Oi omenatietäjät!
Pitäis pieneen pihaan löytää omenapuu, sellainen siro ''Pirjalle'' kaveriksi, mieluiten sellainen siro, kuten ''Pirja''. Ehkä varhaissyysomena? Vyöhyke on II. Ihan syöntiomena olisi omiaan, pienikasvuinen koristeomenakin toimisi.
(omistan pienen kirjaston kasviaiheisia kirjoja, eikä yhdessäkään puhuta minkä kokoiseksi mikin lajike kasvaa. Itse tiedän Pirjan pieneksi, Maken rujoksi, Valkean kuulaan isoksi ja Kanelit hankalan mallisiksi.)
Tarhojen ja kirjojen kuvauksissa koko tuntuu olevan epätarkka: pieni-pienehkö-keskikokoinen-suuri yms.
Krannilalla on joissakin siperialaislajikkeissa mainittu korkeus ihan metreinä.
Ja leikkauksella/taivutuksella voi kaiketi vaikuttaa.
On samaa pulmaa kun pitäisi istuttaa taimet sopivan välimatkan päähän toisistaan - esimerkiksi kuinka kookas - tai leveä - Bergiuksesta tulee ilman kummoisia leikkauksia?
Nyt kun muistutit quutamo, minulla on Krannilan Omenapuu -kirja.
Mutta eipä siinäkään ollut kuin muutamasta omenapuulajikkeesta
luonnehdinta kasvutavasta. Luulisi olevan melkein yhtä olennainen tieto kuin omenan maku ja kypsymisaika.
Nykyisin tosin saa puun kuin puun kääpiöivällä rungolla
, luulisin.
Blomqvistin Pohjoisen omenat -kirjassa on ehkä hiukan enemmän kasvutapakuvausta mutta aika niukasti.
Krannilan etusivulla on sähköpostiosoite, josta vois ehkä kysästä..
Kaipa sen kääpiön - tai välirunkopuun - saisi jopa teetettyä haluamastaan lajikkeesta. Aikaahan siihen tosin menee.
Omenapuu-kirjaa en ole löytänyt kuin kirjastosta. Olen yrittänyt etsiskellä sitä. Jos omasi on ns uudempaa hankintaa, niin mistä..?
Yritin vastata ja laittaa linkin suoraan asiaan, mutta eihän tällä uudella puolella onnistu linkin laitto! Kopioi-liitä toiminto ei onnistu, ja kun painoin tuota "liitä" nappia, meni jumiin koko sivu ja sinne jäi koko juttu...miksi pitää rakennella tällaisia hankalia systeemeitä entisten täysin toimivien sijaan. Olen ärsyyntynyt, mitä en useinkaan muutoin ole...
Huisa, pari vuotta sitten selvittelin samaa, eli puiden kokoa. Ei niistä paljon tietoa ollut saatavilla, mutta koosteessani on jotakin, palstalla Pohjoinen puutarha-Omenapuut Oulun läänissä.
Myös Krannilan sivuilta (www.omenapuu.com) löytyy tietoja Suomessa uudehkoista venäläisistä "luontainen kääpiö"-lajikkeista, esim. heti luettelon alussa Bamorskoje ja Bratsud...ja lopussa esim. Tsudnoje...
Linkin teko onnistuu esim. kirjoittamalla juttu valmiiksi sen jölkeen ylimaalaamalla kohta johon linkin haluaa, valitsemalla linkkitys toiminnon, kirjoitamalla linkin kehoitteeseen.
Linkin ominaisuuksia, esim sitä aukeaako se uuteen ikkunaan vai nykyiseen ikkunaan pääsee muuttamaan kun viet hiiren linkin päälle ja valitset ominaisuudet alalehdykästä uudet ominaisuudet. Osa toiminnoista on valitetavasti vielä englanniksi, koska editointi palikka toimintoineen on ostettu muualta.
Linkin voi suoraan kopoida myös html sivulta ylimaalamalla linkin ja liittämällä sen tähän ikkunaan. Esim. rakentaja.fi etusivulta poimittu.
Lisää aiheesta ->>
Myös kuvan voi suoraan toiselta nettisivulta raahata tai kopioida tähän muokkaus ikkunaan. esim. kuva vasemmalla
Kuvan voi asettaa olemaan myös tekstin vasemmassa reunassa valitemalla kuvan ja muokkamalla sen ominaisuuksia.
Kuvan voi siirtää myös ottamalla kuvasta kiinni ja raahaamalla sitä toiseen paikkaan. Kuvan voi poistaa delete näppäimellä tai hiiren oikealla.
pari vuotta sitten olen tainnut löytää tuon kirjani kirjatorin puolialekasasta, joten saatavuus lienee nyttemmin heikkoa...
Kokeilenpa linkin tekoa, kun sain ohjeet.
Siis pari vuotta sitten "vanhalla puolella" tekemäni kooste joistakin pohjoisemmille alueille sopivista omppopuista löytyy siis täältä. Siinä on kokotietoja muutamasta puusta.
Ja Hirvensalmen taimiston luettelo, jossa on tietoja "luontaisista kääpiöistä" löytyy puolestaan täältä.
hei Huisa,
löytyikö Pirjalle kaveri?
Luovuin ajatuksesta, tämänhetkisen ajatelman voi katsella tuolta pihasuunnitelma osiosta.
Mutta aihe on aina ajankohtainen! Miten kokoisimme tietokannan omenapuista PUINA? Rakenne, koko, muotoiltavuuden erityisehdot...
Kannassa olis ideaa..
Varsinkin kun tunnutaan nyt hakevan etupäässä pieniä puita.
Itse olen ihmetellyt, mistä saisi seuraavan varjopuun kahvinjuontipaikalle.
Nykyinen Sokerimiron romahtaa luultavasti ensi vuosikymmenellä.
Jussa, luettelostasi oli apua: Borgovskojen kohdalta löytyi maaginen sana "suuri".
Kotitaimen sivustolla on "kasvaakin latvukseltaan riippuvaksi" - näinkö käy?
En löytänyt mitään sopivaa otsikkoa omenapuista, jatkan siis tähän. Kääpiöomenapuu siis haussa taas, jokin kestävä ja silti satoisa. Katselin tuolta omenapuu.comista ja muutama venäläinen lajike oli mielenkiintoinen, mutta en ihan noin kaukaa pääse tuollaisia hakemaan, täytynee tyytyä lähitaimistojen tarjontaan. Luontaisesti kääpiöiviä ei taida hirveäsi olla, mutta muukin käy. Haluaisin hyvän syöntiomenan, mielellään kirpeän, enkä missään nimessä jauhoista. Olisiko ehdotuksia? Olisiko tuo huisan mainitsema Pirja hyvä..
Aion siis kokeilla tätä parvekkeella, toivottavasti en ihan älyttömiä toivo.
Tuota Jussan linkkiä "luontaisista kääpiöistä" en jostain syystä saanut toimimaan.
Norma, niitä venäläisiä luontaisia kääpiöitä löytyy Hirvensalmen taimiston sivuilta muistini mukaan ainakin Plastun, Skolovaskoje Bratsud talviomenista, Tshudnoje kesäomenista ja syysomenista ainakin Osennaja Nizkorosloje ja Prizemlennoje. Muistaakseni Pekka jää myös puuna pieneksi.
Noille Hirvensalmen taimiston omenasivulle pääset, jos linkki toimii, klikkaamalla tätä.
Parvekkeella pitää varmaan ainakin omenapuun kasvatuspurkki suojata pakkasilta hyvin, ja käyttää riittävän suurta astiaa. Itselläni ei ole kokemusta siitä...
Hmmm kirjoitusvirheitä...Siis Plastun, Skolovskoje ja Bratsud talviomenista...
Quutamo, kiva jos löytyi apua. :)
Borgovskojesta ei ole minulla vielä omaa kokemusta, siis sen koosta, kun omani on vasta n. 2,5 metrinen nuori puu. Mutta siitä varmaan saattaa tulla suuri rento-oksainen puu, päätellen siitä, että sen oksien latvat ovat, - samoin kuin Erstaan ja varsinkin Rautatieomenapuun (Hyvigiensis) -, hyvin ohuet ja rennot kaareutuen alaspäin. Borgovskojesta on vaikea löytää esim. varttamistarkoituksiin sellaisia suositusten mukaisia "lyijykynän vahvuisia" vuosikasvuja, kun ovat niin ohuita. Niitä ei kerta kaikkiaan ole...
Jussa, luettelossasi oli Korobovkan koossa viiva. Onko jo jonkinlainen kokoarvaus?
Mulla nuo puut ovat vasta tilauksessa ja koitan arvata kuinka lähelle voi istuttaa ettei tulisi pelkkää sotilasrivistöä. . Osa tulee latvustaimina, osa on tarkoitus varttaa joten muutama lähivuosi voi olla aika harvan ja sekavan näköistä.
Norma, kysyin Krannilalta viime vuonna ja vastaus oli suunnilleen "toimitamme kaikkialle Suomeen". Joten tilasin muutaman puun sähköpostille - tullevat toukokuussa. Mukana on pari uralilaista.
Tilasin myös Blomqvistilta - heillä on sivuillaan tilauslomake. Pari tulee vasta elokuussa. Kotitaimikin taitaa lähettää ja luultavasti jotkin muutkin taimistot.
Lähitaimistosikin voi ehkä hoitaa tilauksen - tällaista mahdollisuutta väläytti eräs taimisto kun haluamaamme ei heillä ollut.
norma, tilaa haluamasi taimet. Tulevat näpsästi matkahuollon kautta.
Quutamo, en löytänyt silloin mistään tietoja Korobovkan puun koosta, enkä osaa kyllä sitä arvaillakaan , kun omani on vasta metrin mittainen. Pari talvea se vietti kellarissa, kun ei ollut vielä paikkaa, mihin istuttaa. Nyt se on ensimmäistä talveaan ulkona.
Omenapuiden välimatkat voivat olla pohjoisempana ilmeisesti pienemmät, kuin etelässä. Siemensyntyiset omenapuuntaimeni 1990-luvun alussa istutin n. 2 metrin päähän toisistaan. Nyt niiden oksien kärjet vasta ottavat kiinni toisiinsa, kun aikaa on kulunut runsaat 15 vuotta. Puut kasvavat siis aika hitaasti kokoa, varsinkin kun en ole niitä juurikaan lannoitellut, talvenkestävyyden takia.
Uusia ostotaimia ja omia vartoksia olen nyt istutellut 2,5 - 3 metrin etäisyydelle. Ajatukseni on ollut, että talvi harventaa sieltä väleistä kestämättömiä pois. Niin ei kuitenkaan ole käynyt, vaikka pari puuta onkin saanut talvivaurioita, toinen enemmän, toinen vähemmän. Mutta tuon aikaisemman kokemukseni perusteella puut mahtuvat vielä kauan aikaa kasvamaan ennen kuin rupeavat haittaamaan toisiaan. Jos olisi riittävästi istutusmaata, laittaisin puut varmaan harvempaan, ehkä 3 - 4 metrin päähän toisistaan. Etelässä näin varmaan kannattaa tehdä ja istuttaa vielä harvempaankin.