(Osa-) Omavaraistalous: miten onnistuu?

Pari vuotta sitten laskettiin meilläkin talon peruskulut (ei sisältänyt päiväsähköä) olivat silloin 270€ /kk. Sen jälkeen lähes kaikki on noussut. Lainaa ei ole.

Meillä sähkölasku n 190 e/kk. Siinä on kaikki sähkönkäyttö 110 neliön talossa, jossa suora sähkölämmitys. Mutta leivinuuni lämpiää joka toinen päivä syksystä kevääseen.

Huomenta. Mielenkiintoista keskustelua on käyty minun nukkuessa. Tuohon koulu kyyditykseen lisäisin sen, että se kuuluu kaikille LAPSILLE vanhempien valinnoista huolimatta, jos matka on määrätyn pituinen. Siitä ei ainakaan kenenkään kannata huonoa omaatuntoa pitää.
Tuosta entisaikojen sälömisestä myös sen verran, että puolukkasurvos oli yleensä isossa saavissa kylmätiloissa umpijäässä ja sieltä sitä puukolla  "kairattii." Muut marjat keitettynä hilloksi suurissa lasitölkeissä kellarissa. Lihat ja kalat suolattuna tai palvattuina.

Höh, kirjoitin viestin ja en ehtinyt painaa lähetä kun kone tilttasi.



Uusi yritys.

Voisiko tämän ketjun otsikon muuttaa jotenkin ympäripyöreämmäksi: “miten päästä/pyrkiä suurempaan omavaraisuusasteeseen” Tai " Miten elää enemmän omavaraisesti…" Ettei yöllisenkaltaista pilkuviilausta tarvitse jatkaa.



Tämä on hyvä ja tärkeä keskustelu, jossa on tullut ja tulee varmasti jatkossa esiin lisää hyviä asioita ja hyödyllisiä ideoita itsekullekin.



Jatkuva maailmantaloudenkasvu ja kulutus ei vain voi olla ikuista.

Jokaisen pitäisi jollain tasolla miettiä miten asiaan voisi saada muutosta omalla kohdallaan.



Jollekin omavaraisuuden lisääminen on ekologisuuteen pyrkimistä, toiselle oravanpyörästä pois hyppäämistä =joka ei tarkoita että lopettaa työt seinään, voi vain etsiä uusia keinoja tehdä työtä.

Toiselle se on maapläntti korvessa, toiselle ei.

Mahdollisuuksia on monia.



Kukaan tuskin yrittääkään saada aikaan 100% omavaraisuutta ja se ei mielestäni ollut ketjun lähtökohtanakaan. Nykymaailmassa pyrkiminen täydelliseen omavaraisuuteen on aika kaukainen utopia.

Kuitenkin sinne päin on mahdollista mennä isoja harppauksia.



On eriasia elää täysin askeettisesti kuin elää hiukan tai paljonkin ekologisemmin tai/ja omavaraisemmin.



Ei niin kaukana historiassa on nekin ajat, että rahan korvasi oravannahkat :wink:

Harva meistä osaa ja pystyy tekemään ihan kaiken itse.

Joku osaa hoitaa karjaa ja tuottaa maitoa lihaa, toinen metsästää, yksi tehdä käsitöitä kun toisella ei neula pysy kädessä.

Nykymaailmassa liian vähän tajutaan vaihtaa.



Mikään ei ole mustavalkoista elämässä.



Ei anneta pilkunviilauksen katkoa siipiä hyvältä keskustelulta ja ideoiden heittelyltä.


Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami

Hienoa, R&T. Juuri noin. Mielenkiintoinen aihe minustakin ja näkökulman laajennus voisi olla hyväksi.



Meillä ei ole muuta omavaraista kuin viinimarjamehu, yrtit perennojen seassa,kaivovesi ja polttopuu. Viimeksi mainitusta yhdyn aiempiin mielipiteisiin, metsäalaa ei paljoakaan tarvita lämmityspuun hankintaan ainakaan täällä Etelä-Suomen viljavilla seuduilla. Teemme sekalaista polttopuuta 30-40m3 vuosittain, eikä koskaan ole tarvinnut ottaa arvopuuta metsästä. Kaikki puu tulee perkausrankana ojanvarsista, taimikoista, tien tai pellon kulkuesteiksi kasvaneista pikkupuista, tontin isoista harvennuspuista ja jokusia metsän tuulenkaato- ja lahopuita. Ja silti puuta kasvaa enemmän kuin maiseman kannalta toivoisin.

Polttopuun teko pelkästään käsivoimin kuulostaa kyllä pitkän päälle aika rankalta.

Eniten mietityttää asia lasten kannalta. Miten he ymmärtävät aikuisten ajatukset, kun koulussa mallina on jatkuva kertakäyttökulutus. Minä en ainakaan ole kovin hyvin onnistunut saamaan teinille läpi vähemmän kulutuksen ajattelua. Kun aina kaikilla muilla on jotain mitä pitäisi saada itsekin ja kaikki on noloa jos vähänkin on erilaista kuin muilla. Harrasteet vielä siihen päälle.



Aina voi toki sanoa, että et saa sitä ja tätä, mutta itse olen pelännyt liiallisen tiukkuuden johtavan siihen, että lapsessa herää ajatus hankkia epärehellisin keinoin kovasti haluamansa tavara, vain ollakseen samanlainen kuin muut. Meillä oli kotona tosi tiukka talous siinä vaiheessa kun itse menin kouluun ja vaikka silloin ei kenelläkään ollut niin paljoa, muistan kuinka kamalaa oli, kun ei saanut edes kiiltokuvia.

Poltopuun teko pelkin käsivoimin siis kirvellä on kova työ. Meillä molempien kädet ei sitä kestä ja ostetiin pari vuotta sitten halkelukone sitä helpottaan mönkkäri meillä on apuna kun metsästä puita tuoraan ja tottakai moottori saha minulla sähkökäyttöinen kun pätkin pihassa miehellä tavalinen kun kataa metsässä.

Tänä päivänä ei juurikaan kokonaan voi alkaa omavaraistalouteen tai vaattii tekijöiltä paljon täytys olla lehmät siat kanat ja viljelyä pellolla vilja ja kasvikset puimurit kuivurit myllyt kirnut ym.

Eniten minua mietityttää juuri lapset kuinka ne suhtautuu asua kaukana naapureista kavereista sillä kun ne vanhenee tulee kaverit tärkeiksi.

Muuten suolla ei ole hanhia

kyllä eu on tehnyt pyrkimyksen omavaraistalouteen ei-mielekkääksi.kun oman talouden pieniä kanaloita tai sitten mehiläishoitoa ei tueta ja isoja yksiköitä tuetaan,joten niiden tuotteet ovat halvempia kun itse tuotetut.lannoitteet ja muut rehut pienissä erissä ovat tähtitieteellisiä.jos halvalla haluaa elää,niin rivitalo ja valmiit einekset!!!mutta sitten se mielenterveys ja sen aiheuttamat kulut ovat luku sinänsä!

Nyt sitä lähden järvelle kokeen verkkoja jos ahti soisi särvintä meitin ruoka pöytään.

Olen tehnyt monta purkkia pikkusintti säylykettä ja kun kaikkee kokeilen niin ohjeissa on aina tomaattiketsuppi jätin yhdestä satsista sen pois lisäsin etikkaa ja sinappia piti tehdä sinappin kalasäylykettä no eilen sitä maistetiin ja ei maistunut sinappi vaan maistu ihan tonnikala säylykkeeltä

Tää meni nyt ohi aiheen vaikka toisaalta onhan kalasäilykkeet myös tätä omavaraisuutta ei osteta sillipurkkeja kaupasta

Oma mammakin kertoi, että kun lapset (mm. isäni) oli pieniä, ei heillä ollut mitään pakastimia jne. Iso saavi puolukkasurvosta laitettiin “kanttuuriin” - elikkä porstuan kylmään ruokakomeroon tai puoriin (riiheen?), jonne se talvisin jäätyi.



Tuo omavaraisuuden tavoittelu kuulostaa loppujen lopuksi aika kalliilta jos miettii alkuinvestointeja, eli tuota tekniikkaa (halkokone, mönkijä (+siihen lumiaura?), energialähteet…) ja pitäähän noita huollattaa ja korjata.



Minä luopuisin omavaraisuutta tavoitellessa varmaan monesta “turhasta” koneesta, jotka kuluttaa hirmuisesti sähköä, esim. kuivausrummusta (tosin ei tarvis luopua kun mulla ei sellaista ole :D). En keittäisi vettä sähköhellalla (puuhella, vedenkeitin), jos pitäisi käyttää sähköuunia, niin suunnittelisi sen lämmityksen sitten niin, että käyttö on maksimaalisesti hyödynnetty. En pyrkisi tietenkään mihinkään “kurjuuden maksimointiin”, vaan hyvin suunnitellut rutiinit alkaa pyöriä automaattisesti ja sähköä säästyy.

Minä ajattelisin nykytilanteessa sellaista elämää,maalla suhteellisen hyväkuntoisessa,mutta ei missään luksusasunnossa,omasta maasta saisi juurekset,marjat,hedelmät,esim.omenat.Riippuu tietysti onko menestymis mahdollisuuksia.Polttopuut,mutta kyllä siihen pitää olla klapikone,moottorisaha ja traktori tai mönkijä,peräkärry.
Kyllä äkkiä omavaraisasuminen loppuu jos kaiken pitää tehdä käsin.
Paljon auttaa jos lämmitys on puulla ja hella-leivinuuni on talossa.
Sehän on ihan asiaan kuluvaa.
Kyllä sähkö pitää olla,mutta sitä voi käyttää säästellen,ei sähkösaunaa.
Ei kai se tartte niin äärimäisyyteen mennä,jotain elämää helpottavaa tarvitaan.
Aikanaan naiset ne teki kaiken raskaan taloustyön käsipelillä,jopa pyykit huuhdeltiin avannossa tai purossa,talvellakin.Arvatkaa tuntuiko hyvältä kun alkoi tulla apua koneiden mukana.

Tuo on ihan meidän omaa asumista,puuhellalla ja leivinuunilla mahdollisimman paljon,puukiuas saunassa,
omat juurekset,perunat marjat sun muut.
Peruskodinkoneet sen verran jo pitää helpotusta olla.
Auto on pakollinen,lähimpään kauppaan 15 km.kuin myös muille asioille.
Ihan hyvää asumista.




Voi kun on ihana lukea PikkuPionin tekstiä,on justiinsa niinkuin meilläkin tehtiin.

Etkös sinä olekin Pohjalainen juuriltasi.

Mun mielestä omavaraistalouteen (ja kertakäyttökulttuurin välttämiseen) liittyy jätteiden määrän minimoiminen, kompostointi ja vesivessasta luopuminen. Vessasta hujahtaa eritteiden mukana vähintään kolmasosa perheiden käyttämästä puhtaasta vedestä, joka useimmiten on myös maksullista. Puhtaan veden tuhlausta ei voi perustella millään tekosyillä!

Meillä vedenkulutus oli maksimissaan 100 m3 vuodessa vielä silloin kun pojat 3 kpl asui kotona, nyt kuluu enää 75 m3 kolmella hengellä. Koska meillä on se kompostikäymälä - lisäksi siis lannoitetta tulee noin 0,5 m3 vuodessa.

ketkuketun yhteen toiveeseen->"…mutta täällä tarttis se parikymmentä hehtaaria olla, että seuraan pääsee" onko enää noin? kolmisen vuotta vanhasta jutusta tämä-> "Metsästysseuran koejäsenyys pysäyttää jahdin ukkoutumisen"  ts maattomallakin on toki lupa metsästää. samassa jutussa ukot nuristen myöntävät, että täytyy naisiakin ottaa jäseniksi, ei auta mikään…
olikos se niin, että ketkuketun edelliseen muuttoon ei niin kauan sitten oli yhtenä syynä lähimmän kyläkoulun lakkauttaminen ja sitä myötä lasten tulevan(?) koulukyydin piteneminen 30 km? - tuntui silloin lukiessa hurjalta, kun kyse oli kuitenkin treen läheisyydestä. en edes arvaile, miten pitkiksi koulukyydit tulevat niissä selkosissa, joissa vanhemmille riittää tarpeeksi laajalti omaa metsästysmaata.

eläkkeelle kun jäin, tulot putosivat puoleen. hyvin sillä on pärjännyt, vaikkeivat olot muuten muuksi muuttuneet. edelleen kaikki menee, mikä tulee:-)
ai niin, lopetin minä kotipuutarha-lehden tilauksen ja luen sen ja muut puutarhalehdet kirjastossa. toisaalta, oli hankittava tietokone ja nettiyhteys, kun työnantajan kone ei enää ollut käytössä.

Tää on kyllä mielenkiintoinen ketju.

Itellä on omavaraistaloutta pakon sanelemana just senverran, että rahat riittäävät muuhun välttämättömään. Perunat ostan (kun niitä ei kulu muutenkaan paljon), mutta muut kasvikset pyrin ite kasvattamaan.

Sienet haen mettästä, mutta lihat ja kalat on pakko ostaa. Suolasta puhumattakaan…

Meillä kyllä noi pojat hakkaavat ihan oikeasti kaikki talven puut kirveellä. Se oli komiaa kattottavaa kun yks vuos oli sellasia puolentoista metrin pituisia koivunrunkoja (halkasijaltaan jotain 40-50 cm) ja jätkät äityi kilpailemaan kuka saa nopeimmin sen pituset jättipätkät halki mahdollisimman suoraan! Sahaamiseen käytetään kyllä moottoriversiota.

Harmittaa vietävästi, että tästä talosta on hävitetty 2 puuhellaa aikoinaan ja nyt en voi sellasta laittaa ilman mittavia uudisrakentamista sisätiloissa (kun edelliset ovat huonejärjestyksenkin muuttaneet). Mut onneksi on kuitenkin muurit jätetty.

Sähkölasku muodostuu arkisähköstä ja kuumavesivaraajasta. Sekin harmittaa, että edelliset omistajat ovat purkaneet toimivan ulkosaunan kiukaineen ja patoineen pois vanhanaikaisena ja rakentaneet sisälle sähkösaunan (joka meillä toimii nyt varastona). Lasku on keskimäärin 110 euroa kuussa nykyään. Aurinkopaneelit olis hieno juttu, mutta se alkuhinta…

Auto on pakko olla, koska muuten täältä ei pääse mihinkään. Paitsi tietenkin kävellen, pyörällä tai suksilla. Lähin kauppa on 12 kilsan päässä.

Joten kuten moni on jo todennutkin, omavaraisuuden tavoittelu vaatii usein mittavat alkuinvestoinnit. Kanoja haluaisin palavasti, mutta taas törmään siihen, että edelliset omistajat ovat purkaneet ison ulkorakennuksenkin (vanhanaikaisena…).

Kaikkein helpoin tapa olla/tulla omavaraiseksi lienee etsiä jostain (jos vaan vielä löytyy, tästäkin kunnasta ko. talot ja maatalon keskukset on purettu ja jyrätty) mahdollisimman yksinkertainen, mutta asuttava talo ulkorakennuksineen ja siinä pieni pläntti maata ja puolenhehtaarin metsä.

Tosin omavaraisuus on myös liikkuva käsite. Sen laajuus tai monimuotoisuus totetutuu jokaisen kohdalla erikseen niiden olosuhteiden sanelemana pakkona, mitä kenenkin elämästä löytyy. Esim. mulla olis mahdottomuus olla kalan suhteen omavarainen, koska mein kunnan järvi on niin saastunut, ettei niitä kaloja syö eläimetkään.

Moni ystäväni vinkuu rahojensa riittämättömyyttä, vaikka tulot ovat omiini suhteutettuna moninkertaiset. Kyllä meillä on se välttämätön, mitä nykyaikaan kuuluu (tietsikka, pleikkari, x-boksi ja kaikilla kännyt), mutta kai sit mun kakarat on jotenkin omituisia, kun ei oikein ikinä kuulu, et miks muilla on ja meillä ei. Joulunakin toivovat vaan vaatteita 8O!

Täydellinen omavaraisuus on nykymaailmassa (tai ainakin sivistysvaltiossa) lähes mahdottomuus, mutta aika lähelle voi päästä, jos jaksaa oikeasti itte painaa fyysistä ja henkistä työtä kympillä.

Ps. Tiiän myös kyllä mitä on suurperheen pyykinpesu saunassa kantovedellä, aina välillä sisälle juosten imettämään vauvaa siinä välissä. 4 vuotta pesin pulsaattorilla kaikki pyykit, padassa lämmitin ja kannoin kaivosta vedet jne. kesät talvet. Siinä samalla odotin ja synnytin 3 lasta 2 edellisen lisäksi. Ihan heti en suostuisi automaattipyykinpesukoneestani luopumaan, vaikka hyvä ja uskollinen pulsaattorikoneeni on vieläkin toimintakunnossa…

Jep…minoon pohojalaanen :wink: Sinne syntynyt ja siellä kasvatettu aikuisikään.

Meidän mamma vähän vänkyröi kun tuli tuo pakollinen jätehuolto jne. Hän (85v) kun asuu korvessa, ei tuota oikeastaan ollenkaan pakkausjätettä. Polttaa pesässä sen mitä roskia tulee, hakkaa klapeja, leipoo leipänsä ja elää vaatimattomasti. Sen ihmisen hiilijalanjälki olisi varmaan lähellä nollaa näiden viimeisten 20 vuoden ajalta, ellei joutuisi taloa lämmittämään.

Yksillä sukulaisilla oli muuten joskus 25v sitten semmonen käsin veivattava pyykinpesukone…ihme mylly.
Lisäys: ei suinkaan toi veivattava ole nimeltään tuo pulsaattori?

se pulsaattoripesukone jonk minä muistan kävi sähköllä

Pitää kehittää pesukone, joka kytketään kuntopyörään - varsinaista hyötyliikuntaa :smiley:

Onnkesi meillä on puilla lämmitettävä ulkosauna ja pari puilla lämmitettävää uunia sisällä ja hyvä kellari. Kaivo puuttuu tai vesi kaivosta;)

Tosi monta sähköhärveliä joista en vaan luopuisi mistään hinnasta, pyykinpesukone ja jääkaappipakastin ainakin. Jos olisi vähän enemmin pihaa saisi juurekset yms. itse kasvatettua, nyt saan tomaatti-ja kurkkusailykkeet koko talveksi. Samoin marjat ja omenasäilykkeet, sekä yrtit.

Sieniä silloin kun niitä löytyy. Ensi kertaa ostin tänä syksynä puolukoita, kun niitä ei vaan metsässä ollut.

Täällä on kävelymatka plveluihin ja hyvät bussiyhteydet joten omaa autoa ei tarvisi. Kauppa ja koulu vieressä.

Olen yli kymmenen vuotta haaveillut isommasta pihasta ja pienemmästä talosta, mutta kaikki ovat niin kaukana, että matkojen pituus palveluihin on ollut haaveiden toteuttamisen esteenä.

Nykyään on huutava pula perhepäivähoitajista, niin voisiko tässä yhteydessä tehdä töitä kotona, vaikkakin palkka on suorastaan surkea. Siinä säästäisi ainakin työmatka kustannukset.

Tagsu, vinkvink, siinä pulstaattorikoneessa saa lenkkarit tosi puhtaiksi ;D.