Aita leikattiin 12 vuotta sitten alas. Virhe tehtiin siinä, että leikkauksen jälkeen ei sovittu tulevan aidan leveydestä. Osa kasvatti pihapiiriinsä liittyvän aitansa leveäksi ja suojaavaksi. Kun myöhemmin aidat siirtyivät kokonaan taloyhtiön hoitoon , niitä ryhdyttiin väkisin kaventamaan. Kun aitoja leikattiin ainoastaan koneellisesti sahalla ja useimmiten myöhään syksyllä, tulos oli lievästi sanottuna kehno. Orapihlajaan ei jäänyt leikkausten jälkeen lehtiä, joista se olisi voinut kerätä lehtivihreää talteen. Kun aitoja ei enää myöskään lannoitettu ja hoidettu muulla tavalla ne alkoivat näyttää kuolleilta ja ovatkin sitä suurelta osin oksistoa. Kuka takaa vanhan aidan alasleikkauksen kasvun. Käsittääkseni pitäisi hoitaa myös muulla tavoin kuin leikkaamalla. Jos aita ei enää kasva mitä tilalle. Aita suojaa kadulle päin pihapiiriä liikenteeltä.
Tästä koneelta näkyy suoraan oma pitkä orapihlaja-aitani. Oli tosi korkea, täysin ränsistynyt, vain latvoissa vähän lehteä ja paikoin kuolleen oloinen (sama suomeksi: kamala). -08 lumettomana talvena helmikuussa laitoin kantokorkeudesta poikki ja maalla kun asutaan, niin naapuri ajoi kaksi jättiläiskuormaa jätettä pois metsätraktorillaan, tosi kätevää kun ei tarvinnut tehdä piikkikuormaa käsin. Samana kesänä sain leikata uuden aidanalun jo metrin korkeudelta. Ja nyt toisena kesänä olen menneellä viikolla tehnyt monen tunnin urakan siistinnässä, kaventaakin sai ihan reilusti. Muutama kuollut kanto on jättänyt sinne tänne pieniä välejä, mutta ne menevät jo varmaan tänä kesänä umpeen naapuripensaiden ja ahkerasti kasvavien juurivesojen avulla. Mulla on suureellinen suunnitelma pitää aita alle naisenkorkuisena ja “taitekattoisena” mutta saas nähdä miten käy. Omat tietoni perustuvat vain mutu-tuntumaan, kun on nähnyt sen ainaisen juuriversontavimman, ja toisaalta kun tiesi tuloksen, miltä näytti, kun aita oli edellisen kerran leikattu täysikasvuisena puolivälistä poikki- koko alaosa oli jäänyt lehdettömäksi.
Jos leikkuupintoihin on päässyt sienitautia, niin ne kuolee pois. Ensi kevään leikkaus saattaa ne pelastaa.
Jos pensaat ovat vanhat, niin juurakot ovat riittävän vahvoja kasvattaakseen uuden varren. Reikäpaikat voi paikata tai antaa kasvaa naapureista umpeen.
Jos niitä ei hoideta eikä lannoteta, niin rikkaruohot juurella vie niiltä kaikki ravinteet. Kannattas lannottaa ne ja laittaa sitten kuoriketta juurille.
Ne on paljon helpompi pitää kunnossa ja siistinä kuin uusia niitä ränkkykuntoon pääsyn jälkeen.
Meillä oli taloyhtiön talkoissa periaatteena tarjota TALKOOLAISILLE ruoat (ei muille). Silloin porukka ei lähde talkoista tekemään ruokaa ja työ ruokapalkalla on taloyhtiölle halpaa. Tuskinpa te saatte talkoilla pensaita pois revittyä ja uusia istutettua. Je sen työn tettäminen onkin sitten talkooruokia, lannoitteita ja kuoriketta paljon kallimpaa.
Kiitos vastaajille. Tauti muistuttaa punapahkatautia, mutta on väriltään likaisen keltaista. Aita on tähän asti kasvanut liiankin hyvin.(stressanut leikkaajiaan) Aikanaan hyväkuntoisena ja nuorena aitaa lannoitettiin, tuotiin kuorekkeita juurille ja siveltiin suoja-aineella myyrän tekemät tuhot.Omalta osaltani myös kastelin aitaa kuumien jaksojen aikana ja muutamat muut asukkaat samoin. Päädyssä asuvana aitaa on minulla muita huomattavasti enemmän ja vilkasliikenteinen katu ja bussipysäkki kohdallani. Aita on minulle tärkeämpi kuin monelle muulle talon asukkaalle. Edellisen alasleikkauksen jälkeen leikkasin aitaa vuosia saksilla käsin, jotta se haarottuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja useita kertoja kesän aikana, mutta jätin aidan lopulta muiden osakkaiden tavoin taloyhtiön huollettavaksi muutama vuosi sitten. Aita oli minun hoidossani koko alueen kateuden kohde, monissa omakotitaloissa tällä alueella orapihlaja-aidoille oli käynyt samoin kuin nyt taloyhtiömme aidalle.
(Onneksi ihan koko 500 metriä aitaa ei ole ihan yhtä huonossa kunnossa)
Kaikilta pensailta ei viety joka lehteä pahimpaan aikaan viime leikkausen yhteydessä. Pidän viime syksyn myöhäistä leikkausta syynä tilanteeseen. Lehdet olivat vielä vihreitä ne alastomaksi leikatessa, eli kasvi ei ollut vielä kerännyt lehtivihreää talteen. Myös tämän kesän lehdet olivat niissäkin oksissa, joissa ne vielä kasvoivat vain kolmenneksen aiakaisempien vuosien lehtien kokoon verrattuna. Oletan ravinteiden puutteen olevan osasyyllinen tilanteeseen.
Liika lannoitus kostautuu. meillä taloyhtiössä pensaat lannoitettiin minimaalisesti, lue tarpeeksi. Nurmikoita ei ollenkaan, koska yletön kasvu tuottaa ylettömästi laikkaamista. Nuoressa yhtiössä tietty lannoitettiin puuntaimia, mutta myöhemmin ei enää pajemmin niitäkään. On mennyt jo metsurinhommiksi.
Tässä on tämän vuoden toukokuussa 10-senttiseksi leikattu n. 40-vuotias orapihlaja-aita. Tämä kuva on kesäkuun lopulta. Nyt elokuuhun mennessä olen typistellyt ja kavennellut tuota uutta kasvua jo kolme kertaa ja hyvin haaroittuu ja nopeasti myös kasvaa. Haluttaisiin pitää se puolimetrisenä, jotta olisi helppo leikata. Orapihlaja on mielestäni aika takuuvarma, ei vähästä suutu. Ei ole lannoitettu, mutta koetan pitää tuon tyhjän kaupungin tontin puolen rikkiksistä matalaksi ajettuna. Omalla puolella nurmikko ei niin paha, mutta nuo naapurista pukkaavat vuohenputket, vatut ja vaahterantaimet on mahdotonta joukkoa.
Orapihlaja-aita ei toimi hoitamattomana. Tässä nykyisessä paikassa korkeimmat latvat oli 7 metriä ja ainoa ehostus oli lopulta vetää 10 senttiseksi.
Teinpähän oriksesta polttopuita. 
Weikko,hyvä ratkaisu!-Onko viheliäisempää aitapensasta?
Aita leikatiin alas 12 vuotta sitten, joten siitä on kokemuksia. Jos aita leikataan lehdettömäksi, ennen kuin se on varistanut itse lehtensä ja jätetään heti kylmän armoille,(toisin sanoen myöhään syyskuussa) ei aidan nuorennuksesta ole hyötyä. Leikkasin itse käsin oksasaksilla oman piha-alueeni aidan monet vuodet edellisen nuorennuksen jälkeen ja sain aidasta tuuhean ja kauniin. Jätin sen kuitenkin pari kolme vuotta sitten taloyhtiön pensasleikkurin armoille. Minulla on päätypiha ja vilkas katu ja bussipysäkki vieressä, joten aidan merkitys minulle on paljon suurempi kuin yhdellekkään muulle asukkaalle. Niin pöly-ilmansaaste kuin näkö- ja tuulisuojanakin. Jouduin edellisen leikkauksen jälkeen tekemään paljon lisäsuojia aidan kasvamisen ajaksi. Minulla on digikuva viime syksyn aidasta leikkauksen jälkeen . (Lisään sen myöhemmin katseltavaksi). On todella taloudellistakin haaskausta hoitaa 500m pitkää aitaa välinpitämättömästi. Orapihlaja-aita on raskas leikata, piikkinen ja inhottava, mutta sen uusiminenkin ja vaihtaminen on rankka ja kallis työ. Aita reunustaa taloyhtiön pihaa rajaten sen kolmen eri kadun sisäpuolelle, lisäksi orapihlaja-aitaa on suojaamassa yksityisiä, asukkaiden hallinnassa olevia sisäpihoja kahden rivitalon asukkailla. Aidan lehdet ovat tänä kesänä kaikkialla hyvin pienet ja supussa, joka viittaisi melko selvästi puutarhakirjan kuvien mukaan ravinnon puutteeseen. Omalla kohdallani näyttää aidan juuret olevan pinnalla ja ilman multaa. Kun aita on yli 30 vuotta vanha ja sitä ei ole lannoitettu lainkaan tai mullitettu viimeisten 12 vuoden aikana, mielestäni olisi syytä tehdä niin. Ei pelkällä puskien “raiskauksella” talvea vasten hoideta orapihlaja-aitoja. Kansakoulussa jo opetetetaan kasvien lehtivihreän hyötykäyttö ja talteenotto. Alueella on hyvin kaunis hyvinhoidettu orapihlaja-aita ihan lähellä, joten ilmasaastumisestakaan ei voi olla kyse. Tietääköhän kukaan sen keltaisen sienen aiheuttajaa ja syitä sienikasvuun?
Syksyllä ilmassa on paljon erilaisia sieni-itiöitä, joten väärään aikaan leikattu orapihlaja lienee saanut leikkauspinnoilleen jonkin niihin erikoistuneen. Tosin muistan, että myös omassa aidassani oli ennen tätä viimeistä alasleikkausta ehkä samaa keltaista sientä ja myös jotain jäkälää. Eipä näytä mitenkään uutta kasvua haittaavan. En tunne kaupunkiaitojen pelisääntöjä, mutta kun näyttää siltä, että homma on menetetty tänänhetkisen aitanne kanssa, niin onko alasleikkauksessa enää mitään lisähaittaa? Ja etkö voisi, jos aita on sinulle tärkeä, edelleen hoitaa omaa osuuttasi oma-aloitteisesti, lannoittaa, kalkita, lisätä multaa? Miksi odottaa jonkun muun hoitavan asian, etenkin jos muualta tuleva hoito on huonoa?
Normaali leikkauksessa orapihlaja-aita leikataan ensimmäisen kerran keväällä ennen silmujen puhkeamista. Jos kasvu on voimakasta, aita leikataan toisen kerran kesällä juhannuksen tienoilla.
Alasleikkaus lepokaudella, yleensä keväällä, jolloin jätetään 10 cm nysät.
Kertokaas käsinleikkaajat vielä, miten se käsisaksilla leikkaaminen tuuheuttaa aitaa. Kysyn tätä ihan vilpittömästi, sillä meillä leikataan sähköleikkurilla ja mies aina ihmettelee, että mitenhän sen saisi tuuheammaksi (meinaan silloin ennen kuin sitä oli “nysätty” alas). Leikkaattekos te sitten jotenkin erilailla niillä käsisaksilla ?
Riippuu siitä mitä tarkoitat tuuheudella. a) isompia lehtiä b) lehtiä tiheämmässä c) parempaa läpinäkymättömyyttä eli näkösuojaa
jne.
Jos aita on itä-länsi suuntainen ja kovin paksu, niin se on helposti hyvän näköinen etelänpuolelta. Jos se on sattumoisin liian paksu, niin pohjoispuoli on vähällä auringolla ja helposti huonon näköinen. Tässä suunnassa kasvaessaan auttaa asiaa leikata se niin ohueksi, että lehdet saavat riittävästi valoa aidan läpi.
Typpi auttaa vihreään kasvuun. Oksapituuteen eli lehtitiheyteen vaikuttaa varmaan joku toinen lannoite, mutta en oo koskaan tutkinu niin tarkaan oriksien sielunelämää, että siihen osaisin vastata.
Riippuu siis monesta asiasta.
Oisko käsisaksilla jotain eroa sähköleikkuriin (paitsi käyttövoima ja nopeus…) Periaate sama, että “latvominen” tuuheuttaa. Käsisakset repivät vähemmän eli työjälki on kauniimpaa, mutta en oo koskaan ajatellut sen vaikuttavan tuuheutumiseen mitenkään. Enemmän kasvuolosuhteet niinkuin Weikko esitti. Mut nää on taas mun näppituntumalla puutarhurointia, tieteellisesti todistamatonta 
Vastaus viimeisille kirjoittajille. Käsinleikkuu ei ensinnäkään revi lehtiä, vaan ne jäävät kiinni puskaan. Toiseksi käsinleikkuuta voi harrastaa pitkin kesää, aina pisimmät oksat poikki haluamastaan pituudesta 5-20cm, jolloin oksat haarautuvat monta kertaa yhden kasvukauden aikana. Myös jäljelle jäävät lehdet kasvavat suuremmiksi ja peittävimmiksi, kun “tarpeetonta” kasvua rajoitetaan. Voin ehkä jatkossa taas hoitaa itse aitojani, mutta enää en saa aidan leikkausvirheitä korjattua vaikka itkisin kesät talvet. Olin lievästi liikuntavammainen jonkin aikaa, joten jätin aidan leikkuun muiden tavoin yhtiölle ja toisaalta aidan korkeus ja leveys on yhteneäisempi ja kauniimpi (hyvin hoidettuna) kun yksi ja sama ihminen leikkaa aidat. (Hän saa siittä myös palkkaa ja minä en). Minun aitaosuuteni on kolme kertaa pidempi kuin vastaavien samanlaisten asuntojen omistajilla. Ongelmana on myös, että viime aikoina on korostettttu yhtiön omistusoikeutta kaikkiin piha-alueisiin. Laitan kuvat vielä tänä kesänä elokuun alussa leikatusta aidasta. Nyt jäi 5 cm latvoihin vihreää. Toivotaan että aita komistuu vielä ja kykenee taltioimaan lisää lehtivihreää talvivarastoonsa ennen pakkasten tuloa.
Joo, asunto-osakeyhtiössähän ihmiset eivät omista edes asuntojaan vaan osakeyhtyön osakkeita. Tietyt osakkeet sitten oikeuttavat hallinnoimaan tiettyä huoneistoa. Osakeyhtiö on kuitenkin se omistaja.
Toisekseen, jos osakeyhtiöllä on esimerkiksi 1 km orapihlaja-aitaa, joka kaiken lisäksi saattaa olla kaupungin julkisivulautakunnan kiinnostuksen alainen, niin tarkottaa samaa korkeutta ja asiallista ulkonäköä. Siinä on sitten kiva leikata käsisaksilla. 1 km puskaa molemmin puolin on 2 km leikattavaa ja vielä päältä tulee kolmas kilometri. kun leikkurissa on 80 cm terä ja sen perässä 20 m sähköjohtoa ja osa leikataan maassa seisten ja osa tikkailla seisten, niin melkoinen työmaa on. Eli ei kun mennään urakkatyökaluilla vaan, koska yleensä asukkaat eivät yhtiön puskien leikkaamisesta palkkaa saa. Asunto-osayhtiöissä ei asioiden hoitamisesta yleensä saa koskaan kiitosta, mutta haukkumiset tulee tosi herkästi.
Nyt kannatta muistaa, että joka asunto-osakeyhtiössä asuu vähintään yksi hullu.
Joskus voi omakotiasujallakin olla naapurissa hullu.
Selvä juttu. Ymmärsin täysin. Vielä vähän tarttee tuota henkistä kipulääkitystä. 
Totta toinen puoli siitä hulluudesta, ja koulutustaso ja älykkyysosamääräkin ovat ratkaisevia asioita. Rikosrekisterin omaaviakin joukkoon mahtuu jo useita.Kumma kyllä hullut ja konnat pyrkivät usein myös taloyhtiöiden johtopaikoille ja vaikka eivät heti “virkaan astuessaan” sitä olisi , pienikin titteli nousee hattuun ja synnyttää ajatuksen MINÄ HALLITSEN TÄTÄ TALOA.
ASIAAN: käsinleikuu olisi paikallaan nuorennuksen jälkeen muutaman vuoden ajan ja keväällä kevyt tasoitus koneella enen silmujen puhkeamista ja tarvittaessa heinäkuussakin. Meidän aidat on nyt viime vuosina , kuten kuvista näkyy leikattu niin tyysti, että parina viimeisenä vuonna olisi riittänyt keväisin se päältä tasoitus ja katujen puolelta reunojen siistiminen keskikesällä , jos tarpeen tai lehtiä ja oskia riittää.
On todella hulluutta maksaa aitojen lehdettömäksi ja kuolleeksi repimisestä ja nuorennuksista, jos ja kun ei kaunista suojaavaa aitaa saa katsella hetkeäkään. Meilläkin aitaa on kavennettu raakaalla kädellä sisäpuolelta eikä kadun puolelta, (josta pysäkin kohdalla on josku tullut valituksia aidan ollessa komeimmillaan).ja aidat ovat epäsymetrisiä. Myös asunnoille johtavilla ajoteillä saisi olla tilaa enemmän.
Taloyhtiössämme on nykyisin paljon suureksi kasvaneita havupuita, jotka todennäköisesti happamoittavat maata, eli typpilannoitusta tarvittaisiin. On totta että tekijöitä ei kiitetä, haukkumisia minäkin olen saanut enimmäkseen hakiessani kaikki tiedot ja lait taloyhtiön käyttöön ja usein vielä sen hullun maineen kun asioita ei kerta kaikkiaan ymmärretä eikä edes taloyhtiöitä ym. koskevaa uudistuvaa lainsäädäntöä. Aidat eivät todellakaan koskaan ole kaikkien mieleen, mutta ympäri vuoden vuodesta toiseen sivuilta täysin lehdetön aita on järjen vastainen, kun aidasta kasvaa keskikesällä vain latva ylös paikka paikoin kyllä jopa puoli metriä. Meille jää siis vain jälki- ja surutyö ja kaikesta maksaminen.
40m pitkä ränsistynyt orapihlajaaita on osittain tässä. Vielä on syksyksi puolet urakkaa jäljellä. Ei millään peräkärryllä jaksa niitä risuja kaatopaikalle viedä.. Pienemmät oksat on poltettu tynnyrissä.Vielä on moottorisahalla töitä syksyksi. Tyylikkään
tekeleen suunnittelu ja toteutus on ihan omaa tuotantoa.Näitä ei voi laittaa samaan palstaan Raakin kuvagallerian pinojen kanssa.Toisen joudun samanlaisen tekemään.Hyvää tiivistä puuta orapihlaja on.Suurempia puita ei oikein omalla tontilla ole, mitä nyt pihapuut.