kun Pentin uudistuessa tuli mahdolliseksi vaihtaa nimimerkkiä, lyhensinkin sen sitten ihan virallisesti:)
Hei iesteri, samoin minun toinen nimi ja paljon myös kutsuttu nimi on tuo esteri.
Pitko tuli kun miehen veli ei alkuun muistanut mun nimeä ja sanoi että "Pirjo vai Pitko vai mikä Alligaattori sä olit." Hömmm... 
Hetken harkinnan jälkeen kuitenkin tuumasin että "En oo Pirjo mutta mieluummin Pitko kuin Alligaattori" 
Ja siitä se sitten lähti... Monta vuotta myöhemmin ko. herran anoppi ihmetteli suureen ääneen että eikö mun sukunimeni olekaan Pitko
Niin ja toi koiran kuva on niiin osuva, ihan kun meitin Helmi
Rea, mulle tulee siitä avattaresi kuvasta mieleen hylkeen poikanen. Minusta se on ihan selvästi sellainen, norppa tai joku muu 
Olin tosi yllättynyt kun puhuit kukkaan puhjenneesta kivestä.
Minäkin (talviunilta herännyt talventörröttäjä) yritin kans aikoinani toisenlaisia nimiä, mutta kaikki tuntui aina olevan varattuja, joten päätinpä sitten kokeilla semmoista, mikä ei edes kuulu lempiherukoihini. Ja kun tämä kelpasi, niin päätin alkaa tykätä punaherukoista =D
Aika hiljaisena olen täällä viettänyt vuosia, mutta lukenut kuitenkin innolla teidän kirjoituksianne. (Auringon pimennyttyä vetäydyn itsekin horrokseen, mutta nyt taas auringon tultua esiin löytänyt taas nämäkin sivut)
Ja kuva on nyt joku otos ajalta, jolloin meillä ei ollut digikameraa, mutta puhelimessa oli se kamera. Tuo Suomi-palapeli on minun keksimä ja kooltaan sellainen 120cm.
=)
Teillä kaikilla on ihan mahtavia tarinoita nimimerkin takaa, ja ihanaa kun niin monet on niitä jakanu 
Lisää vaan kuka ei vielä oo itseänsä antanu ilmi ;D
Näitäpäs oli hauska lukea
Oma nimimerkkini on lähtöisin eräästä ihanasta tv-sarjasta: "Rosemary & Thyme" Suomeksi se oli käännetty jotenkin tylsästi Puutarhaetsivät tjsp.
Sarja oli aivan hurmaava ja näyttelijättäret ihastuttavia, puutarhat mykistivät. Koska en ole englanninkielinen käänsin sen vain päässäni suomeksi. Oikeastaan olisin halunnut laittaa vielä sen niin päin että Timjami ensin, koska se on ehdoton mielimausteeni yrteistä-joiden fani olen muutenkin. Sitten se vain olisi jotenkin karannut alkuperäisestä ...
Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami
Tango on mun lempitanssi ja loppu-o vaihtui aikoinaan nollaksi, kun tavallinen Tango oli jo käytössä. Tätä kirjoitusmuotoa olen siitä saakka käyttänyt, ei ole vielä koskaan ollut missään varattu ja hajamielisen elämää helpottaa, kun on sama nimi joka paikassa. Ja kuvassa on mun rakas maisemani, mitä en kyllästy katselemaan.
Norppana mäkin olen rean avatarta pitänyt =DD
Kyllä vaan minun avattareni on nyrkkiäni suurempi harmaakivi. Olen näyttänyt sitä geologille, kun epäilin siinä olevan aikojen saatossa kivettyneet kukat. Geologi sanoi noiden "kukkien" olevan erivärisiä kivijuotteita, jos kivi halkaistaan ne näkyy siinä paremmin. Ei halkaista minun kukkivaa kiveäni..ei!
Norpalta edelleen näyttää…ja se hymyilee vienosti
Ketkukettu oli aikoinaan mun toiminimi kun olin eräopas freelancerina. Se alkoi sähköpostista, jota yritin muistaakseni silloin hotmailiin saada jollain kettutyttö tai punakettu tms nimellä ja ainoa mikä onnas ilman ylimääräisiä numeroita oli ketkukettu ja siinä se oli sitten.
Kettutyttö ei olisi ollut mitenkään tekemisissä ns. kettutyttöjen kanssa vaan (anteeksi vaan kaikki animalialaiset!!) johtui siitä, että siihen aikaan talvisin kuljin mummun perintökettukaulus takissa. Jossain Helsingin ravintolajonossa meinasin saada nenäänikin.
Valitsin tietysti nimimerkin joka kuvaa minua;)
Pienenä hevoshulluna tyttönä luin ihan kauheasti “Pysen” tyttöjen hevoskirjoja, siitä isoveljeni sai minulle kutsumanimen mitä hän myös välillä nyt “aikuisiällä” käyttää minulle. Mieheni kuullessaan tämän kutsumanimen tavatessamme, halusi tietää mitä se tarkoittaa suomeksi, ja siinä sitä sitten yritettiin selittää mitä se suurinpiirtein olisi ja tämä nimimerkki tulee sitten tästä suomenkielisestä väännöksestä, eli tämä on nyt sitten mieheni minulle keksimä suomenkielinen kutsumanimi.
Minun nimimerkilläni on suora yhteys etunimeeni, koska nimimerkki, jota yleensä käytän kaikkialla, oli jo varattu... se taas on suoraan etu-ja sukunimestä koottu, ei siis tarvittu mitään runokirjoja tai harrasteita päätymällä kysyiseen nimimerkkiin. Eikä mielikuvitustakaan suuremmin, siitä syystä eli sen puutteesta kissanikin nimi on erittäin harvinainen Kisuli Kakkonen, ensimmäinen Kisuli olikin sitten tietysti Ykkönen
D.Formosa on päähän pälkähdys kasvilistoja lukiessa. Pikkusydäntä oli (ja on edelleen) tontilla pitkä pätkä tähän muuttaessa ja muutimme taloon Taiwanilta, jota ennen kutsuttiin Formosaksi.