Olen koettanut lueskella kaikkea piharakennusmateriaalia, mutta missään löytämässäni ei käsitellä tällaista alla olevissa kuvissa näkyvää ojaan päättyvää jyrkkää rinnettä.
MIten tuota lähteä kehtittämään toimivaksi ja nätimmäksi? Pengerrystä, tukimuuria vai jotain muuta? Pitäisikö laittaa jotain tukiristikkoja tms. tai katekangasta jne. Kasviehdotukset ovat myös tervetulleita.
Maa on savista ja oja kulkee etelä-pohjoissuunnassa. Vesi voi nousta kovilla sateilla noin metrin korkeammalle. Nyt rinteessä kasvaa rikkaruohoa, nokkosta, pajua, pieni vaahtera ja ehkä joku tuomi.
Minulla on vastaava paikka n. luonnontilaisena. Olen sinne istuttanut keltaista kurjenmiekkaa ja rentukkaa, muuten on oman onnensa nojassa. Majavankaalia sinne olen suunnitellut, mutta ei ole vielä osunut kohdalle. Ojassa kasvaa kaunista heinää, jotain ruokoa varmaan ja penkoilla luonnonkukkia. Veden korkeuden vaihtelut ja keväinen voimakas virtaus estää kyllä mullosaluiden rakentelun meillä - vesi veisi mennessään eli on tyytyminen siihen, mikä pärjää luonnonkasvien kanssa…
Minäkin kaipaisin vinkkejä tällaisten luonnonojien kohentamiseen. Kiviä ja ratapöllejä on käytettävissä jonkin verran....
Kuvassa oleva ojanpuolisko on jo vähän aloitettu, mutta ihan keskeneräinen vielä. Paikka on savinen ja puolivarjoinen. Vähän olen jo laittanut rentukkaa, vuorenkilpeä, päivänliljaa, viiruhelpiä ja kurjenmiekkaa. Luonnostaan kasvaa maahumalaa ja ahomansikkaa ja mielinmäärin rikkiksiä. Ja tuossa etualalla taisi olla joku kirjokanukka. Vettä on ojassa keväisin max. metri, kesäaikana voi kuivaa kokonaan. Ideoita kaivataan
Niin ja tässä ojankohta toiselta puolelta tonttia. Yläreunassa vähän jotain minttua ja isäntä laittanut vähän kiviä ja raivannut ojaa alkuunsa. Mutta vaatisi tämäkin jotain vielä...
Olisikos kenelläkään mitää ajatusta ylläoleviin ojanpenkkoihin? 
Hankala paikka, kun se veden määräkin siellä vaihtelee metrinkin… Melkein sinne kannattaisi, jos kukkakasveja ajattelet, laittaa jotakin oja- ja rantakasveja (esim. keltakurjenmiekka, rantavehnä, korpikaisla, osmankäämi, rentukka…), joita ei haittaa, vaikka vesi varpaita huuhtelee. Puut ja pensaatkin aika monet kaihtavat liian märkää paikkaa. Kannattaa lukea jostakin vaikka kirjastosta lainatusta kirjasta erityisohjeita märän paikan rakentamiseen ja kasveihin.
Onko tuo oja mahdoton kuivatettava? Siis vesiuran siirto muualle? Ymmärsin, ettei se enää ole teidän tontillanne, ja siksikin kinkkinen paikka.
Oioioi, melkein on kuin meidän kesämökin ranta. 
Savi on ja pysyy, vesi on se joka vaihtelee. Uusimmassa kotipuutarhalehdessä on juttu millä rinnettä voi sitoa. Pysyykö oja auki vai valuuko höttö? Pyöreillä kivillä voisi päällystää putken tienoot, mutta saveen on kaikella taipumus vajota. 
Kyllä kurjenmiekan ylittänyttä ei näihin olosuhteisiin olekaan, juuret sitoo maata, tykkää kosteasta, pärjää kuivemmallakin, kukkii kauniisti ja lehdet vasta ryhdikkäitä ovat. - muita tasan tarkkaan kokeiltuja ja hengissä pysymeitä ovat: luhtalemmikki, virmajuuri, rantakukka, rantatädyke ja kurjenjalka, kurjenpolvikasveista kyläkurjenpolvi ainakin (ja luonnonmuodot) ja rentoakankaali.
Meillä ja naapurilla on samanlainen ojanpenkka. Minä hölmöyksissäni kylvin siihen nurmikon, jota trimmerillä pidän siistinä. ensi kesänä on tarkoitus pikkuhiljaa korvata nurmikko istutuksilla.
Naapuri näki suuren vaivan omassa penkassaan. Ensiksi he tappoivat kaikki rikkaruohot kaikella mahdollisella tavalla, myrkky, peitemuovit ja kankaat. Seljälkeen tekivät osaan rinnettä ihan tavallisen kivipenkan latomalla isoskoja kiviä vieri viereen , osalle aluetta istuttivat vuorimäntyjä, osalle alueelle ihan vaan maahumalaa, vuorenkilpiä ja jotain muita maanpeitekasveja. tekivät tämän viime keväänä ja syksyllä jo penkka näytti ihan kivalta. Meilä ja heillä penkan korkeutta 1-2m ja pituutta semmoset 30m.
Omasta penkastani voisin ottaa kuvia, naapurin penkasta en taida uskaltaa
Wau - miten hienoja sorsia uiskentelemassa!
Kyllä mäkin kallistuisin tuohon kivillä kattamiseen ja sinne sekaan jotain pientä kasvamaan, siis jos se vesi kerta nousee kuitenkin. Kuivana jos se kestäis niin monenlaiset kurjenpolvethan olisivat todella näyttäviä suurena istutuksena. Tuttavallani on laitettuna tuollaiseen pieneen rinteeseen(tosin ilman tuota ojaa)ensin alareunaan riviin seppelvarpua ja sitten niiden yläpuolelle rivi kurjelpolvea. Ai että kun on kaunis, kun kurjenpolvi kasvoi ja kukki. Ja viitisen metriä oli rinteellä siis pituutta leveyssuuntaan.
Mulla olis itselläni tuollainen samanlainen pulma, mutta oja on valtaoja, joten sinne en haaveilekaan kovin kummoisia kasveja. Haluaisin sinne vain ‘Muumilaaksomaisen’ kaarisillan ja meinasin käydä tuolta ojanvarrelta osmankäämejä ja kurjenmiekkaa, ojakellukkaakin löytyy kyllä rentukan lisäksi. Anoppi sanoi nähneensä siellä jopa lilan väristä kurjenmiekkaa…mutta jos teillä on tietoa kasvista, joka kestää valtaojan veden voiman niin mielelläni ottaisin vinkkejä vastaan!
Aikalailla alkaa hahmottua mielessä, mitä tuonne ojanpenkkoihin keväällä laitan. Kivet laita pohjalle, niitä riittää… Kaarisilta olisi minunkin toivelistalla, mutta joudun nyt tyytymään vähän karumpaan versioon: Ratapölleillä teen ojan yli menevän “sillan”, pari kolme vierekkäin, siitä tulee hauska juttu lapsille! Ja jos vaan rantatädykkeen ja kurjenpolvien siemenet tuottaa tulosta niin niitä ainakin. Rantakukka olisi ihan suosikki, voi kun saisi jostain sen siemeniä. Valtaojan kukittamisesta en kyllä oikein osaa sanoa. Varmaan vahvat kasvit, kuten juuri osmankäämit ja kurjenmiekat voisi menestyä.
Meilläkin siitä ojan yli menee nyt kolme lankkua, mutta ovat niin aikansa eläneet, jotta joutaisivat jo vaihtoon! Itse en osaa noita sahaus-poraus-puutyöjuttuja ja olenkin ‘aivopessyt’ miestäni pikkuhiljaa tuosta kaarisillasta…jospa se ottaisi onkeensa lähivuosina?!? Ja ylläri-ylläri, kiviä mullekin tulee siihen lisää.
Kurjenpolvet ovat mielestäni aina kauniita ja kukkivat kauan.Sopivat paikkaan kuin paikkaan. Rantakukka olisikin se piste i:n päälle - siinä en valitettavasti voi auttaa, ei ole siemenöisiä itselläkään!
Olisinpa tiennyt rantakukan siemenpulasta syksyllä, niin keräily mökkirannasta oli kyllä onnistunut.
Maire, jos vaan ensi syksynä muistat, niin ota rantakukan siemeniä talteen!!
Löytyipä tämä oja-aihekin täältä, kun oikein pengoin tuota hakemistopuuta.
Meillä on ongelman pihan ja kadun välillä oleva avo-oja, jonka penkalla on lähinnä keväistä sipulikasvia. Ojan penkka kuuluu tonttiimme, mutta ympäristön koirat tapaavat käyttää sitä käymälänään. Haravoidessa tarttuu piikkeihin kikkara jos toinenkin.
Haluaisin kokeilla luomukonstia ja tehdä ojanpenkasta selvästi hoidetun näköisen, jotta ihmiset ymmärtäisivät ulkoiluttavansa koiriaan jonkun toisen pihalla. Ojanpenkka on kunnon puutarhamultaa yläreunastaan ja alaspäin muuttuu kivisemmäksi ja hiekkaisemmaksi. Vuorenkilvestä en oikein tykkää, joten jotain muuta peittokasvia olisi kiva saada, ja väliin sitten jotain ehkä jopa näyttävämpää. Oja on kuitenkin ensimmäinen osa, joka pihastamme muille näkyy, joten täytyy ajatella sitä “paraatipenkkinä”… 
puutarhakirjoja, lehtiä ja tätä nettiä selaamalla löytyy kivannäköisiä ratkaisuja. bellistä eli kaunokaista on helppo lisät siemenistä, kaihonkukkaa, pikkutalviota ja kaikkea sointuvaa olen laittanut. ei auta. koirantaluttajat ovat värisokeita näillä nurkilla. tupakilla seisovat jutskaamassa ja koirat kulkee pitkän hihnan päähän kauas pihoihin. Ehkä siistit tukevat tolpat ja niiden väliin pingotettu rautalanka tai yksi selkeä rima vaakatasossa rajaisi alueen niin että pysyisi paremmin omana alueena. luomujuttuahan ne sinne tekee, mutta eipä ollut keväällä kiva pihahommissa saada kengänpohjat paksuun paskaan. eikä ole koirien vika.
Puutarhakirjat on tosiaan luettu talven synkkinä päivinä. Ja nettiäkin kovasti pengottu. Ongelmana ehkä enempi on ideoiden suuri määrä ja tuoreena puutarhurina en tahtoisi tehdä mitään ennalta tuhoon tuomittuja ratkaisuja. Bellistä voisin kyllä kokeilla, sehän on hyvä leviämäänkin.
Kikkarat ovat kyllä selvästi vähentyneet sen jälkeen kun viime syksynä raivasimme ojanpenkan ja avasimme näköyhteyttä pihan suuntaan. Että osittain se luomu puree kyllä.
Kaupoissa myydän pussissa jäykkänataa, jonka mainostetaan sopivan leikkaamattomille alueille? Mistään ei kuitenkaan löydy tietoa esim. kuinka korkeaksi se sitten kasvaa? Näitä ikuisuusongelmia, eli ojanpiennarta varten ajattelin. 30 sentin korkeuskin alkaa olla jo vähän liikaa. Paikka on aurinkoinen ja maaperä aika hiekkainen. Muitakin ehdotuksia otetaan vastaan. Maahumalaa siellä vähäsen jo on. Apilaakin meinasin sekaan heittää.
