Tyttärellä kasvaa puna-antonovka, se on kyllä maailman parhaimpian hillo-omppuja ja ihan sellaisenaankin hyvä.
Esim waldorfin salaattiin ja muutenkin salaatteihin mukavan hapokas lisä.
Kaiken lisäksi en oo nähnyt siinä ikinä yhtään muumiota, eikä sitä paljoa madotkaan syö, kun on niin kova raakana.
Näkyi taas tulevan tänäkin vuonna hyvä sato tuohon puuhun, pääsen taas hillon keittoon.
Tytär ei jaksa paljoa keittää, hakee sitten valmista hilloa äiteeltä jos mieli tekee.
Hänellä on myös Pirja ja Huvituskin, molemmilla tahtoo olla taipumusta alkaa sisältä märäntyä ennen kuin edes vaikuttaa kunnolla kypsältä.
Huvitus on todella kovasti muumioinen helposti.
Muutenkin molemmat on vain hetken huuma ja äkkiä huononee.
Borgovskojen omput alkaa olla kypsiä ja niitä on. Hyvin on mitään sanomattoman makusia, mieto lässy maku.
Pirja on tosi hyvän makuinen just sopivassa kypsyydessä, mutta menee helposti ylikypsäksi.
Mun omat syömäomppu suosikit on Heta ja punainen melba, molemmat syysomppuja.
Ja talviomenista sellainen vanha omena kuin wealthy, mammalla oli ja se on superhyvä oltuaaan kellarissa jonkin aikaa jälkikypsymässä.
Huvitus on mun lempparini. Sellainen oli lapsena kotipihalla ja pakko oli saada omaankin pihaan. Totta on, että Huvituksen paras kausi on todella lyhyt ja muumiotauti kyllä on meilläkin vieraana, ei kyllä ollut eikä ole vieläkään siellä kotitalon pihan puussa vaivana, vaikkei siellä ole kukaan hoitanut puutarhaa viimeiseen 15 vuoteen, eli omput on puun alle jääneet, tosin sitten myös kaikki heinikko ja lehdet myös koskemattomina. En tykkää happamista omenoista, joten Huvitus maistuu senkin takia. Puu on pieni verrattuna tuohon meidän vanhaan jättiläiseen, jonka alta olen kärrännyt jo useamman kottikärryllisen pois.
Pekka on hienon näköinen, kun on tumman punaiset omenat. Sekään ei ole kovin hapokas, tykkään. Mutta niin tykkää taas ampiaisetkin. Ja halkeavat helposti, muumiotautiakin on, mutta sitä meillä on toisaalta kyllä joka puussa.
Tuli ostettua tänään punakaneli, vielä olisi ainakin 2 omppua hakusessa. Mietin Hetaa ja Vuokkoa sekä jotain päärynäomenapuuta tai ihan päärynäpuuta.
Onkos tietoa tykkääkö Ampparit noista tai onko käytännössä kuinka rupisia/ muumioisia?
Punakanelia olin minäkin ostamassa tänne uuteen paikkaan vuosi sitten mutta ei ollut tarjolla siellä paikassa silloin. Päädyin ostamaan “Sariola"n ja täällä saatujen kommenttien puolesta luulen että tein hyvän hankinnan. Omanihan ei vielä mitään omppuja tee joten maistamista saa odottaa tovin jos toisenkin.
Tässä sulle linkki ”Sariola, V, Syys/talviomena" josta voit kurkata että olisko se sun haeskelema.
Oliko myös Bobbie joka on aiemmin etsiskellyt V-vyöhykkeelle sopivaa herkkuomenalajiketta ? Kurkkaapa tuota.
Noista sun kyselemistä mulla ei ole tietoa.
Meillä on ollut punakaneli yli 20 vuotta. Kauan sai odottaa ekaa satoa, sitä on tullut alun jälkeen joka vuosi. Kyllä siihenkin tulee muumiotautia mutta vähemmän kun kuin meidän muihin puihin. Ihan hyvä syysomena. Säilyy melko pitkään syksyllä syöntikelpoisena. Jaspi olisi oikein herkullinen mutta siinä viihtyy madot liian hyvin.
Vuokko on vaaleankuulan tapainen. Omput vanhene enopeasti. KOnsta on minusta hyä talviomena. On mukava kun on joku syötävä’ myöhemmin syksyllä. Olen sailyttänyt niitä laatikossa peitetynä pohjoisseinän vieressä. Kestää 5 asteen pakkaset. Punainen melba on myös hyvä. Tekee isoja kauniita omenia.
Minulla on Sariola ja ihan hyvä syysomena. Kasvaa vaan tosi suureksi mutta minullaon tuossa tilaa. Tosin yläoksista on temppuilemista että saa omput kerättyä.
Olipas hyviä kokemuksia. Talviomppua en halua kun ei ole niille säilytyspaikkaa. Eikä puun tarvitse olla mikään satoja kiloja tuottava. Riittää kun saa muutamat piirakkaomput ja syöntiomput.
Pirja ja Vuokko ovat eri puita. Vuokkoa suositeltiin Valkeakuulaan tilalle, maku muistuttaa samaa mutta pitäisi olla terveempi ja säilyvämpi. Myös olikohan moskovan/ tallinnan päärynä on kuulemma herkumpi kuin valkeakuulas (miehen suosikki, jota meille ei kuitenkaan tule just koska omput ei oo hyvälaatusia).
Täällä kylällä oli käynyt ulkomaalaiset miehet omenavarkaissa ja tyhjänneet talon puut. Talon väki ei päässyt väliin. Uutinen oli paikallislehdessä.
Lehdestä luin. Talon väki omistaja ei päässyt väliin. Poliisille oli tehty ilmoitus asiasta.
Koristeomenapuun omppuja mehustettu kolme sangollista ja kaksi sangollista laitettu pakastimeen pilkottuna ja siemenkodat poistettuna. Mehu jäähtymässä kylmässä vedessä. Ilman sokeria pakastan tuon mehunkin, noin 9 litraa.
Kirkkaita hyviä omppuja ovat ja vielä yli puolet puussakin. (ovat syötäviä omenia ja paremmanmakuisia esim. piirakassa kuin nuo punakanelit)
Punakanelitkin pitäs johonkin sopia.
Olen ihmetellyt mihin joudutte omenien kanssa jos laitatte omenapuita useampia.
Minulla on tunkua jo noista kahdesta.
Maahanhan niitä omenia ei kannata jättää eikä kompostin täytöksikään.
Tuo koristeomenapuu on hyvä kaveri pölytyksen takia.
Pirja ja antowska(olikohan nimi lähellekään mutta kuitenkin sinnepäin) saivat lähteä heti. Omenoissa aina jotain vikaa.
Keltakanelin painoi lumimyräkkä kumoon joten sekin sai lähteä.
Hyvin riittää kaksi puuta meille.
Omenasoseille/hilloille ei ole käyttöä meillä.
Punakaneli on aika vaalea mielestäni. Edellisessä punakanelissa oli ompot paljon punaisempia.
Noniin, kävin blomqvistin omppupäivillä ja mukaan tarttui isännän itsensä suosittelemana Uslada sekä Wallin.
Wallin saattaa olla omppuallergiselle sopiva (minä olen) ja sopii leivontakäyttöön, omput lähinnä bergiusta vastaavia kuulemma. Puun on jalostanut lääkäri Wallin, jonka perhe oli vahvasti allerginen. Usladat sitten miehelle syöntiompuiksi. Säilyisi kuulemma noin 10 asteisessa pimeässä autotallissa muovipusseissa joulukuulle asti.
Ja päärynäpuu pepi tuli myös ostettua.
Tiedoksi muillekin: petteri ja pekka ovat “serkkuja”, periaatteessa samoja, toinen vaan on kesä- ja toinen syyslajike. Unohdin jo kummin päin se oli.
Jaspi kypsyy. Paras omena mielestäni. Joinain vuosina siinä on helposti omenakääriäisen toukkia mutta tänä vuonna ovat melko terveitä.
Herkullisen näkösiä.
Kaksi päivää olen mehustanu taas omppuja.
Punakanelit vielä puussa odottaa pakastamista.
Isäntä laski niitä olevan noin 100 kpl.
Onneks ei ole enempää.
Tuo pikkuomppupuu anto kyllä ihan mahottoman sadon. 13 kukkuraa 12 litran sankkoa ja osa meni kottariin josta kompostiin.
Lopultaki myös Pirja alakaa kypsymään,kultainen Kitaika on nopeampi.Molemmat hyvän makusia,omia omppuja 
On hyvän makunen.