Meritähti, kukka näyttää kauniilta. :)
Kyllä nuo nimet taitavat olla ihan oikein. :)
Tosi hiano kukka tossa opuntiassa!!!!
Ja kyllä minusta kans nuo nimet on oikein. onnea uusien hankintojesi johdosta!
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Kiitoksia kommenteista! Mistäköhän muuten johtuu, ettei suurin nuppu auennutkaan, vaikka se hieman jo alkoi aueta? Nuppu oli toiselta sivulta kiinni yhdessä isossa lehdykässä, joten voiko se olla aukeamatta siksi, ettei sillä ollut toisella puolella tilaa aueta? Toinen sivu oli kyllä aivan vapaana, mutta onkohan siinä jokin sellainen mekanismi, että se ei aukea, jos se ei pääse joka suunnasta vapaasti aukeamaan? Siitä olisi tullut vielä isompi kukka kuin auenneesta nupusta, koska nuppu oli selvästi isompi.
Mistä mihin kaktusten talvilevon tulisi kestää? Itse ajattelisin, että esim. lokakuun alusta tammikuun loppuun. Jos niille ei voi järjestää kylmää kautta koko ajaksi, niin onko parempi pitää esim. vain kuukausi viileässä kuin ei lainkaan? Eli täytyykö kylmän kauden saada kestää vähintään jonkin tietyn ajan, jotta siitä on hyötyä, vai onko lyhytkin aika parempi kuin ei mitään?
Meritähti, käänsitkö tai siirtelitkö Opuntiaa? Heilautitko vahingossa kastellessasi? Annoitko liian vähän vettä? kuulostaa hirveeltä ristikuulustelulta
Kaktusten talvilepo kestää lajista, lajikkeesta ja yksilöstä riippuen lokakuun alusta maaliskuun loppuun, tai oikeastaan joillakin pidempään, joillakin aikaisempaan.olipa nyt taas mahdollisimman sekavasti selitetty
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Kuten Salmiakki jo sanoi, kaktusten talvilevon määrä on yksilöllistä. Jotkut lajit tarvitsevat pitkän lepokauden, kun taas toisille riittää lyhyempi lepokausi. Yleensä lepokausi olisi hyvä aloittaa loka-marraskuussa ja sitä voi jatkaa helmi-maaliskuulle asti.
Ihanteellisin talvehdittamispaikka olisi noin +8..+14 asteinen tila, joka on riittävän valoisa, mutta tämmöisen paikan järjestäminen on melkein mahdotonta nykykodeissa, ellei ole viherhuonetta.
On mahdollista, että kukka ei auennut sen vuoksi, että sillä ei ollut tilaa avautua. Myös kasvin siirtely, kastelu, valon määrä ja kasvupaikka vaikuttavat asiaan. Joskus kukka saattaa jäädä avautumatta ilman mitään selvää syytä.
Jatkoa...
Lyhytkin viileä kausi voi tehdä hyvää, mutta se ei välttämättä edistä kukintaa, koska yleensä viileän kauden pitäisi kestää noin 2-4 kuukautta. Kaktus voi kuitenkin kukkia lyhyelläkin levolla. Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti pysty antamaan, koska kasvit ovat yksilöitä ja ne käyttäytyvät joskus eri tavoilla.
Välillä kaktukset on niin epäselviä tapauksia että ota niistä sitten selvää. Aina ei nuppujen tiputtamiselle ym. löydy mitään selvää syytä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Niin ja tietysti viileän kauden lämpötilallakin voi olla merkitystä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Tuo on totta. Kaktukset voivat käyttäytyä mielenkiintoisella tavalla ja jotkut lajit ovat herkkiä pienillekin häiriöille kukinta-aikana.
Aivan, ja jos kaktusten lepokauden lopettaa liian aikaisin, se voi häiritä nuppujen muodostumista, sillä joidenkin lajien nuput kehittyvät vain viileässä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Tuo pitää paikkansa. Jos nuput eivät saa kehittyä rauhassa, niin kukintaa on turha odottaa tai kukinta voi olla huono. Riittävän pitkä viileä kausi takaa yleensä sen, että nuput ehtivät kehittyä kunnolla ja kun lämpötila nousee ja valon määrä lisääntyy, kaktus alkaa kukkimaan.
Olin kyllä varvovainen sikäli, etten koskenut nuppuun. Vettäkin annoin kyllä tarpeeksi. Ehkä se ei auennut siksi, ettei sillä ollut riittävästi tilaa, tai ehkä sellaista sattuu ajoittain myös ilman mitään selkeää syytä.
Kirjoititte, että joillain lajeilla nuput kehittyvät vain viileässä. Eli syntyykö nuput siis jo kevättalvella ja säilyvät nuppuina kesään asti, jolloin aukeavat? Brasilianopuntiani teki nuput vasta kesäkuun alussa ja yksi kukka siis aukesi muutama päivä sitten. Nuppuja on kaikkiaan ollut kolme, joista siis isoin ei auennut, yksi aukesi, ja yksi on vasta kehittymässä. Ja mitä selittämättömiin asioihin tulee, niin kuten tiedätte, mun kukkiva opuntia ei ole koskaan ollut viileässä. Lämpötila on ollut läpi vuoden ja vuorokauden +23 astetta. Tilasin muuten innostuksissani Amazonin kautta vielä kolme kattavaa kaktuskirjaa. Se iso ensyklopedia muuten saapui jo ja siinä esitellään 1200 lajia siten, että ne kykenee tarkasti tunnistamaan.
Seelvää... noihin ei aina ole selkeää syytä.
Ja jotkut lajikkeet tekevät juuri noin, että nuppujen alut kehittyvät viileän kauden aikana, mutta eivät aukea, jos valoa ja lämpöä ei ole tarpeeksi. Mikäli opuntiasi on ollut noin lämpimässä koko talvilevon ajan, en minä osaa siihen mitään sanoa. Sitten kun Smaa74 ilmaantuu maisemiin, saat oikeamman ja tarkemman vastauksen tai edes arvauksen:)
Onnea!!! Hyviä kaktuskirjoja on harvassa, parempia vielä harvemmassa!!! Jos löysit hyvän kaktuskirjan ja vielä sait omaksikin, olet oikea onnenpekka (olen hiukan kade) ;)
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Suomenkielisiä kaktuskirjoja ei tosiaankaan ole saatavilla, mutta englanninkielisiä on vaikka miten paljon (myös aivan uusia tänä vuonna julkaistuja), ja niitä voi tilata mm. Amazonin kautta (www.amazon.com; valitse "books" ja laita hakuehdoksi esim. cacti). Hyvän kirjan saa jo 8 eurolla ja isotkin opukset ovat useimmiten alle 20 euroa. Sieltä saa myös käytettynä sellaisia kirjoja, joista on painokset loppu.
Smaa, ensyklopediassani brasilianopuntia oli nimellä Opuntia argentina, ja netin mukaan se on synonyymi Opuntia brasiliensille. Kirjassa tosin sanottiin, että ne ovat itse asiassa kaksi eri lajia, jotka eroavat vain hedelmien värin suhteen. Eli jos kasvi ei tee hedelmiä, niin siitä ei mitenkään pysty näkemään onko se O. brasiliensis tai O. argentina. Mutta samapa tuo, hoitovaatimukset on kuitenkin samanlaiset.
Mulle jäi vielä hieman epäselväksi, että jos ei voi tarjota kaktukselle niin pitkää talvilepoa kuin kyseinen laji vaatii, niin onko parempi olla sitten laittamatta sitä lainkaan talvilevolle kuin pitää sitä viielässä lyhyemmän aikaa? Teoriassa voisi kuvitella, että esim. vain kuukauden talvilevosta voisi joskus olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos laji vaatii selkeästi pidemmän lepoajan.
Onnittelut kirjan saamisen johdosta! :) Hyviä kaktuskirjoja on niin vähän, että kunnon kirjasta on paljon iloa ja hyötyä. :)
Suomenkielisiä kaktuskirjoja ei taida olla myynnissä tällä hetkellä. Englanninkielisiä löytyy jonkin verran, mutta hyviä ja kattavia teoksia on vähän.
Kaktuksilla on paljon synonyymejä. Kaktusten nimistö on todella sekava, joten samaa kaktusta voidaan kutsua monilla eri nimillä. Joidenkin kaktusten nimet vaihtuvat melkein kerran vuodessa.
Kaikki kaktukset eivät välttämättä tarvitse viileätä talvilepoa kukkiakseen, mutta se lisää kukintaintoa. Kaktusten kanssa voi tulla toisinaan mielenkiintoisia yllätyksiä, koska ne ovat yksilöitä.
Lyhyestä talvilevosta on hyötyä, jos se on mahdollista järjestää. Jos kaktuksesi kuitenkin kasvaa hyvin lämpöisessä huoneilmassa, niin sen voi pitää läpi talven samassa paikassa. Viileän talvilevon tarkoituksena on yleensä lisätä kukintaintoa ja antaa kaktukselle mahdollisuus levätä kunnolla.
Nonnih ;) mitäs mä sanoin!!!!
Eli siis ilmeisesti brasilianopuntia ei tarvitse viileää talvilepoa kukkiakseen?? muuten, Meritähden kuvan perusteella tuo muistuttaa hieman myös Opuntia bergerianaa, tosin O. bergerianassa on punaiset kukat (ks. Lena Månsson, Ruukkukasvit, s. 236
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
Kaktusten kukkiminen riippuu lajista ja kasvista. Tämän enempää on
vaikea sanoa, koska yllätyksiä voi tapahtua. Yleensä kaktukset
tarvitsevat viileän talvilevon kukkiakseen keväällä, mutta
poikkeuksiakin on olemassa. (Muistin juuri, että mun sedällä ollut iso kaktus kukki aikanaan ilman mitään talvilepoa.)
onkos sulla tietoa, minkälajinen setäsi kaktus oli???
Alkuperäinen kirjoittaja: Salmiakki-
En valitettavasti muista mikä kaktus mun sedällä oli, koska hän luopui siitä monta vuotta sitten. Se oli kuitenkin isokasvuinen laji. Mua on harmittanut, kun en ottanut pistokasta siitä.
Uuden ensyklopediani perusteella näyttää siltä, ettei "partaopuntiani" (jonka kuvan olen aiemmin laittanut palstalle) ehkä olekaan O. leucotricha, vaan O. pilifera. Ovat hyvin samannäköisiä, mutta pieniä eroja on mm. piikeissä, väkäsissä, ilma-aukkojen värissä jne. Myös kukat ovat erivärisiä. Hoidossakin on kuulemma se ero, että O. leucotricha vaatii normaalia kaktusmultaa enemmän mineraaleja ja muita ravinteita.
Kirjassa oli niin hieno kuva Browningia hertlingianasta, että taidan taas lähteä metsästämään sitä.