Sekin kompostoinnissa on niin kivaa, kun siitä on niin monia variaatioita.
Ei aina tarvi tehdä samalla tavalla ja samaan paikkaan, vaan ideoiden, tarpeen ja olosuhteiden mukaan.
Mulla on joka vuosi vaähän eri systeemit. Nyt olen paljon säkittänyt kompostoitavia kevättä varten, kun sain maa-ainesten kuljetussäkkejä kymmenkunta kesällä. Niitä jotka nostetaan lenkeistä kuorma-autonlavalta.
Meinaan keväällä tehdä joihinkin säkkeihin kompostikasvualustat mm. kurpitsoille, ja ne tulee lähelle sadevesiastioita, niin kastelu sujuu helpommin, ja seinänlähellä on lämmintä. Taas yksi kokeilu siis tulossa, tuskin maltan odottaa kevättä.
osoite <-blogin runsukääntöön on 20.9.2007 kate V (runsukääntö).
runsu oli olut naapurini isän (pohjalainen sipulinviljelijä muuten) käyttämä sana, jota hänen tyttärensä sitten käytti, kun puhuimme noista syksyn roippeista. varmaan ihan samaa perua, kun esim meidän perheessämme käpyttää-sana. kuulostaa mukavalta korvaan:-)
(minä olin mukulana kysynyt, saanko käpyttää mittanauhan, joka roikkui siskoni ompelukoneen päällä. kaikki kokoonkääriminen oli sittemmin käpytystä…)
Ritva taitaa kyllä vetää pohjat, kun kerjää biojätteetkin vielailukohteista. Täytyy sanoa että ei ole tullut kyllä itselle mieleen, vielä;D
Toi vähiksen kokema katteiden pois otto tuntuu tosi ikävältä, yleensä ihmiset ymmärtää jos ne haluaa kuunnella perustelut.
Luin jo 80-90 luvuilla Ruth Stout nimisen kirjailijan kirjan kateviljelystä. Olin aivan innoissani, mutta yksin. Kukaan tuttu ei ollut kiinnostunut aiheesta edes keskustelumielessä silloin,
paitsi periaatteessa vastustusmielessä.
(Täytyykin googlata onko siitä kirjasta enää mitään tietoa.)
Mä olen viime vuosina kyllä saanut sanallista arvostelua ja ihmettelyä. Mm. :kompostialueen olisi oltava kiinteä, ja sen olisi sijaittava takapihalla, vaikkei siihen olisi mahdollisuuttakaan esim. maastonmuodon takia.
Ja multaa on turha tehdä kompostissa, koska sitähän voi helposti tilata kuorman.
Eikä lehtiä saa kasata kasvien juurille koskapa ne on ruukattu sieltä pois haravoida.
Kiitos Mai-lee!
Just Bumble, paitsi ettei kompostia sais olla ees takapihallakaan piilossa! (ja se on tää mun ukko).
Ja multaa voi tosiaan ostaa tai tarvitseeko sitä???Ja onko pakko laittaa jotain yleensä kasvamaankaan?
Ja lehtien kanssa oma rumpa, oi joi.
Kyllä kaikkeen se ihmislapsi törmää ja kaikkea kuulee, mutta minä otan nyt talteen maaksi muuttuvan niin kauan kuin jaksan puuhastella… ja piste.
Pakko vielä kirjoittaa, että kukaan ei ymmärrä minun puutarhaharrastustani. Ja siksi minulla on aina ollut kovin vaatimatonta. Nyt kun ois luontoa vastustaa vastustusta, voimat ei enää riitä tekemään niitä puuhasteluja, joita haluaisin - mutta näillä nyt on vain mentävä. Oliko tää kitinää - sorry. Kyllä elämä on muuten ihan mukavaa!
Meidän piha oli pelkkä nurmikenttä, kun minä tänne maalle muutin, ei ollut haravoimisen riemua syksyisin, eikä tietoakaan kompostoinnista.
No, ensimmäiseksi ostettiin biojätekompostori ja myöhemmin rakennutin myös ulkohuussin kesäkäyttöön (kaikki talteen). Sitten alkoi kukkapenkkien rakentelu ja sitä myöten riittääkin tuota kompostoitavaa koko kesäksi.
Tänä vuonna olenkin istuttanut paljon lehtipuita ensissijaisesti suojaksi mutta tuleehan niistä sitten mahtavasti lehtikatetta. Muutaman kottarillisen kävin naapurista haravoimassa lehtiä, kun siinä kesäasukas on vuodessa vain muutaman viikon ja me pidetään hälle sit piha kunnossa sukulaismies kun on.
Keväällä isäntä osti 9 isoa olkipaalia, joista on enää 4 jäljellä, hyvin olen sitä saanut katteeksi törsättyä ja vielä ainakin yksi paali pitäisi jaksaa purkaa.
Yhdessä entisessä pihassa naapurin anoppi raapi haravalla lehdet niin pontevasti uudehkon pensasaitamme juurelta, että heidän puolelleen siihen muodostui hiljalleen monttu. Jossa seisoi vesi talven molemmin puolin.
Sitten pensaat alkoivat siitä kohtaa kuolla, niihin oli ilmeisesti tullut mesisieni.
Eli jos maa-ainesta viedään pois, niin monttu tulee.
Siihen tarvis sitten jotain tilalle, ja jos ei halua kompostoida niin se on sitten yleensä ostomulta mitä siihen tarvis laittaa.
Ja sen hakemisessa on vaivaa ja se maksaa.
Tällä perusteella yksikin sukuun naitu siisteysmaanikko muutti mieltään, kun malttoi kuunnella.
Mun täytyy ihan rehellisesti myöntää, että minä en kompostoinnin takia pahemmin vaivaa näe. Mutta älkää kauhistuko -meillä on vähän erilaiset olosuhteet tehdä sitä hommaa 
Mulla on puutarhajätteelle iso kasa tuolla hallin takana. Sitä käännetään traktorilla ehkä kerran vuodessa, eli silloin kun kasa alkaa hiipiä näkyviin nurkan takaa. Joskus olen sieltä jonkun kottikärryllisen multaa kaapinut, mutta vähäistähän se määrä on eikä riitä esmes uusia penkkejä tehdessä alkuunkaan.
Biojätteet piilotan lantalaan päivittäisen tallinsiivouksen yhteydessä. Lantala tuottaa ravinnetta puutarhaan juuri niin paljon kuin tarvitaan. Viiden vuoden aikana en ole ostanut muuta lannoitetta kuin yhden purkin vaaleanpunaista ruukkukasveille, eikä tarvetta sen enmmälle ole tiedossa. Tallin puolelta löytyy myös katemateriaalia koska heinäpaaleissa on aina niitä huonojakin yksilöitä. Lehdet mä ajelen leikkurilla silpuksi nurmikolle tai kaavin ne talvisuojaksi kukkapenkkeihin. Tänä syksynä lainasin äiteeltä oksasilppurin ja totesin että sellaisen tarvitsen ehdottomasti itsellekin, koska oksasilppu tuntuisi olevan fiksumpaa katetta ruusuille kuin heinä. Kahden kesän aikana olen huomannut kukkatarhassa tuon katteiden käytön erinomaisuuden, ja jos/kun saan ensi vuonna rakennettua hyötytarhan niin katteethan sinne ilman muuta laitan.
Eilen jurnutettiin oksasilppurilla oman pihan oksia silpuksi ja siivoiltiin puutarhakompostorin ympäristöä. Kunnan puolelle, noin 2 m meidän rajasta, oli naapuri aiemmin kesällä kiikuttanut isoja oksia pähkinäpensasta. Raahasin ne meidän puolellemme ja silputtiin nekin siinä samalla näköalaa häiritsemästä. (Ja pääsee nyt paremmin pitämään kunnan nokkoskasvustojakin aisoissa.) Oksasilppu pääsikin jo loppumaan kesällä, ja sen kyllä huomasi biojätekompostorin löyhkästä… 
Massa pääsi liian tiiviiksi. Nyt on taas silppua varastossa sen verran, että pitäisi talven yli pärjätä tuon talousjätteenkin kanssa.
Tilhiskillä on mun nähdäkseni just sellasta olosuhteisiin sovellettua vaivatonta eloperäisen jätteen hyödyksikäyttöä, minkä puolesta aina puhun.
Miksi nähdäkään ylimääräistä vaivaa?
Monen kompostointi jääkin varmaan siitä syystä kun kuvitellaan että se on tehtävä tarkalleen joidenkin sääntöjen mukaan, kalliilla ostokompostoreilla ja herätteillä.
Yksikin tuttu kysyy aina kuinka usein käännän kompostejani, ja vastaan yhtä usein että en käännä niitä koskaan.
stoutin "vaivatonta puutarhanhoitoa" on ainakin pk-seudun helmet-kirjastoissa vielä kolmena kappaleena (hyllyissä ovat kaikki:-)) uutta 1990-painosta ovat nuo. vanha 1984-painos on kirjavarastossa ja sitäkin voi lainata.
googlella löytyy paljon tekstiä "stoutin metodista" englanninkielellä.
kiitos sinisointu, kun pidät ympäristömme siistinä. - toisaalta tekisi mieli "käräyttää" kiikuttava naapuri, mutta toisaalta olisit jäänyt ilman hyvää haketta. missään tapauksessahan puutarhajätteen vienti ojan yli kunnan maalle ei ole luvallista.
Oksasilppuria meilläkin pitäis hurruutella.
voi, miten hyvä ketju. Miten en ole tätä ennen löytänyt.Pitää lukea ihan alusta asti kaikki kirjoitukset. Olen ehdottomasti samaa mieltä teidän kanssanne. Omalta tontilta ei viedä mitään pois. Kaikki hyötykäyttöön. Minullakin on tällä hetkellä 7 eri kompostikohtaa tontilla. Yksi, johon voi panna myös ruokajätteitä ja loput avokomposteja. Nämä muovitetut rautalankakehikot ovat parhaita. Ne voi syksyllä nostaa omenapuiden ympärille.
Kahvitauko. Niin innolla tuolla pihalla häärään, kun sain tarvitsemaani neuvoa - KIITOS. Hiki tuli.
Kompostoin kaiken pehmeän, mutta risuja keräilen kasoille, kun tässä isolla tontilla on tilaa. Kasat voivat olla vaikka siilin pesänä ja kaikenlaisille öttiäisille talvipesänä tai ravintona - liika siisteys vähentää hyötyhyönteisiäkin. Pienellä tontilla vaan ei taida olla tilaa ellei sitten tee sellaista risuaitaa, että kasailee risut tolppien väliin niin näyttää hoidetummalta. Sellaistakin olen nyt tehnyt tuulensuojaksi kasvimaan laidalle ja eiköhän sekin toimi öttiäishoukuttimena:)
Tässä mustaherukan ja purppuraheisiangervon välissä oli vuosi sitten tehty kehikkokomposti. Kesällä siinä oli päällä kurpitsa. Kun se on nyt poissa, huomaan kuinka valtavasti molemmat ennen vähän kituisat pensaat on kasvaneet, vaikka oli niin kuivaa.
Nyt olen siitä päältä vienyt muualle multaa, ja loput tasottelen tähän viereen pensaitten alle. Lisäksi tässä oli vielä vähän kuoppaa, kun alla menee vesijohto, ja maa on tiivistynyt siitä.
Purppuraheisiangervon alla on risoista farkuista leikattuja kappaleita estämässä vuohenputkea.
Kompostointi lisää maahan humusta ja matoja, ne kaivelevat käytäviään ja lannoittavat 24/7x365 ja siihen ei innokkainkaan haravanheiluttaja pysty.
Kukkakaupan täti kertoi että vie työpaikaltaan kasvijätteet kotiin kompostiin, kun ei voi niitä roskiin laittaa. Sanoin ettei tuosta ole enää pitkä matka kerjätä kyläpaikasta biojätteitä mukaan;D
Kurppa :D!
Muistan, miten hymyilin, kun olin noin parikymppisenä anoppini kanssa tuoreruokakurssilla. Kurssin vetäjä käski laittaa kaikki vihannesten kuoret yhteen sankoon. Sanoi vievänsä kotiinsa kerrostaloon matokompostoriin :). Silloin ei ollut kompostoreja lainkaan tähän malliin, eikä biojätettä kerätty lainkaan.
Nyt mie oon pahempi kuin tuo täti aikanaan. Äsken kävin äitilläni ja siivosin betonipolun eli kahmin siihen pudonneet koivunlehtikasat ja toin kotiin säkillisen lehtiä.
Ja töistä toin tapani mukaan ison pussillisen biojätteitä. Onkohan tämä tauti tarttuvaa? Kannattaa pysyä kaukana.
Toivottavasti