Ymmärsinkö oikein että tänne saa alkaa tekemään sellaista omaa vapaata kuva "päiväkirjaa"?
Noh, siirtäkää ystävällisesti oikeaan paikkaan jos olen taas eksynyt
Muutimme vanhaan rintamamiestaloon kesäkuussa-08 ja tänäkesänä vasta pääsin puutarhaan penkomaan.
Aletaan tästä päivästä, mulla on ollut pari viikkoa ulkorakennuksen takana projekti (joka luultavasti tulee jatkumaan ikuisuuden) tuoksuvattupuskien ja ruttojuuren hävittämiseksi. Ulkorakennus kattaa ulkosaunan, autotallit ja liiterin. Sievässä maalissa ja muutenkin ihan komea rakennus. Joku entinen emäntä/isäntä on istuttanut sinne ko. kasveja *murrrrr* ja syytänyt sinne kaikenlaista jätettä juurelle piiloon. Siellä on muutama kuusen aitataimi ennen tietä, jotka ovat jääneet kovasti kasvussa muita aitakuusia jälkeen, eikä siellä siis ole voinut olla tai ajaa nurmikkoa tms. ihan kaatopaikkana tienvieressä siis
Tässä kuvaa siitä kun olen urakkani suorittanut tänään.
Siivota pitää ja myllätä maa, siellä on kaikenlaista romua maassa isoja kiviä, tiiliä, peltiromua yms. ettei mylttärillä pysty, käsipelillä ensin siivottava.
Tuollaisia torrakoita siellä oli montakymmentä ja vielä ruttojuuret päälle. Viimeisen juurakon irroittamiseen tarvittiinkin kaksi miestä, kun mulla loppui voimat ja sisu. Muuten olen kaivanut koko alueen itse, hikeä, verta ja kirosanoja vuodatellen, eikä itkukaan ollut välillä kaukana.
Nyt voisitte antaa neuvoja jatkotoimenpiteistä. Siivoan ja muotoilen maata uudelleen, jotta sade ja sulamisvedet menisivät tuonne tienvieren ojaan. Mutta mitä sinne kasvamaan? Maa on oikein multavaa. Sirokuusama sellainen vaaleanpunainen kasvaa tuossa kuvan vasemmassa etureunassa, siitä tykkään paljon ja tuo vanha tuomi on ihana. Alue olisi mukava pitää sellaisena siistinä, koska näkyy tielle. Ajattelin vuorenkilpeä helppohoitoisuuden vuoksi ainakin vaikka tuon puskan juureen.
Rakennuksen vieri tulisi pitää kuivana, muuten olisin kiljuen laittanut humalaa tai jotain köynnöstä...
Etelään. Tosin paikka on hyvin valoisa, koska ulkorakennuksen toisella puolella on avointa nurmikkopihaa ja ulkorakennus on aika matala.
Mitään kovin herkkää ei voi ajatella, koska tuosta katolta ja auratessa tulee päälle raskasta lunta.
Maassa on kiviä aika paljon, mutta oikein hyvä multa.
Meinasin sitä sinipallo-ohdaketta ja (jotain)vuorenkilpeä. Kasvusto ei saisi olla hillittömästi leviävää. Jotain matalaa ja puolikorkeaa… Humalaa voisi laittaa sellaisiin tukiin tietty vaikka keskelle…
NooraNokkonen, suunnittele siihen oikein kunnon perennapenkki. Perennoja ei haittaa katolta tippuvat lumet tai aurauslumet, nehän nousevat talven jälkeen aina uudelleen.
Aivan ihana paikka kaikelle kauniille kaukkivalle!
Ai niin, otan osaa kitkemisurakan suhteen. Mulla meni kaksi kesää saada tuoksuvattu pois yhdestä perennapenkistä.
Kiitos ehdotuksesta, minäkin ajattelin että, jos laittaisi vain joitakin suuria kiviä vähän sinnetänne ja kamalasti kaikkia kukkia muualle, mutta mies haluaisi sellaista selkeää edes jonnekin:) Joten ehkä annamme kasvaa sen suurimmaksi osaksi heinää ja sen sellaista ja sekaan suurempia selkeitä kokonaisuuksia, joiden ympäriltä isäntä saa halutessaan ajella ruohonleikkurilla… Nyt hoksasin että voisin laittaa noita saniaisia joita on jokapaikka pullollaan ja ympärilleen jotain matalaa, kuten vuorenkilpeä… mutta kuinkahan saniainen viihtyy auringossa? Ehkä joudun laittamaan ohdaketta, sinipalloa tai jotain. Käyn inspiraatiota hakemassa muiden käyttäjien kuvagallerioista…
Projekti nro 2.
Talon takana on toinen hylkyalue, johon on ilmeisesti kannettu kaikki liiat kukat, pensaat yms. raparperiäkin kasvaa...
Vasen reuna näkyy meidän ruokailuhuoneen ikkunasta. (Huomatkaa hieno pinkki linnunpönttö koivussa jonka tein itse ja tytär 5v maalasi)
keskialue
Oikea laita, tunkio keittiönikkunan alla!
Hirveän homman oot tehny tuossa kaivuussa!
Voisi tehdä yhden isomman perennapenkin tuohon talon edustalle niin, että samalla laittaa seinänvieren soralle tai sepelille. Muotoilee penkin kaarevaksi tai vähän mutkittelevaksi ja jättäisi tien puolen leikattavaksi nurmeksi? Voihan siellä perennojen joukossa olla kiviryhmiäkin, niihin alle vaikka sanomalehteä, ettei rikkaruohot heti ala välistä punkeamaan.
Saniainen ei ihan paahteesta tykkää, voisi kaiketi kestää jos multava maa ja tarvittaessa kastelee kuivina kausina. Ja jos siinä ympärillä paljon muutakin kasvillisuutta niin kestänee paremmin.
Vuorenkilpi käy hyvin, nekin isona ryhmänä hyvän näköisiä.
Kannatan kyllä sailasin ehdotusta, tee yksi iso kunnon perennapenkki jonne voisi löytyä kaikenlaista sieltä sinun pihalta!
Niin voisinhan tehdäkin. Taidan vain sanoa ukolle ettei tarvitse leikkurin kanssa sinne pakkautua. Olisi varmaan helpompaa toteuttaakin kuin yrittää saada siihen tasaista siistiä nurmikkoa ja pikkupiiperryksiä sinne sekaan. Taidan laittaa joitain pensaita kuusaman kaveriksi ja ympärille kaikkea pientä kivaa… juu niin taidan tehdä. Mutta vasta huomenna;) Nyt tarvii päästä lepäämään välillä.
Tänään sain poistettua keskellä pihaa kulkeneen “kivi/hiekkapuron” josta aina kompuroitiin yli, kivet pyöri pitkin nurmikkoa ja mies hermostui hulluuden partaalle, lisäksi se oli ruma ja huonosti toteutettu. Siinä oli vain kaadettu kiviä ja hiekkaa maahan, josta oli ensin kuntta otettu veks. Siinä siis kasvoi heinää ja kaikkea sellaista, eikä sitä voinut haravoida, leikata heinää tms.
Tavallaan säälitti poistaa se, koska takaraivossa jyskytti, että joku on sen siihen työllä ja vaivalla joskus laittanut;) Mutta ei se hukkaan mennyt! Nyt se on vain “siirretty” tuonne meidän projekti 2:seen poluksi, jota pitkin tuolla voi kävellä ja se helpottaa myös kastelua. Siellä saa kasvaa kaikki, mitä en jaksa käsin repimällä poistaa, joten ei haittaa isännän ruohonleikkuutakaan. Lisäksi sinne laitetaan vielä kiviä reunustamaan koko alue, mutta vasta huomenna…
Projekti 2. vasen reuna saikin tänään uuden käyttötarkoituksen.
Hiuhaun Diiva, vahtimme, kylmäkirsu, tuiskutukka, sai siitä viimeisen leposijansa. Pihlajoiden katveessa, vuorenkilpien ja särkyneiden sydänten rinnalla, tiarella pään päällä seppeleenä<3
No voih 
Vaikka ei tuon kauniimpaa paikkaa kyllä ystävälle voi suoda!
Niin… Vaikka surullinen olen, todella, olen kiitollinen siitä että sain haudata karvakuonolaiseni omaan pihaan ja laittaa haudan kauniisti. Diiva oli ensimmäinen oma koira, jonka sain yli 10 vuotta sitten ja todellinen ystävä. Suuri persoona, suuri sydän, suuri suru.
Jokohan tänään saisi itseään kasaan sen verran että menisi jatkamaan projektia ulkovaraston taakse. Koko viikonloppu on mennyt pää sumussa ja totutellessa koirattomaan elämään. Tänään ainakin yritän saada jotain tehtyä:)
Osanotto lemmikin menetykseen.
Mutta hän siellä mullan alla nyt ravitsee särkyneet sydämet ja tiarellat, jotka varmasti kukoistavat... Kaunis muistopaikka, kivinensä, kaikkinensa.(Oma Viiruni on syyshortensian alla..)
Sain otettua lopultakin kameran ulos mukaan, tässä penkki etupihalta
Pikkusydämiä
Akileija
Kaunokainen
Nämä kukkii nyt...
Väripilkkuina näitä pikku unikoita
Syreenejä on myös valkoisena ja liilana
NooraNokkonen, sullahan on jo hyviä istutuksia ja olet saanut jo kelvollisia ohjeita. Upeat pikkusydämet ja akleijat. Mun sydämet ovat paljon mitättömämpiä. Niitäkin on monta sorttia. Menestyvätkö pihasyreenit siellä, vai mitä syreeneitä ne ovat?
joku pikku tädyke
varjopenkki
toiselta puolelta
Pääty
Varjo-aluetta
Kuvat eivät tee oikeutta tälle alueelle.