Parina päivänä olen kameran kanssa käyskennellyt pihalla ja tälläisiä sain napattua...
''Naisvoimistelua''
''I bite my betula'' - ''Haukkaanpa halkoa.''
Koivu, joka halusi olla enkeli.
Ihan tulee notkea olo itsellekin, kun noita naisvoimistelijoita katselee. Kiitos, Hydrangea!
''Elämä on...'' 
Mitä TE tässä näette? 
Meniköhän koristelu minulla vähän överiksi? 
Sulla on taito hyppysissä kameran kanssa! Tuo akileija näyttää ihan korulta. Keskimmäisestä tuli ensimmäisenä mieleen ne entit siitä Taru sormusten herra -leffasta.
Olepa hyvä ja kiitos, hassuelli ! Taidosta en tiedä, ihan ekoja kertoja käytän tota tikitaalista - vielä löytyy hiomisen varaa...ja kyllä niitä ''otuksia'' löydätte tekin, kun laitatte satusilmät päähän ja hymyn taskuun. Lapsilla ainakin oli hauskaa, kun katsottiin yhdessä kuvia...laitan lisää myöhemmin, nyt odottaa se karumpi totuus, eli pölynimuri!
Mutta vielä yksi...aikamoinen kammotus! Alien kuoriutuu...
Todellakin osaat kuvata hienosti! Noista saisi upeita tauluja! 
Minä näin keskimmäisessä kuvassa aivan selkeän terrierin profiilin. Sillä on suussaan vanhemman pojan sukka.
Upeita “näpsäyksiä”, Hydrangea!!!
Älkääs nyt...
...tässähän ihan punastuu. Temskukan näkemys keskimmäisestä kuvasta oli lähellä omaani; partaisen koiran minäkin siinä näin. Ja mikä jännintä, ei se pelkällä silmällä erottunut vaan kameran linssin läpi - onneksi kukaan ei nähnyt, kun suurinpiirtein konttasin maassa ja valuin pitkin puiden runkoja kamera liimautuneena kasvoihini....on tuo zoom-zoom-suurennus hyvä juttu!
Muistatteko sen ''Alienin''? Se on alkanut kuoriutua...tässä kuva eilis päivältä. 
Lapset tuumasivat, että :"Hui, nyt siltä äiti tursuaa aivot!" Käyn tänään ottamassa uuden kuvan ja katsotaan minkänäköinen mosteri siitä on yön aikana tullut...
Kun te puhuitte tuolla ''keväthommat'' osiossa sanomalehtipenkin teosta, niin onkohan siellä tälläisiä? Huomasin parvekkeen ovessa liikettä ja salamana kameran kanssa leiskautin paikalle. Onkohan tämä nyt ''hyvä'' vai ''paha'' mato?
Lukutoukka
Hydrangea, nuo kaikki voisivat olla vaikka valokuvanäyttelyssä tai kirjassa.
Oletkos tiennyt olevasi noin luova?
Oletko siis ammattivalokuvaaja?
Mitäs, jos miettisit näyttelyä tms, noilla mukavilla humoristisilla nimillä varustettuna. Uskon, että olis menestys.
Kiitos, annesurfs! Kyllä minäkin osaan olen tyytyväinen, osassa on tuo tarkennus vielä vähän niinkuin kirjaimellisesti ''metsässä''. Digikamera, tämä hieman parempi versio, on ollut nyt minulla kädessä...hmm...viikon ja automaattiasetuksilla vielä. Aikomus on kyllä lukaista se ohjekirja ja kokeilla käsisäätöjä, jos ne vanhat opit passaisivat siihenkin. Ammattivalokuvaaja en todellakaan ole, aikanaan kylläkin järkkärin kanssa tuli heiluttua paljonkin koulun takia.
Tuo luovuus on sellainen jännä juttu; taidelukion aikanani kävin ja hyvät opit sain, mutta tuo oman luominen on ollut minulle aina tervassa uintia. Ainahan minä jotain väsäilen ja posliiniakin maalailen, mutta siinäkin vasta nyt 10 vuoden jälkeen uskaltauduin tekemään ihan oman mallin. Eli tarvitsen jonkinlaisen ''raakaversion'' aiheesta ja siitä saan kyllä työstettyä vaikka mitä. Näissäkin kuvisssa luonto antoi minulle kuvan ja minä sille nimen.
Kirjoittamisesta taasen, no se on jostain syystä ollut minulle aika helppoa. Suuri kiitos kuuluu varmaankin lukioaikaiselle äidinkielenopettajalleni, joka panosti niin minun kuin muidenkin kirjoittamiseen. Ja jostain kumman syystä olen aina ollut se, joka laatii kaikenlaiset kutsut ja kiitoskortit yms. Huumori, noh, se taitaa minulla olla sellaista, etteivät kaikki aina ymmärrä, mutta olenkin ollut aina oman tieni tallaaja...
Siispä kaikille kiitos kommenteista ja palautteesta! Tarkoitus olikin saada edes jollekin hymyä huuleen. 
Asiaan...Kävin nuuskimassa pionipenkkiä ja todella mukava yllätys sieltä löytyikin, Rockii-pionissa oli elämää...olin ihan varma, että voisin laittaa sen menetettyjen listalle!
Tätä minä olen odottanut yli vuoden...viime vuonna siemenistä sain kasvamaan muutaman taimen ja nyt ne aloittavat kukintansa.
Kaukasianpitkäpalko 
Ja huomasitteko, ei äskeisessäkään tuo tarkennus ihan kohdillaan ollut...
...muuten, voitte tekin laittaa tänne kuvianne, en pahastu lainkaan - päinvastoin!
Nyt tällä erää viimeinen kuva, sillä ei minunkaan ''luovuuteni'' ole loputonta...hih...
''Undercover agent'' 
''Tässä kun seison niin kuin muutkin, jospa ne ei huomais...''
tai
''Kädet ylös! Sinut on piiritetty!''
Hih, jos nyt tuota pionia katsoo niinkuin Hydrangea käski, eli satusilmin ja hymy taskussa (vai mitenseoli), niin sehän näyttää siltä kuin se halaisi jotain, rutistaisi jonkin syliinsä! Lämpöinen kuva, kuten nämä muutkin
Hyvä Trigona! 
Jippii! Ensimmäinen ''käännytetty''...
...jatkakaa samaan malliin.
Hih, minä kans katsoin, että sillä pionilla on jotain halittavana
Mua nauratti tuo ‘Undercover agent’ - nimittäin siksi, että kesti jokseenkin piitkän hetken, ennenkuin lamppu syttyi ja oivallus tuli. Miten sä Hydrangea löydätkin nuo kohteet? Näitä lisää, kiitos!
Voin kyllä kertoa, hassuelli, kuinka löydän kohteet......otan kameran, menen ulos, päätän suunnan ja katselen....ja katselen...ja pyörin...ja katselen! Joskus kameran silmään osuu jotain, joskus ei sitten mitään. Siis eipä siihen konstia saatikka kikkoja ole...joku päivä saattaa saada hyvän kuvan samasta paikasta, jossa on tiiraillut kameralla jo kymmeniä kertoja. Sen voin vielä sanoa, ettei noita tekstejä miettimällä tehdä - se vain pompsahtaa mieleen, kun katsoo kuvaa...itseasiassa jo silloin kun ottaa sitä kuvaa. Eli onnistuu kyllä kaikilta, kun asenne on vain oikea!
Pistit kyllä pahan, jos samanlaisia haluat...kävisikö tämä?
''The night of the living dead.''
Tälle horror-linjalle, kun lähdettiin niin voin kertoa, että minusta tuli sitten sarjamurhaaja. 
...kylmän viileästi pistin päät poikki kahdelta tomaatintaimelta! No, positiivistahan siinä oli, että niistä kahdesta jäljelle jääneestä huonosta taimesta tuli nyt sitten kaksi parempaa!
Laitetaanko vielä yksi kuva?
''Pahnan pohjimmainen'' 
''Ööö, kaverit hei! Miksi mä saan aina olla alimmainen?''