Huomasin tänään että taisin pistää paremmaksi / pahemmaksi. Kahdessa metrissä on kärjet nakerrettu poikki, mutta syy lienee leväperäisen isännän joka työnsi lumikasan autoluiskalta suoraan omenapuun viereen. Vähän siis kuin oma vika. Onneksi se puu on muutenkin odotellut että saisin potkun takamukseeni ja ottaisin leikkurit käteen, nyt se muistuttaa harakanpesää. Voikohan sitä vielä eteläsuomessa siistiä?
Lunta kasaantui puun ympärille ihan tuiskuttamalla ja verkko jäi matalaksi…
Omenaa voi siistiä pitkin kesää - tai niin minä ainakin olen tehnyt peurojen takia.
Olisiko mitään köyhännaisen myyräsuojauskonstia ompuille ja muille?
Onnistuisiko jos laittaisin varjostusverkkoa (niitä löytyy, ei tarv. ostaa) puiden ympärille (torjuu pitkäkorvat)? Ja myyräverkosta leikkaisin kaulukset puiden ympärille maata myöten juuria suojaamaan kun rongonsuojat on jo? Mielipiteitä kiitos!
Kertaus on opintojen äiti. Mä oon miettinyt Pitkäkorvia jo aiemmin. Yks mahdollisuus olisi jos puut ovat lähekkäin niin, niiden ympärille tukikepit. Ja naruu VHS nauhaa tms. (pitää erossa Rusakkoja/Jäniksii) 4-6 kierrosta. tiheydestä ei ole kokemuksia.
Kuten taannoin karjaa aidattiin piikkilangoilla/sähköllä. Niin Hedelmäpuut voi aidata narujen tms. sisään.
Alkuperäinen kirjoittaja: David2
Meinasin suositella, että itse voi muovipurkeista rakennella niitä spiraaleja, mutta Taiminetistä löytyy:
*Käyttäkää myyräsuojina verkkoa, älkää tummaa spiraalimuovia. Spiraalimuovi saattaa kevätauringossa kuumentuessaan aiheuttaa toisinaan pahoja runkovaurioita.
Myyräsuoja asennetaan oletetun lumirajan korkuiseksi tai vain hieman sen yli. Ihan etelä-Suomessa riittänee 30-40cm ja keski-Suomessa noin parikymmentä senttiä korkeampi. *
Halvasta en oikein tiedä…mutta yleensä rautakaupasta saa halvemmalla verkot metritavarana kuin marketin valmispakatut.
Jotkut käyttää tuomenoksien lisäksi mustaherukan oksia. Hämää kuulemma jyrsinhampaisten hajuaistia. Ja ihmisten hiuksia. Ja maahan kanankakkaa kun se on jäätynyt.
Mä luotan kuitenkin tiheäsilmäisiin verkkoihin ja spiraaliin, spiraalit poistan maalis-huhtikuussa ja olen silloin tökkinyt verkkoihin poistamiani mustaherukan oksia. Tapoin yhden Lobo-ompun, kun en tajunnut ottaa spiraalia pois kesäksi. Taitan verkoissa reunat n. 30 cm kauluksella ulospäin, olettamana että piikit pistää sen verran ettei jyrsijät diggaa ja kauris ei pääsisi syömään kuin oksien kärkiä.
Hyväksi havaitsemani konsti kiinnittää verkot on käyttää puuhaan nippusiteitä, lyhtykoukkuja ja lisäksi talloa maata verkon alahelman päälle. Lyhtykoukkuja voi hyötykäyttää monin tavoin, mm. apuna ompun oksien taivuttelussa.
Meilläpäin oli viime syksynä valmiit verkkopaketit halvempia kuin metritavara.
muovispiraali voi tosiaan aiheuttaa kuumenemista mutta uskoakseni vain jos on niin tiukka että koskettaa runkoon niin että ilma ei pääse kiertämään sen alla
Vaaleitakin spiraaleita on myynnissä. Luulisi niiden lämpeävän vähemmän kuin paljas runko.
Sekä vaaleat että ruskeat menevät ainakin mulla muutamassa vuodessa sälöiksi. Ostan runkosuojaksi nykyään verkkoa tai sitten sellaisia muovirullia joissa on reiät. Helppo katkoa puukolla pätkiksi ja spiraalia helpompia laittaa paikoilleen.
Ostimme viime keväänä 3 omenapuuta(huvitus, keltakaneli ja pirja) ja 2 mustaherukkaa sekä yhen karviaisen, lisäks otettiin mökiltämme pari karviaista ja istutettiin ne kaikki vanhalle aurinkoiselle pellolle.
Kaikki kasvoivat aika hyväsesti kesän aikaan ja muutenkin niillä meni hyvin.(Eivät kärsineet kuivuudesta yms.)Mutta heti kun kesäloma lopahti, niin asiat alkoivat mennä huonosti, keltakanelista halkes kaks oksaa(toinen melkeen runkonsa paksunen)ja kaiken pienen murheen lisäks kävi näin: Kävelin tännään siellä pellolla ja mietiskelin puiden ja pensaiden suojausta, sitten huomasin, että joka pensaan kaikki vuosikasvut oli syöty, omenapuiden alimmaiset oksarkin oli jyrsitty pari senttisiks ja keltakanelin runkosuoja oli revitty pois ja sen rungon kuori oli poissa 15 sentin korkeudella. Muut pensaat ja puut selviää ihan varmasti pikku haavoistaan, mutta miten sille keltakanelille käy??? Auttakaa! Mitä sille pitäs tehä?
Jossain oli tänä vuonna kysymyksiä omenpuiden suojaamisesta. Laitanpa tänne löytämäni kuvan vinkiksi:
kuva: Uusi Puutarhakirja II
Vinkeä ohje. Mitäköhän vastaan noin yritetään suojautua: pakkasta, myyriä, jäniksiä vai kevätaurinkoa?.
Omassa pihassa on kohta aika kaivaa ‘vallihauta’ jänissuojaverkon ulkopuolelle, sillä 120 cm verkko ei paljon pidättelle jos hangen pinta on 60 cm maanpinnasta.
Quun kirja on ajankohtainen: Uusi puutarhakirja !! 
Ei jänis kai syö olkia ja sanomalehtiä, Suojannevat hirmupakkasiltakin. Jos iltapäivälehdillä suojaan, saavat puut lannoituksenkin.
Mulla on jo paljon tuomenoksia hajuverhona ja huomenna kiinnitän risukimpuiksi loput isosta kaadetusta tuomesta ja kannan köyryselkäisenä katua pitkin kotiin. Rusakoita on ainakin kaksi, kengurunkokoisia ja häpeämättömiä.
Onnea suojaamiseen, Valtsu.
Mä yritän selvitä jäniksistä talven yli verkoilla. Joku verkko pettää joka talvi muttei onneksi pahempia ole sattunut. En ole nyt käynyt katsomassa miten ovat pystyssä lumituiskujen ja vesisateen jäljiltä.
Estäskö sanomalehti myyrät? Kokeilin kerran tervapaperia mutta oli mun näpeilläni tosi hankala kääriä ja purkaa keväällä joten yhteen kokeilukertaan jäi.
Tuossa ennen joulua näin jäniksen pihassa vaarallisen lähellä suojaamatonta omppupuuta. Suojaukset oli vähän jääneet, kun ei pupujakaan ole näkynyt ollenkaan pitkiin aikoihin. Jäniksen jälkiä ei kuitenkaan ollut lainkaan omppupuun ja mustikoiden kohdalla, vaikka menivät parin metrin päässä niistä. Paikalla tuoksuu edelleen vahvasti niiden juurelle kesältä jääneet kääpiösamettikukkien varret. Liekö niillä sitten ollut suojaavaa osuutta asiaan, mutta nyt on kunnolliset suojat paikoillaan varmuuden vuoksi.
Hitsi, teinköhän isonkin mokan? Tyttäreni pihalla on pari nuorta omenapuuta ja toista oli jänöpupu syönyt pitkälti runkoa hangen päältä. Verkko oli, mutta näillä korkeuksilla on paksu lumi talvella. Kuulin naapuriltani, että he suojaavat omenapuut tervalla, sivelevät runkoon tervaa, joka karkoittaa jänikset. Ostin hautatervaa ja kävin sivelemässä puut, maanrajasta ehkä parikymmnetä senttiä ympäriinsä ja sinne tänne oksiin. Nyt säikähdin, että ei kai terva ole haitaksi puille. Eikös se ole kuitenkin luonnontuote, kun etiketissä luki, että voidaan käyttää hevosten kavioiden hoitoonkin. Oletteko kukaan käyttäneet tervaa hedelmäpuiden suojaukseen? Haju tervassa on kyllä melkoinen. Pesin kädet moneen kertaan ja yhä vain haju tulee nenään. Joudunkohan vielä ostamaan uudet omppupuut???
Minulla ei kyllä ole omppuja,
mutta tuntuu vähän siltä,ettei sitä levitetä enää oksiin…siis jos ollenkaan levitetään…voihan se olla mahdollistakin…