Pöh, tässä matissa oli tuo kukkanen ostettaessa, kukinta loppui itsekseen ja nyt on innostuttu tekemään uutta lehteä vallan mahdottomasti. Tämä on nyt ensimmäinen kerta kun minulla on nukkumatti, täytyy toivoa että pärjään sen kanssa. Päivittäinen sumuttelu on ainakin ollut mieleen.
Täytyypä tämäkin tappio tunnustaa. Kovin pitkää iloa ei tästäkään matista tullut, joku kämmäys kävi hoidossa, ehkä liian pitkä tauko kastelussa tms ja se siitä ilosta sitten. Taidanpa jättää kaikki matit ja maijat jatkossa rauhaan…
Mikäköhän tätä nukkumattiani vaivaa?
Se on istutettu pistokkaista n. vuosi sitten. Aluksi oli lounaisikkunalla, mutta kesän tullen siirsin varjoisammalle paikalle, jossa tuuhentui ja voi hyvin.
Kun palasin vajaan viikon lomaltani, nukkumasani näytti tältä… Olen nyt nostanut sen partsille ja suihkutellut vedellä, jos siinä on kosteutta inhoavia öttiäisiä. Vai olenkohan kastellut liikaa?
Nyt aloitteleva kukkatumpelo olisi siis avun tarpeessa, jotta tädiltä saatu ihanuus saisi jatkoaikaa.
Matti voi hyvin
Nämä on jo niin vanhoja, että kehtaan sanoa niiden selvinneen. Kaupasta just tuotu silkkimaija, sillä ei vielä kehtaa pröystäillä. Minusta kivempi katsoa vanhempia kasveja, voiko niiden kanssa edes onnistua? Uutenahan ne aina hyvistä oloista tulleina näyttää hyvältä.
Vihdoinkin tärppäsi. Sain vanhanaikaisen “perusnukkumatin” ostettua Turtolasta Honkasen Puutarhan myymälästä (Tampereelta).
Nyt täytyy sitten yrittää pitää hankinnasta hyvää huolta!
Näin meni saviruukussa, ei voi suositella.
Päätin olla vastarannankiiski, ja syksystä huolimatta istutin mattini isompaan ruukkuun. Jotenkin kasvi näytti niin nyrpeältä. Seuraan mielenkiinnolla, miten se ragoi tilanteeseen. Ei ainakaan vielä ole kupsahtanut hengiltä, eikä näyttäisi pistäneen pahakseen.
Kyllä siinä kaksi eri kasvia on, ylempi lienee Paavonnukkumatti ja alempi Mooseksenkivitaulu?