Ketkukettu meillä täällä Kuhmossa on myynnissä useampi kyläkoulu ja taloja ja tiloja myös. Tervetuloa meille päin. Tuttavapiiriinikin kuuluu pariskuntia jotka ovat tulleet tänne miehen metsästysinnon vetäminä ja erämaaluonnon.
Koulujen hinnatkin taitaa olla nimellisiä.
Kesällä torilla kun kuuntelee maanviljelijöiden tarinoita, niin itse pitäisin tosi tärkeänä ettei olisi kovin hallanarkaa aluetta. Samoin vesistöjen tulvimiset, villieläinten tuhot yms. katsastaisin.
Myrskyalueiden pitkät sähkökatkotkin pitäisi jotenkin ennakoida.
Kyllä täälläkin kasvien valikoma on ihan riittävä ja kesäkin riittää. Niin ja kasvarissahan voi sitten niitä herkkuja kasvattaa. Meilläkin lapsuudessa kasvoi kompostissa ja maakellarin päällä kurkkuja ja KUKKIA.
Mikäs vika siellä Satakunnassa on? Lyhyet etäisyydet & lauhkea ilmasto? Maa on ehkä vähän enemmän hinnoissaan?
Meillä omavaraisuutta on mietitty lähinnä oman yrittäjyyden kautta. Silloin voisi töitä tehdä < 40h viikossa ja vois muuttaa Satakuntaan takaisin. Jäisi enemmän aikaa metsätöihin ja muuhun puuhasteluun.
jos kyläkouluja myydään halvalla ihmisille asunnoiksi, niin kuinka kauas mukulat viedään ja millä pelillä koulua käymään?
Puuhella, tulisijat ja aggregaatti + kaasu yleensä helppaavat pitkien sähkökatkosten aikana.
Kiitos rea vinkistä, katson ne koulutkin… kasvarissa saisi sitten kasvateltua ne "erikoisemmat herkkunsa" ja kyllä siellä Kainuussa on ihmiset tähänkin asti hengissä selvinneet.
Meitä veri vaan vetää kohti Ilomantsin pohjoispuolta, osittain tuon kasipykälän vuoksi. Meillä kun vielä molemmat metsästää…
Ja kuten sanottu, vika täällä on naapurit, valtatiet ja maa maksaa maltaita. Ilman lottovoittoa ei täältä saa sen kokoista tilaa kuin olisi haluja.
Lapset kuskataan sitten lähimpään toimivaan kouluun taksilla tai pinoispussilla. Eipä niitä suurperheitä ole enää täälläkään, niin koulut jäävät väkisinkin tyjilleen. Me aikoinaan olimme asuntolassa viikot ja matkaa setsemän kilsaa kouluun tietöntä taivalta. Selvittiin hengissä. Mielestäni nyky lapset vielä viksumpia.
Suomessakin lapsensa voi opettaa itse kotona.
Minusta on tosi hienoa, että on idealistisia ihmisiä, joita omavaraistalous kiinnostaa. Se on aina kiinnostanut iteänikin ja miestänikin, mutta iän myötä idealismi on osittain karissut realismin hyväksi. Esim. polttopuiden teko metsästä on niin rankkaa ja aikaa vievää heikolla selällä jo tässä iässä, että se innosti maalämpöpumpun hankintaan.
Omavaraistalous on nykyään varmaan hankalampaa kuin vielä 50-, 60- tai ehkä jopa 70-luvulla. Naapurimme sitä yrittivät 90-luvulla, mutta yritys kaatui lopulta avioeroon. Autoa heillä ei ollut,mutta kolme pientä lasta ja kylälle kävelyreittiä pitkin matkaa 5 km. Varmaan lasten asioiden ja tarpeiden hoitaminen oli yksi vaikeimmista asioista ja erittäin aikaa vievää ilman autoa. Bussit eivät enää kulje täällä syrjäkylällä niin kuin ennen, neuvolan kätilö ei tee enää kotikäyntejä, kauppa-auto ei enää käy.
Käsittääkseni maan ja metsän tarve ei tosiaankaan ole hirveän suuri, mutta työmäärä tulee sitä isommaksi, mitä omavaraisemmin homman hoitaa.
Meilläkin on pyritty mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen, mutta opiskelevien lasten tarpeet (esim. keskiasteella tietokone ja netti on itsestäänselvyys)ja pitkien matkojen takia on ollut pakko pitää 25 vuotta kahta autoa. Työajat on olleet ihan erilaiset meillä isännän kanssa, eikä mitään julkista liikennettä ole. Jos työpäiväni olisi yksiosainen, pyöräilisin mielelläni 15km mennentullen, mutta kahta kertaa päivässä en siihen pysty. Puuhella on ihan loistava, sähköhellaa en käytä. Jos kumpikaan ei ehdi lämmittää, laitetaan villaa ylle. Ja kukat viihtyy viileässä!
Idealismista tässä meidän tapauksessa ei ole tietoakaan, ei ekoilusta tms. kulutuksen vähentämisestä eikä muustakaan. Puhtaasti itsekkäistä syistä: enemmän aikaa ´touhuta yhdessä, metsästää, kalastaa…
Autosta ei aikomustakaan luopua, ei todellakaan, tai paluusta “kivikauteen”. Lähinnä hieman simppelimmästä elämästä, jonka mahdollistamiseksi esim. ruokahuolto olisi mahdollisimman omavaraista ja energia todennäköisesti osittain itsetuotettua ja palkkatyössä käyntiä vain sen verran kuin on pakko, jotta saisi nuo “pakolliset” jo mainitut rahaa vaativat kulut hoidettua.
Pääomaa tämän toteuttamiseen “etelässä” vaaditaan enemmän kuin idässä/pohjoisessa, joista huomattavasti helpommin ja edullisemmin saa maata tai tilan ostettua, jossa etäisyydet naapureihin ja tiestöön saadaan halutuksi ja se, että omasta ikkunasta näkyy vain omia maita. Metsätysoikeus on meille ykkösjuttu. Täällä etelässä periaatteessa riittäisi meille noin 10 ha tila, jos olisi sijoittautunut niin, että talo keskellä, eikä läpikulku tietä. Maksavat vaan maltaita.
Pohjoisessa helposti samalla rahalla saa jo sen satakin hehtaaria maata kun metsätalousmaata sen ei tarvitse olla kokonaan vaan suokin kelpaa…
Viime keväänä oli viittä vaille ettei innostuttu ostamaan Virosta pientä maapaikkaa, mutta onneksi ehti mennä ennenkun päästiin katsomaan. Olisin asunut siellä ½ vuotta vuodesta ja kasvattanut suurimman osan syötävästä. Talvi oltaisiin asuttu pienessä puutalo-osakkeessa ja käyty täällä töissä. Joskus ärsyttää tämä oma varovaisuus, kun ei uskalla heittäytyä mihinkään.
Toivotan onnea omavaraistalouteen ,se ei ole helppoa,mutta mielenkiintoista.
Kyllä niitä tiloja löytyy jos ei ole liian kranttu,paljon on maaseudulla tyhjiksi jääneitä pikkutiloja,ainoa mutta on ehkä,haluaako perikunta myydä.Monet pitävät hätävarana.Kannattaa pysyä sopivan pienessä pinta-alassa jos ei halua maksaa itseänsä kipeäksi.Aina kuitenkin on remonttia ym.hommattavaa.
Olen elänyt lapsuuden joka oli niin omavarainen kuin voi olla,-40-50 luvulla ei maaseudulla juuri muunlaisia ollut.
Nytkin elämme maalla ja aika paljon samaa.Lämmitys puulla,omaa puuta,raivaus ja metsänmyynnin jätteitä.Pinta-alaa ei vallan paljoa ole,mutta riittää.Jos joutuisi ostamaan paikan ,niin pienemmästäkin saa puut ja muut tarpeet.Peruna ja juurekset,marjat ja vihannekset kasvatetaan.Metsästystä mies ei enää harrasta,ikää on jo sen verran ja riistaa huonosti.Kalastetaan omiksi tarpeiksi.Eikös tämä ole juuri sitä omavaraista.
Työtäkin voi tehdä jos on sellainen työ jota voi tehdä etätyönä,nettihän on.Kannattaa vain tarkastaa toimiiko yhteys.Nettitikku pelaa ainakin meillä,vähän hidas joskus,mutta toimii.Tosin ei enää tartte olla työssä.
Ollaan jopa vesi-ja viemäriverkostossa,tuli muutama vuosi sitten,se nyt ei ehkä kuulu sihen omavaraiseen,sekin olisi puuhuussi pimeällä navetan nurkalla.
Lykkyä tykö kaikki halukkaat.
Muistan kun tasan 30 vuotta sitten ostimme tämän pientilan kaatumispisteessä olevine rakennuksineen, monet sanoivat meidän olevan hulluja, romantikkoja, idealisteja. Ennustivat meidän tulevan kipinkapin takaisin kaupunkiin! Vieläkin meiltä kysytään, että vieläkö asumme täällä metsässä? Logistiikka on muutamana päivänä vuodessa hankalaa lumen takia. Muutama lammas tuottaa lihaa riittämiin, perunaa riittää, samoin kasviksia lähes läpi talven. Maalla voi luoda verkostoja, esim. viikko sitten vaihdoin villasukat ämpärilliseen muikkuja. Se on hienoa!
Meillä on tietysti ollut se hyvä puoli, että isäntä on osannut tehdä kaiken, vesijohdot omasta kaivosta, muuraukset, kirvesmiehen työt ja veljeen voi turvautua sähköhommissa. Viemäröinnitkin on hoidettu omalla ammattitaidolla. Kaupungin verkostot on KAUKANA.
Kyllä täälläkin päin on isoja alueita missä naapuri ei ole ihan liki. Vanhoissa kouluissa ei ole metsää eikä suurta maaaluetta ja maksaa se metsä jos on hyvää metsää yhtä paljon missä päin suomea tahansa on sillä tukki puulla oma hintassa. Mutta jos ostaa omaan poltopuu metsää on se halvempaa kuin tukki metsä mutta en oikein tajuu miksi sitä täytyy olla 100 hehtaaria jos ei sitä myyntiin aijo kaataa.
Meidän mökki tontin koko on 5ha ja siittä metsästä riittää omat poltoon käytettävät puut ihan hyvin vaikka on suo aluetta ja kasvu on huonoa. Meillä kanssa eletään osittain omaavara tauloudessa kalastetaan syötävät kalat marjat poimin metsästä ja jonkin verran omaan syöntii on nyt riittänyt kasvikset mitä kasvatin ja ensi vuonna se määrä lisääntyy reilusti liha nyt ostetaan raha mitä menee kauppaan on noin 100€ kuukaudessa jos ei laske mun ja miehen pahetta mukaa eli tupakkaa mukaan talvella menee enämpi kun täytyy ostaa myös ne kasvikset mitä syödään
Meillä tämä eläminen on ollut myös ammatti,viljelimme yli 25 vuotta ja pidimme karjaa.Iän mukana vain asiat ovat muuttuneet.ennen tähän tuloa olimme etelä-Suomessa töissä.Tämä on miehen kotipaikka,ehkä siksi hieman helpommin harkittu juttu,vaikka sisaruksia oli,ihan tarpeeksi ja…no en jatka.
Kyllä maaseutu on hyvä asuinpaikka ,rauhallinen,on väljyyttä liikkua.
Mutta on myös sopeuduttava,kaikista siihen ei ole.Kannattaa miettiä tarkkaan kaikki puolet.
Kun tiet ovat tukossa pitkälle iltapäivään,kun posti viipyy,tai tulee joskus iltapuolella,kun netti pätkii,tai unohtaa koko yhteyden,samoin kännykkä,kun sähköt katkeaa ukkosen tai lumen takia,kestääkö pinna.
Jos näistä kaikista ja vielä jostain arvaamattomasta harmista jaksaa ajatella selviävänsä,niin tervetuloa maaseudun rauhaa.
Maaseutu kaipaa uusia asukkaita.
Sitä kessuakin voi kasvattaa itse jos haluaa tupakkia!Voi olla parempaakin kuin nuo valmiit.
On se mumimyy paljon hienompaa aamulla ottaa haulikko olalle, laskea pystykorva pihassa irti ja lähteä kattelee lintuja omaan metsään 
Tai kytätä hanhia omalla suolla.
Etelässä tosin olisi erilaiset sorkkaeläinkannat, mutta täällä tarttis se parikymmentä hehtaaria olla, että seuraan pääsee (ja ettei ne naapurit ole siinä kuulomatkan sisällä). Ihannehan olisi meilläkin löytää se tila täältä, nyt kun mulla olis hyvä työpaikka, mutta kun ei vaan ole rahaa pistää 400-700 tuhatta euroa. Ne perikunnan pikkutilat mistään Kauvatsan tai Kiikoisten tai Lavian metsistä ei tuu myyntiin, mitkä meille toki kelpaisi. Joten se on sitten itään päin matka, jos täällä ei vuoteen-kahteen paikkaa meinaa löytyä, ja silloin on tingittävä ainakin siitä, että varmasti löytyisi hyvä työpaikka jommalle kummalle ja pystyttävä silti elämään.
Huom! Me ei olla kaupunkilaisia, ei oltu kumpikaan. Itse olen maatilalta, tosin etelä-Suomesta kotoisin. Edellinen ausinpaikka oli sellainen ettei aurauksista tms. ollut tietoakaan, siihen ei ainakaan meillä hermot mene, ei olla mitään kaupunkilaisnirppanokkia jotka on saanut kaiken eteen ja Siwa on 200m päässä
On varmaan, jos metsästyksestä tykkää! Minä tykkään sienestää, marjamaitakin olisi, mutta ne jää vähemmälle. Pelkästään se, että voi kävellä pihalla tai vaikka metsässäkin vaikka alasti jos huvittaa, on iso ilo.
Palveluja suunnittelevat vähentävän kaupunkialueilla ja varmasti niin käy maaseudulla myös. Tuskin postia enää kohta jaetaan kotiin asti ja julkisten liikenteiden tuet varmasti vähenevät ja silloin lakkaavat huonosti kannattavat linjat. Kaupungissakin lakkautetaan jatkuvasti pieniä kouluja ja koulumatkat pitenevät saati sitten maaseudulla.
Miun pitäisi kyllä listata kaikki asiat ja otettava selvää etukäteen, ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Polttoaineen hinta on jo nyt niin kova, että samalla ajolla on hoidettava monta asiaa vaikkei montaa kilometriä ajamista olekkaan.
Mielenkiintoinen keskustelu ja aihe.