Lampaista ja vuohista en osaa sanoa, mutta savipellolla ainakin hevostarhalle käy niin, että pohja tallautuu entistä piukemmaksi, ja pintaan muodostuu 10-30 sentin lieju kun se vähäkään vesi ei imeydy maahan. Seassa oleva orgaaninen aines saa liejun sitten haisemaan aivan järkyttävältä, siitä tulee sellainen hapettoman mätänemisen haju.
Saatko lainattua tai vuokrattua sitä käsintyönnettävää konetta, jota myyräksi kutsutaan? Ei sillä kyntöauran kääntösyvyyteen pääse, mutta aika hyvin kumminkin jos jaksaa muutaman kerran jurnuttaa alueen läpi. Tai sitten vaan aurat hepan perään ja töihin 
Ja hiekkaa kottikärryillä mahdottomasti sinne sekaan.
kalkitus tekee ihmeitä savimaalle, rakenne muuttuu ihmeellisen murevaksi, kun taas hapan savi on ällöttävää liejua. Mutta sitä kalkkia joutuu laittamaan p-a-l-j-o-n.
haha… 
saattas nuo minun pollet olla sitä mieltä että auraa ite palstas. silläpä juuri mietin että sorkillansa jos painaisivat vähän erinäköisiä kuoppia…voipi olla ettei onnistu. Myyrän etsimiseen mars. ja hiekan. huh. Kyllähän sitä helpommalla pääsisi jos oikein raharikas olisi, mutta näillä mennään…
Myyrä = puutahajyrsin?? Kannattanee varata tarpeeksi tukeva, rimpulalla ei tee mitään.
Missäpäin Metsämörrin piha on? Laittaisitko profiiliin kasvuvyöhykkeen ja alueen (noin suunnilleen, jos et tarkkaa kuntaa halua laittaa). Helpompi neuvojakin antaa, kun tietää suunnilleen missä päin Suomea ollaan 
Ja Mörri, tervetuloa joukkoon
Sehän se oli, puutarhajyrsin! Kas ku ei tullu mieleen sitten millään vaikka koitin kovasti muistella että mikä se kone oikeasti oli…
Paljon orgaanista ainesta, hiekkaa ja kalkkia. Näillä on meidän tosi savinen pelto kesyyntynyt. Ojitukset täytyy kyllä myös olla kunnossa. Meillä on isot avo-ojat molemmin puolin kasvimaata, joka on loivassa rinteessä. Ja vielä yhdysojat jokaisen noin aarin kokoisen lohkon jokaisesta nurkasta näihin sivuojiin. Ja savi nielee pikkuhiljaa kaiken, mitä sinne laittaa. Siis maanparannusta on tehtävä säännöllisesti jatkossakin. Ostomullat ei useinkaan vedä vertoja sille mullalle, jota saa aikaiseksi savesta lisäämällä sinne em. asioita. Meillä orgaaninen aines on ollut hevonpeeturvetta. Vahva jyrsin on meilläkin käytössä. Olen sitä mieltä, että se auttaa tosi paljon myös monivuotisten rikkisten suhteen. Kun säännöllisesti jyrsii syksyisin ja keväisin, niin ne eivät pääse yliotteeseen.
Minusta ei ole ollenkaan mielekästä kuoria maata pois ja tuoda tilalle ostomultaa. Pintanurmen voi kyllä kuoria pois ja kompostoida ja lisätä sen myöhemmin maahan takaisin (tällöin lähtee suurin osa rikkaruohoista saman tien). Yhtä helposti kuin tilata valmista multaa voi tilata tosiaankin hiekkaa ja turvetta tai muuta orgaanista ja jyrsiä sen maahan, josta nurmi on poistettu.
jes, eli jyrsin on siis satsaus tulevaisuuteen, sitä siis tarvitaan näemmä aina. Minä tässä olen sellaisesta haaveillut että tuonne puutarhan perukoille kaivaisin pienen tekolammen, jonne ylimääräinen vesi suodattuisi. On nimittäin lähteen suonia myös tässä maassa ja ehkä osa vedestä tulee myös niistä pintaan asti. Saisin nyt vain tehtyä lammen niin etten vahingossa kuivattaisi omaa lähdettäni josta saan veden taloon. -_- Eli kaikki orgaaninen aines mitä irtoaa, hiekkaa ja kalkkia ja jyrsimellä sekaisin keväisin ja syksyisin. Jep. Pääsen ainakin vähän jyvälle aiheesta, kiitoksia kaikille!
Ja jyrsimisen lisäksi kyllä täytyy kesällä kitkeä, mutta kitkeminen pysyy mielestäni kitkettävien lajien suhteen helpompana, kun jyrsii.
Mietin vielä juuresten viljelemistä savisessa maassa. Osittain ongelma niiden kanssa voi olla se, että niiden on vaikea itää raskaassa paakkuisessa savimaassa. Silloin voisi auttaa se, että tekee vähän reilumman kylvövaon, johon pistää hienojakoisempaa multaa, esim. kompostia, ja kylvää siihen. Siinä on kyllä tietty isompi vaiva. Itse jonkin verran tein noin alkuaikoina, kun maa oli niin kovin savista. Kylvösten kohdalta kannattaa kyllä sitten tiivistää maata jollain työkalulla vähäsen (itse käytän tasaista perunakuokkaa), jotta sateen tullen kaikki hienojakoisempi maa ei heti lähde virtaamaan penkistä alas.
Nykyäänkin vielä tasoitan aina kylvövaon pohjan (mulla on siihen tehty "työkalu"), jotta ei siemenet mene aivan vääriin syvyyksiin maakökköjen takia. Kylvövaon vedän umpeen perunakuokalla ja sitten vielä tiivistän hiukan päältä perunakuokalla mahdollisten sateitten takia.
Lajikkeissakin on eroa siinä, miten pärjäävät savessa. Muistaakseni pitkulaiset punajuuret onnistuivat alussa paremmin kuin pyöreät. Porkkanoista olen vannoutunut Hyötykasviyhdistyksen Early Nantes 5:en kasvattaja. He kertovat tästä lajikkeesta, että kasvaa savimaassakin ja se pitää paikkansa. Sen verran on tullut kokeilumielessä kokeiltua muitakin. Selvä ero!!
Lisäys: Vaikka Early Nantes 5 on aikainen lajike, niin sitä voi hyvin kasvattaa loka-marraskuulle asti ja säilyy kellarissa hyvin. Parhaimpina vuosina kesäkuulle asti. Luultavasti se nopeakasvuisuus tekee juuri sen, että ehtii savimaassakin kasvattaa syksyyn mennessä kunnon juuren.
savimaan hiekkalisäykseen pari kikka kolmosta
mai-lee, perjantai, 19. huhtikuuta 2002 - klo 20.01:
savimaan hiekotukseen keksin myös varsinaisen laiskan viljelijän konstin: silloin kesäkuussa, kun oli perunan mullituksen aika kärräsin tyhjät vaot täyteen hiekkaa. perunannoston yhteydessä syksyllä se sitten sekoittui mukavasti peltoon, eikä tarvinnut tehdä mitään ylimääräisiä sekoitushommia…
nykyisin kun savimaa kuitenkin aina tarvitsee ylläpitohiekotusta, täytän lavakauluksen hiekalla, kylvän siihen syksyllä porkkanan, kesällä lannoitan heinäsilpulla ja syksyllä sadonkorjuun jälkeen levitän hiekan yhden "kaukalon" maanparannusaineeksi.
minulle riittää pienellä kasvimaalla tuo lavakauluksellinen; isommalla pihalla voisi ehkä ajatella, että yhden hiekkakasan tasoittelisi keväällä lättänäksi ja käyttäisi sitä juurikasvien kasvatukseen kesäkuukaudet. vasta syksyllä sitten jyrsisi sen peltoon.
Mellä ei olisi perunoita voinut viljelläkään kovassa savimaassa ilman hiekan ja haravoitujen lehtien lisäystä. Rahaa ei ollut, mutta tilattiin joka toinen vuosi kuorma hiekkaa. Siitä kivet tielle kuoppien täytteeki ja seulottua hiekkaa perunavakoon edellisenä syksynä haravoitujen lehtien kanssa. Tuli hyviä puhtait aperunoita. ILman tätä vakojen täytätmistä perunat olisi olleet kamalia.Onhan tuo maa 50v paranttunut, mutta savi on savea. Nykyään ei enään hiekkaa saakkaan kohtuu hintaan.Kuokalla kuokittiin maat ja kuokitaan edelleen. Ei kovaan saveen mikään jyrsijä pysty.
Kesällä mikään jyrsin ei pysty kuivaan saveen, mutta on kyllä vahvoja jyrsimiä, joilla onnistuu oikeaan aikaan, kun maa on sopivan kostea siihen hommaan. Jyrsiminen vaatii sitten kyllä myös vahvan kuskin. Onneksi minulla on sellainen ollut, itse en olisi pystynyt. Auttaa vielä kun jyrsintä kääntelee puolelta toiselle, mutta se ei kyllä tee jyrsijälle hyvää. Kulma leikkaa vahvemmin kuin jos jyrsijä on vaakatasossa. Kolmas jyrsijä on menossa, 25 vuotta viljelyä takana.
Pelkän hiekan lisäys saveen voi saada aikaan vaan “asfalttia”. Orgaanista ainesta tarvitaan paljon.
onneksi siitä orgaanisen lisäyksestä on yli neljännesvuosisadan huolehtineet jatkuvat runsukäännöt ja kesällä kateviljely ja vielä varmistukseksi kaukaloiden kattaminen talveksi. alkuaikojen työkalut lapio, talikko ja kuokka ovat nykyisin lähes työttömiä. haravalla ja maakuokalla pärjää hyvin:-)
edit - tuulia-tuu sen sanoi. hiekkakauppiaiden kanssa saa olla tarkkana, ettei tule kuormallista hiesua.
Ja hiekan pitää olla riittävän karkeaa, hienojakoinen hiekka savessa tekee asfalttia kuten Tuomipihlaja sanoi
Tänään leivoin kerroskakun
Kasattu muutaman viimevuotisen kasvimaakompostin sisällöistä, herkkukerroksina yksi kerros lieroja täynnä olevaa vuoden maatunutta karjanlantaa sekä useita kerroksia tuoreempaa karjanlantaa. Tästä kasasta saan ensi keväänä kunnon multaa kasvihuoneeseen ja isoihin istutusruukkuihin.
Paska homma mut tulipas tehtyä
On siinä lapio heilunut ja kärry kulkenut 
. Kiva telttakylä 
! Asuuko niissä jättiksiä vai ketä?
Nam!
Jättiksiähän niissä, 4 minimökkiä joista yksi on jo käynyt tukalan pieneksi ja täytyy vissiin huomenna nostaa pois. Sitä ei vaan raaskisi parasta jättiään ulos tuuleen ja tuiverrukseen potkia vielä 
Se taitaa olla niin innokas kasvaja kun etenemissuunnassa odottaa kaksi isoa kasaa "sitä ihteensä" 
Pahuksen koko kompostointi. Aina kun käännän tai tyhjennän iskee poskiontelon tulehdus, oli hevonhyvällä tai ilman. Palstalla työnnän kaikki roippeet mustaan (nurinpäin käännetty) multasäkkiin ja viimekesäistet juolat oli nyt hyvää multaa. Pitänee siirtyä palstalla kokonaan säkittäjäksi, paitsi loppui nekin sieltä. Siementävät leinikit iskin saaviin kananpaksin kanssa ja täytin vedella, tulee haiseva juttu (vaan ei pölise) ja mitähän sille teen.