Tänä vuonna ei Pepistä tullut kuin yksi pikkuinen päärynä, mutta onneksi tuli edes se. Annoin sen olla puussa siihen asti että se putosi omineen, ja eilen illalla pääsin maistamaan. Oli ihan uskomattoman makea päärynä! Voisi sanoa että maku oli kuin paremmissa kaupan päärynöissä. Nyt täytyy toivoa että jatkossa sato vähän suurenee.
Istutin toissa vuonna innostuksissani päärynäpuun (Pepi) paikkaan, jossa se ei mahdukaan kasvamaan. Lisäksi puu paleltui hieman ensimmäisenä talvenaan ja on nyt vähän kummallisen mallinen. Onkohan päärynä mahdollista pitää leikkaamalla korkeintaan noin kaksimetrisenä ja kapeahkona vai kannattaisiko lahjoittaa se suosiolla muualle (omaan pihaan ei tällä hetkellä mahdu millään remontin takia), jos sen saa vielä ensi keväänä ehjäjuurisena ylös?
Mulla on 30 cm multakerros ennen savea ja päärynästä haaveilen. Tiedustelen, onko toivoton yritys kasvattaa päärynää savisella maalla II-III-vyöhykkeellä? Onko täällä kukaan onnistunut?
Kumpuistutus olisi tietenkin pakollinen. (Ajateltu paikka on sinällään lämmin ja suojainen.)
Melissa - olen antanut itseni ymmärtää, ettei päärynää juurikaan leikellä. Kaikkeahan voi aina koittaa, mutta itse varmaan koettaísin etsiä päärynälle uuden kodin.
Melissa, entäs säleikköpuun kasvattamien? Vanhassa pentissä taisi olla siitä juttua myös.
Meillä on vähemmän kuin 30cm multaa saven päällä. Ensimmäiset pari päärynää ovat yli kymmenvuotisia. Alussa kasvoivat hitaasti mutta nyt vuosikasvu on hirveä - toista metriä. Rupi kiusaa niin ettei päärynöistä ole saanut kuin maistiaisia.
Quu, kiitos! Rupea, yäk, mikä päärynälaji teillä on? Tietäisin vältellä kaupoilla…
Rupea on Bessemjankassa, Yl. Suomalaisessa ja Aunessa. En näitä suosittelis muutenkaan, koska parempia lajikkeita ainakin kuvausten mukaan on nykyään saatavissa.
Rupisuus ei ole yksin lajikkeesta kiinni. Vuodet eivät ole veljeksiä tässäkään asiassa.
Jos multaa on alle 50 cm, kannattaa kaivaa kuoppa saven alkusyvyyteen, pistää alimmaiseksi soraa tai pikkukiviä ja tehdä sitten osittainen kumpuistutus. Sillä konstilla meillä on pärjätty savisessa rinteessä. Hyvin nuo päärynät tuntuvat kasvavan.
Kyllä päärynää voi ja kuuluukin leikata alkuvaiheessa, jotta puu löytää muotonsa. Taivuttaminen tehoaa myös. Päärynää ei vaan suositella leikattavan samoin kuin omenaa, jonka kimpussa saa olla joka kevät ja kesä.
Morjens quu
Venäjällä on tehty pitkään hienoa työtä hedelmäpuiden jalostuksen osalta. Päärynä- ja omppupuista on jalostettu lajikkeita joilla on hyvä ruvenkestävyys tai jopa täysi rupiresistanssi. Kuopion yliopiston biotieteen laitoksella tuotettiin hieno teos (Pohjoiset hedelmäpuut 2008), jossa luetteloidaan ja kuvataan em. puita. Teos löytyy netistä. Se on paras, kattavin ja uusin (joka on olemassa?), luulisin.
Hirvensalmen taimistolta löytyy moni teoksen helmistä. Käy tutustumassa jos aiot uusia päärynäkokoelmaasi…
Tarkoitatko Metri sitä teosta jossa on Venäjällä viljeltyjä pohjoiseen sopivia hedelmäpuita? Se on melkoinen eepos ja uskaltaa mainita myös puiden huonoja puolia.
Noiden rupiherkkien lisäksi meillä on muutama nuori taimi kasvamassa mutta enempiä ei valitettavasti mahdu.
Minä löysin MTT:n julkaisun pdf-muodossa, nimi Kiinnostavia omena-, päärynä- ja luumulajikkeita idästä. Ja kiinnostuin heti. Olis ainakin omppupuun osto edessä, ehkä myös päärynä. Luumunkin huolisin jos johonkin mahtuisi.
mä kans oon miettinyt päärynäpuuta, mutta en osaa valita lajia, haluan jonkin venäläisen lajikkeen koska ovat kestävämpiä ja jotkut tosi iso hedelmäisiä…
PLAAAAAAH!!! Luck on kuollut… Ainakin latva! Alaoksia raapaisin kynnellä vähäisen niin näkyi vihreää, mutta yläoksat, silmut ja latvat kuivuneet ruskeeksi kököksi. Kyllä harmittaa! 
Luck viime kesänä
Anssi Krannila kirjoitti päärynälajikkeista sähköpostissan näin:
"Päärynoistä voin suositella kolmea lajiketta: Lada, Tshizovskaja ja Vekovaja. Kaikki muut mainitsemasi saivat koetarhassamma viime talvena vaurioita. Päärynöitä pitää olla kaksi lajiketta pölytyksen vuoksi."
Nuo mainitsemani lajikkeet olivat Kafedralnaja, Narodnoje, Pamjat Zhegalova, Porin päärynä ja Stolishnaja. Varmaan sitten muutkin aremmat lajikkeet ovat noina pitkinä pakkasjaksoina kärsineet, vallankin jos ovat taimia eivätkä ole ehtineet kunnolla juurtua.
Katsele keväällä, tuleeko lehtiä ja leikkaa sitten kuolleet oksat pois.
tota Tshizovskaja olen minäkin miettinyt , krannila totesi minulle postissaan että Pääsääntöisesti päärynät pölyttävät itsensä mutta ristipölytys parantaa sadon laatua ja määrää. Eli siis kokeillakko uutuutta Pamjat anzina/ Kafedralnaja… vai ostaisko ihan vaan pepin? on vaikeeta…
Miust tuntuu että meille tulee Lada ja Tshizovskaja.
…tai sit yks vaihtoehto olis toi Vekovaja, löysin kuin löysinkin siitäkin kuvan netistä.
Ladalla ja Siskalla muistaakseni samat emopuut, mutta eri geenit. Mulla Siska, jota eri lähteissä kehuttu enemmän parempien ominaisuuksiensa vuoksi? Ostin viime keväänä myös Vekovajan, joten käytännön kokemusta ei ole vielä siitäkään. Ainakin Karamelnajan ajattelin vielä hankkia. Onko kellään kokemusta siitä?