Jiihaa Belgi, täällä toinen mut vastakkainen suunta! Mies nauraa että on helppo tietää millä tuulella mä olen; jos pää on kenollaan oikealle on kaikki hyvin mut jos kallistaa vasuriin niin on syytä varoa. Mä myös muistutan parturiin mennessä että varmistaa mun pään suoruuden...
"Pidän päätäni vinossa vasemmalle sivulle, aina, en huomaa sitä itse, mutta siitä huomautellaan minulle. Kaikissa ala-asteen kuvissani pää on vinossa :( GGRRR!"
Minä tykkään tehdä asiat pareittain tai tasan. Suojatiellä on molemmilla jaloilla astuttava yhtä monta kertaa viivalle tai tulee armoton ahistus. Jos pöyhin sohvatyynyä, on pöyhittävä toinenkin. Nuorempana tämä oli paljon pahempaa kuin nyt, nykyään en välttämättä enää kiinnitä huomiota askeliini. Mutta jos sen laskemisen on kerran aloittanut, on se vietävä loppuun!
Eripari sukat on kauhistus. Miehellä on miljoonat valkoiset tennissukat, vaikka mitä merkkiä, eikä se katso millaiset jalkaansa laittaa. Minä neuroottisesti paritan sukat pesun jälkeen, parittomiksi jääneet piilotan omaan vaatekaappiini odottamaan mahdollisen parin ilmaantumista. Omaan kaappiini siksi, ettei mies vahingossakaan ota niitä sieltä ja laita jalkaansa, väärän parin kanssa!
Lakanat, siis aluslakana, pussilakana ja tyynyliinat pitää olla väreiltään toisiinsa sointuvia. Pussilakana ja tyynyliinat samaa kuosia ja aluslakanan väri sellainen joka niihin sopii. Ja jos joskus petaan sänkyyn toisen peiton niin sen pussilakanan pitää olla samanlainen toisen pussilakanan kanssa. Kynsiä en (enää) syö, mutta kynsinauhoja revin. Sitä enemmän mitä kireämmällä on pinna. Nenää ja korvia kaivelen. Keittiössä tavarat on huiskinhaiskin, mutta kaapit ja laatikot järjestyksessä. Samoin pikkuhousut, rintsikat ja sukat omissa koreissaan. Mukin pohjalle jätettyjä kahvi- tai teeliruja inhoan, roiskuvat pitkin lattioita kun mukin kääntää ylösalaisin tiskikoneeseen laitettaessa. Voileivällä pitää olla oikea järjestys: ensin voi, sitten leikkele, sitten juusto ja sitten tomaatti,kurkku tms.
lakanat pitää meilläkin olla toisiinsa sopivia, jotain vanhempia lakanoita jos on vaan yks setti niin sitten pitää mun pussis ja tyyny sopia yhteen ja isännällä olla oma setti, kuitenkin niin että molemmilla on kukkia, raitoja, hevosia mitä kuvia milloinkin. samaan suuntaan kuitenkin.
Ja voileipä:levite, mahd.salaatti, juusto,leikkele ja viimeisenä kurkut, tomaatit yms. pää asia että leikkele on juuston päällä.
Mutta noita piirteitä en pidä mitenkään omituisina , muut voi kyllä pitääkin
Vessapaperirullan täytyy olla telineessä “oikein” päin, ja tiskikoneessa pienet lasit tuolla, jalkalasit tässä, isot lasit ja mukit yhdessä; isot lautaset kauempana ja syvät- ja pikkulautaset lähempänä. Haarukat, veitset ja lusikat aina samoissa lokeroissa.
Miksei kukaan meillä osaa täyttää tiskikonetta OIKEIN, yhtä taloudellisesti ja järkevästi kuin minä!
Minä pyrinkin laittamaan tiskikoneeseen työkalut aina eri lokeroihin, esim. kahta haarukkaa ei saa olla samassa lokerossa kun ne painuvat niin helposti päällekkäin ja sitten jäävät välistä likaisiksi eli siis lokeroon vain erimuotoisia välineitä. hidastaa tyhjennystä mutta minä tahdon tehdä sen näin.
ja työkavereiden mielestä on hassua kun meillä isännällä ei ole oikeasti edes lupaa tehdä ruokaa eikä tyhjentää tiskikonetta (eikä myöskään samasta syystä laittaa puhtaita vaatteita narulta kaappiin.), se laittaa astiat kuitenkin väärille paikoille ja meillä keittiö on mun reviiri, sinne ei muut mene. onneks siitä ollaan yhtä mieltä. kamalaa sekin olis jos mies tykkäis ruuanlaitosta ja minä tukahduttaisin luovuuden.
Ei nää mun jutut enää kuulostakkaan omituisilta, kun niin moni tekee samoin. Vessapaperi pitää olla “oikein” päin, käännän sen kylässäkin. Inhoan tiskipöydälle jätettyjä mukeja ja varsinkin jos niissä on juomaa pohjalla. (Mies inhoo sitä ku oon niin nopee laittaa ne koneeseen.) Haarukat ja veitset pitää olla samaa sarjaa ruokapöydässä. Lautaset pitää olla pöydässä väreiltään toisiinsa sointuvat ja pareittain (astiat erivärisiä Teemoja). Tiskiharja ei saa olla näkyvissä, se pitää olla kaapissa. Maton pitää sointua muihin huoneen tekstiileihin ja sohvatyynyt pitää olla tietyssä järjestyksessä… Täähän on ihan loputon lista:D
Hih, minuunki sopii aika moni noista ylläolevista jutuista, vessapaprurulla tosiaan oikein päin ja kylässä sen käännän myös, lakanat aina pareittain ja sävyittäin, astianpesukonetta ei muut kuin minä osaa tässä huushollissa oikein täyttää -ihme ripottelua muilla, puhumattakaan pyykkien ripustamisesta/viikkamisesta/kaappiin viemisestä - oon kieltäny mieheltä ne kokonaan ku se ei vaan TAJUA miten se pitää tehä ; ) Leivän teossa tärkeintä on että juusto on alimmaisena sitte salaatti ja sitte loput roippeet. Mielellään tiskirätin pitää sointua keittön sävyihin. Ja tiskiharjan.
Mutta leivällähän pitää salaatin olla alimmaisena, sen päällä juusto, sitten lihakset ja päällimmäisenä kurkku ja/tai tomaatti. Järjestys olla pitää! Ja tiskiharjan pitää ehdottomasti olla punainen tai valkoinen, koska mun keittiö on punavalkoinen, ja nyt on exän ostama tiskiharja, ihan väärän värinen.
Vessapaperirullan käännän myös “oikein päin” jos joku törppö ei ole osannut sitä asentaa. Onko näissä muka jotakin kummallista?
HYVÄ BELGI JA PAULASTIINA! kinkku pitää ehdottomasti olla juuston päällä, muuten leipä ei ole syötäväksi kelpaava. (exä joskus nuorena teki mulle voi leipiä ja ihmetteli ku mulkaisin päin ja tein sitte itselleni uuden. oli juusto päällimmäisenä. hih)
Meidän huushollissa kinataan juuston ja kinkun järjestyksestä myös; minun mielestä juusto alle, kinkku päälle ja mies haluaa oman leipänsä päinvastoin. Erottaapa ainakin, kumpi on kumman!
onneks meillä nykyinen isäntä on niin helppo että syö mitä vain mitä eteen laitetaan. (paitsi jos haisee vähänkin vieraalta, sillä on ihmeellinen nenä, aivan liian tarkka hajuaisti minusta)
Meillä kans ei isäntä osaa laittaa vaatteita kuivumaan. Järjestys se pitää olla siinäkin. Kaikki samanlaiset vaatteet peräkkäin esim. t-paidat, pikkarit, pyyhkeet, tyynyliinat ja vielä värien mukaan, niin ettei tule sillisalaattia. Ja sitten vielä pitää helmasta laittaa kiinni pyykkipojilla, ei saa taittaa reunasta vaan suorana pitää olla. Kaikkien kappaleiden. Myös vaatteiden viikkaamisen ja vaatehuoneeseen laittaminen omille paikoilleen, silloin ainakin menee metsään.
Paulastiina puhuu asiaa leivän päällyksistä, siinä missä järjestyksessä ne laitetaan.
Minulla on parillisten määrien syndrooma, esim. omenoita tms. ostan aina joko 2, 4, 6, 8 jne. Maitopurkkejakin tuon kaupasta 2 tai 4, en koskaan kolmea.
Tiskikaapissa astioiden tulee olla tietyssä järjestyksessä, lautaset kokojärjestyksessä isommasta pienimpään ja mukit korvat samaan suuntaan. Jos joku muu tiskaa meillä, järjestelen kaapin tiskauksen jälkeen. Harrastan samaa järjestelyä myös äitini luona.
Pyykkejä en voi laittaa kaappiin silittämättä, silitystä voivat sen sijaan odotella vaikka minkälaisissa pinoissa pitkiäkin aikoja.
Mutta leivälle laitan kyllä aina juuston päällimmäiseksi! Kahvin kanssa syön suklaata, aina 4 palaa/kuppi.
Kyllä mun leivässä makkara/kinkku on aina juuston alla. Mä en halua nähä sitä rasvaa tai lihapaloja. Muuten en pian pystyis syömään. Pyykin laitto taitaa olla mullekkin lähes taidetta. Kaikkea kun ei vaan ite kerkee, niin pitää tyytyä toisellakin tapaa tehtyyn hommaan.
Kehtaako tätä omituisuutta edes tunnustaa. Myöhään iltaisin, kun lapsi on nukkumassa ja kaikki hommat tehty ja istun sohvalla katselemassa illan myöhäisiä ohjelmia, nypin kovettumia jalkapohjistani -erityisesti halkeilevista kantapäistä.
Ovimaanikko olen myös -kaikki ovet täytyy olla aina kiinni. (sempä takia jäin avaimettomana ulos tässä muutama päivä sitten ja piti rikkoa ulko-oven ikkuna) Suunnattomasti ärsyttää jos keittiön jonkun kaapin ovi unohtuu rakoselleen.
Myös kotoa pois lähtiessä pitää moneen kertaan tarkistaa, ettei mikään jää päälle ja että ovet on lukossa.
Kynsiäkin syön.
Näkkileipä pitää voidella siltä möykkyisemmältä puolelta.
Ja kyllä se menee niin, että leivän päälle tulee sipaisu rasvaa, sitten leikkele, juusto, mahdollinen salaatti ja sen päälle kurkku tai tomaatti. Paitsi tänään tuli pelkkää sienimuhennosta.
No, eilen oli mies kerinnyt laittaa pussilakanan kuivumaan ennenkuin huomasin asian. Voi että miten se oli laitettu, ei ollut yhtään oikonut laittanut vaan narulle melkein mytyssä ja nurinpäin kaikenlisäksi. Ja huippuna, tyynyliina oli siellä yhdessä nurkassa.